Alle on koottu joitakin suomen- ja englanninkielisiä esimerkkejä nuorille kirjoitetusta jännityskirjallisuudesta.
Suomenkielisiä:
Ahern, Cecelia: Viallinen (2018) ja Täydellinen (2018, Viallisen jatko-osa)
Collins, Suzanne: Nälkäpeli-trilogia
Simukka, Salla: Lumikki-trilogia
Punainen kuin veri (2013)
Valkoinen kuin lumi (2013)
Musta kuin eebenpuu (2014)
Shepard, Sara: Valehtelevat viettelijät -sarja
Summers, Courtney: Sadie (2019)
Englanninkielisiä:
Barr, Emily: The Girl Who Came Out of the Woods (2019)
Johnson, Maureen: Truly Devious -sarja
Truly Devious (2018)
The Vanishing Stair (2019)
The Hand on the Wall (2020)
Lupton, Rosamund: Three hours (2020)
McManus, Karen M. Two can keep a secret (2019)
Miranda,…
Finnan kautta löytyy runsaasti aiheesta kirjoitettuja artikkeleita eri kielillä:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=suoruumiit&type=AllFields&l… ja https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tollundin+mies&type=AllFiel…
Suomeksi löytyy esim. artikkeli Tollundin mies teoksessa Miten opetan historiaa? (toim. Rantala Jukka). WSOY 2005
ja kirja Suon kansaa : rautakauden ihmisiä kahden vuosituhannen takaa / Glob, Peter Vilhelm ; Kopisto, Aarne ; Kunnas, KirsI. WSOY 1968, https://www.finna.fi/Record/satakirjastot.5316
Nykypäivän suoruumiita esiintyy joissakin jännityskirjoissa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.…
Uinu pienokainen on Seppo Hovin tekemä suomenkielinen teksti, jota ei ole julkaistu nuottina ja jota ei netistäkään löydy. Seppo Hoviin voi yrittää saada yhteyden ohjelmatoimisto Fantastico Musicin kautta.
Heikki Poroila
Wikipedian mukaan The Tokens on levyttänyt kappaleen "Lion sleeps tonight" näistä yhtyeistä aikaisemmin, vuonna 1961. Tight Fit on levyttänyt kappaleen v. 1982. Lisätietoa löytyy osoitteesta: https://en.wikipedia.org/wiki/The_Lion_Sleeps_Tonight. Mahdollisesta oikeustaistelusta näiden kahden yhtyeen välillä ei löytynyt tietoa, mutta linkin takaa löytyy myös otsikko Copyright issues, jonka mukaan tekijänoikeus kiistoja liittyy mm. The Lion king -elokuvaan.
Useimmissa Harpunsäveliä ja Hengellinen laulukirja -kirjojen kirjastojen luettelointitiedoissa ei ole tietoa kirjan kappaleiden nimistä, tai jos laulun nimi mainitaan, tieto säveltäjästä saattaa puuttua. Joten valitettavasti Iina Karttusen säveltämien ja näissä kirjoissa olevien laulujen selvittäminen ei onnistu kuin käymällä kirjat läpi.
Vaara-kirjastoissa on joitakin painoksia kirjoista:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Muita painoksia löytyy kirjastoista eri puolelta Suomea:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&join=AND&boo…
https://www.finna.fi/Search/…
Rumpelstilzcheninille on kaksikin suomenkielistä nimeä. Useimmissa suomennoksissa Rumpelstilzchen on nimeltään Tinttelintuure. Näin esimerkiksi Aarno Peromiehen suomennoksessa teoksissa Grimmin satuja (1973) ja Kodin satuaarteet. 2 : Peukaloinen : Grimmin satuja (1987).
Marja Kyrön suomennoksessa vuodelta 1983 Rumpelstilzchen on Hopskukkeli.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kappale voisi olla Juha Vainion suomeksi sanoittama ja esittämä ”Kasatshok”, joka alkaa: ”Perjantaina tilipussi aukee, huopatossutehdas hiljenee”. Portinvartija huutaa lähteville ”silvuplee”.Juha Vainio: Kasatshok YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Ns4FDprQUccKansalliskirjaston mukaan ”Kazatšok”-kappaleessa on yhdistetty Matvei Blanterin sävellykseen "Katjuša" uusi, duurisävellajissa menevä taite. Ilmeisesti tämän taitteen on säveltänyt Boris Rubaschkin, joka monissa julkaisuissa on merkitty koko kappaleen säveltäjäksi. Blanterin nimeä ei aina edes mainita julkaisuissa. Venäjänkielinen kappale saattaa siis olla "Katjuša".Kansalliskirjaston tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5009997?sid=4792917455
Kyllä se ymmärtääkseni on tarkoitettu hämäläismurteeksi. Hella Wuolijoen suhteesta hämäläisyyteen löytyy tietoa Jukka Ammondtin vätiöskirjassa Niskavuoren talosta Juurakon torppaan. Ainoa kielitieteellinen tutkimus, jonka Niskavuoresta löysin, kertoo lauserakenteesta, mutta luultavimmin siinä sivutaan myös muita kiellisiä asioita, kuten murretta Subjektittomat lauseet Hella Wuolijoen Niskavuori-sarjassa ja .... Toinen Ammondtin Hella Wuolijokea koskeva tutkimus löytyy myöskin verkosta luettavaksi Teatterista valkokankaalle. Hella Wuolijoen näytelmien ja elokuvasovitusten vertailua.
Kavin kirjaston aukiolo on tällä hetkellä rajoitettu, mutta hakutulos kirjaston kokoelmatietokannasta hakusanalla Niskavuori sisältää…
Suomennettua israelilaista tai Israeliin sijoittuvaa nykykirjallisuutta on niukasti. Tässä kuitenkin muutama ehdotus.
Israelilaisista kirjailijoista on Amoz Ozilta suomennettu 12 romaania ja yksi novellikokoelma. Hänen teoksensa sijoittuvat pääasiassa nyky-Israeliin. Ozin teokset ”Täydellinen rauha” (suom. 1988), ”Älä kysy yöltä” (suom. 2010) ja ”Ehkä jossain muualla” (suom. 1977) vastannevat parhaiten etsimääsi tematiikkaa. Lista Ozin teoksista löytyy helposti HelMet-haulla. Uudemmista teoksista voi lukea kuvauksen klikkaamalla hakutuloksessa näkyvää teoksen kansikuvaa. Myös Kirjasampo (ks. linkki alla) esittelee Ozin teoksia tarkemmin.
Toinen suomennettu israelilainen nykykirjailija on David Grossmann. Grossmanin teos ”Sinne, missä…
Eläintarha sai ensimmäisen ilveksensä vuonna 1897. Eläimen oleskelutilat olivat tuohon aikaan erittäin huonot, minkä vuoksi ilvekset kuolivat melko pian. Vuosina 1897-1905 niitä hankittiin kaikkiaan 18 yksilöä. Vuonna 1905 tullut uros kesti vankeuden paremmin, vuonna 1913 se saikin puolison ja uuden tarkoituksenmukaisemman asunnon.
Palmgren, Rolf
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
Fantasiakirjallisuus voidaan jakaa alalajeikseen monella tavalla. Puhutaan esim. korkeasta fantasiasta, miekka ja magia -kirjallisuudesta, spekulatiivisesta fiktiosta tai maagisesta realismista. Tietoa näistä vaikkapa kirjasta Fantasian monet maailmat (toimittaneet Kristian Blomberg, Irma Hirsjärvi ja Urpo Kovala, 2004).
Keski-ajan fantasiasta puhutaan usein tarkoittaen keskiaikaan sijoittuvaa rooli- tai muuta pelaamista, mutta myös esim. tarkoittaen sillä korkean fantasian alalajia. Korkea fantasia on fantasiakirjallisuuden alalaji, jossa tapahtumat sijoittuvat kokonaan tai suurimmaksi osaksi kuvitteeliseen maailmaan.
Lisää tietoa esim. allaolevista linkeistä:
http://www.glossa.fi/mirator/themeissue2005/vmsaarikoski.pdf
https://en.…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemminkin kysytty, miten kirjastonhoitajaksi pääsee ja millainen työllisyystilanne alalla on. Palvelun arkistosta löytyy vielä lisää vastauksia, mutta alla on linkit niistä kahteen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kilpailu-kirjastoalan-tyopaikoista-kovaa?from=term/193443&language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-ammatti-pitaa-olla-etta?from=term/193443&language_content_entity=fi
Vuoden 2019 ammattibarometrin mukaan kirjastoalalla oli työttömiä ja lomautettuja paljon. Tammi-kesäkuussa työttömiä tai lomautettuja kirjastonhoitajia tai informaatikkoja oli kuun lopussa keskimäärin 270. Avoimia paikkoja taas oli keskimäärin 42,5 kuukauden aikana.…
Kävin tutkimassa Helsingin kaupunginkirjaston toimintakertomuksia ja raportteja, mutta niin outoa kuin se onkin, missään ei kerrottu toimipisteiden aukioloaikoja. Löysin vain eräästä kehittämissuunnitelmasta maininnan siitä, että kirjastojen aukiolo on viikolla n. 10 tuntia, lauantaisin 5-6 tuntia ja jotkut toimipisteet pitävät jopa sunnuntaisin auki. Tämä kuvasti oloja 1990-luvun puoivälissä. Kirjaston historiaa kuvaavasta teoksesta löytyi maininta Pukinmäestä, joka piti oviaan auki sponsorien avulla, Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 / Mikko Laakso. Helsingin kaupunki, kaupunginkirjasto 2010.
Helsingin seudun puhelinluettelosta löytyvät aukioloajat…
Kenties hieman kevyemmät kirjat voisi olla ratkaisu pulmaan. Helmet haku sanalla viihdekirjallisuus löytää viihdyttäviä, usein romanttisia kirjoja. Esim. Eevi Iisakkila: Majatalo omenapuiden katveessa, Enni Mustonen: Kasvattitytär ja Carola Matthews: Suklaaseuran naiset. Linkki hakutulokseen.Jos pitää jännittävistä kirjoista, voisi hakea sanalla pehmodekkarit. Esim. Paula Hotti: Murha Edinburghissa, C.L. Miller: Antiikinmetsästäjän murhaopas ja L.T. Schearer: Kissa joka pyydysti tappajan. Linkki hakutulokseen. Kirjakaupoissa on hakusanana Cosy crime. Esim. Alexander McCall Smith: Kauniista ja kaukaisesta maasta, Christoffer Holst: Suviunelmia ja verenpunaa sekä Lynn Messina: Murha paremmissa piireissä. Linkki suomalainen kirjakauppa.…
Pauli Kaikkosen teosten lisäksi Turun kaupunginkirjstosta ei löytynyt oppimateriaalitutkimuksesta muuta materiaalia.
Yliopisto- ja korkeakoulukirjastojen Linda-yhteistietokannasta löytyivät asiasanoilla oppimateriaali, oppikirjat ja kulttuuri
mm. Saila Karlsson: Kuvat kertovat kulttuurista: kuvituksen keinot ja kulttuuripiirteet saksan kielen oppikirjoissa (Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, pro gradu 2003), Lassila, Pirjo: Maan- ja kulttuurintuntemus ala-asteen englannin kielen oppikirjoissa (Tampereen yliopisto, Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos, pro gradu 1994) ja Kalle Karjala: Neulanreiästä panoramaksi: Ruotsin kulttuurikuvan ainekset eräissä keskikoulun ja B-ruotsin vuosina 1961-2002 painetuissa oppikirjoissa
(…
Hei, Kyseinen nuotti löytyy useammasta eri niteestä. Esimerkiksi Jukka Salmisen Laulureppu-nuottikokoelmasta.
Heili-kirjastoista tämä nuotti löytyy esimerkiksi Pekka Laukkarisen toimittamasta nuotista Laulutuuli.
Weissin näytelmä ilmestyi suomeksi 1965 Mikko Kilven suomentamana nimellä Jean Paul Marat'n vaino ja murha Charentonin sairaalan näyttelijäryhmän esittämänä ja herra de Saden ohjaamana.
Radonia esiintyy alueilla, joiden kallio- tai maaperässä on riittävästi radioaktiivisia mineraaleja. Uraaniamalmien ja uraanikaivosten alueella radonia varmaankin esiintyy, mutta usein myös tavallisessa graniittisessa kivessä on niin paljon radioaktiivisia aineita, että ilmaan tai vaikkapa porakaivon veteen erittyy radonkaasua. Esimerkiksi Suomessa itäisellä Uudellamaalla on graniittisia alueita, joilla radon on huomattava ongelma.
Joten Venäjäällä varmasti on radonia uraanimalmien ja jätealueiden ympäristössä, mutta saattaa olla myös joidenkin graniittien alueilla, vaikka niissä ei hyödynnettäviä uraanimalmeja olisikaan. Tarkempaa tietoa Venäjän radon alueista saattaa olla Suomen Säteilyturvakeskuksella http://www.stuk.fi/
Meän kielen sanakirjan mukaan suomenkielinen sana kaksoset on kaksoset myös meänkielellä (ruots. tvillingar).
Lähde:
Meän kielen sanakirja : Tornedalsfinsk ordbok / toim. Matti Kenttä ja Erling Wande, Kaamos, 1992.