Elokuva Äideistä parhain perustuu Heikki Hietamiehen 1992 ilmestyneeseen romaaniin Äideistä parhain ja Veikko Aaltosen käsikirjoitukseen. Elokuvien käsikirjoitukset ovat työkappaleita, tavallaan ainutlaatuiseen arkistoaineistoon rinnastettavia. Tiedossani ei ole, että niitä olisi julkaistu.
Amazonin kuvassa https://www.amazon.com/Arthropleura-millipede-Carboniferous-Nobumichi-TamuraStocktrek/dp/B07C8223MM on kyse sademetsien ja esihistorian ötökästä arthropleura, https://en.wikipedia.org/wiki/Arthropleura tuolla lajilla hakien löytyy paljon sivustoja.
Siirat ovat tuon kaltaisia, mutta jaokkeita on vähemmän https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirat. Luomuksen sivuilla on tietoa siiroista, http://luomus.fi/fi/maaperaelaimet#Muita%20ryhmi. Tuolla samalla sivulla on kuva korvakärsäkkäästä. Voisiko olla kyse siitä? Ötökkägalleriassa on lisää kuvia kärsäkkäistä, samoin Ötökkätieto-sivulla, http://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Luomuksen tuottama lajien tunnistusopas voisi olla avuksi, https…
Hei,
Pikkuserkusta on kysytty kirjastonhoitajalta esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-pikkuserkku
Vanhempiesi serkkujen lapset ovat sinulle siis pikkuserkkuja.
Helsingin Suomalaisen Klubin tuottaman Jean Sibelius -verkkosivuston mukaan Sibelius "kertoi aloittaneensa sikarinpolton jo nuorena lyseolaisena." Varhaisimmassa säilyneessä kirjeessään morsiamelleen Ainolle tuleva säveltäjä mainitsi: "Kirjoitan tätä päivällispöydässä, poltan sikaria ja juon soodavettä".
Kirjailija Juhani Aho on kertonut Sibeliuksesta, että "parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan."
Sikari on Sibeliuksella kädessä myös Gallénin Symposion-taulussa ja lukemattomissa valokuvissa.
Englanti hävisi kullan Portugalille rangaistuspotkukisassa. Häviö oli niin täpärä, että pelaajista hopean juhlinta tuntui pahalta.Englanti pelasi finaalissa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1966.He kuitenkin arvostivat mitalejaan. Jotkut jopa suutelivat sitä ottaessaan sen pois kaulasta.Linkki Independent.co.uk uutiseen
Hei,Tämä voisi olla Lena von Martens – Kaikki minun roolini. (toim. Seppo Porvali ; Tampere: Kustannusosakeyhtiö Revontuli, 2000).Oli siis suomalainen, mutta naimisissa suomenruotsalaisen Peter von Martensin kanssa. Aikalailla osuu tuo elämänkaari häneen: malli/näyttelijä Pariisissa, päihteet, prostituutio. Selvisi kuitenkin näistä joten kuten ja eli lopun elämäänsä Suomessa.
Lasse Mårtensonin säveltämä ja Lars Huldénin sanoittama "Julsång 86" sisältyy cd-levylle "I Dalbys park" (Folkhälsan, 2001; Folkhälsan FOLKHÄLSAN01). Sen esittävät Johanna Almark-Mannila (laulu) ja Lasse Mårtenson (piano, syntetisaattori). Levyllä on vain kaksi kappaletta. Finna-hakupalvelun mukaan tämä cd-levy on lukusalikäytössä Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kokoelmakeskuksessa.Finna-hakupalvelu:https://finna.fi
Mainitsemienne teosten lisäksi "Viipurin suomalaisen kirjallisuusseuran toimitteita 10" sisältää tietoja Armas J. Pullasta. Tätä on saatavilla mm Helsingin pääkirjastossa.
Armas J. Pulla on kirjoittanut myös muistelmansa. Kirjan nimi on "Viipurlaisii muisteloi ja pariisilaisii", tätä on saatavilla mm Kannelmäen kirjastossa.
Lisäksi useimmmista tietosanakirjoista, joistakin kirjailijahakemistoista sekä Internetistä löytyy perustietoja hänestä.
Valitettavasti mekään emme onnistuneet selvittämään mistä mainoksesta voisi olla kyse.
Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa mainoksen. Tiedon voi laittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Hietaniemen hautausmaan toimistosta kerrottiin, että kyseinen muistokumpu oli yhden kesän kausityöntekijöiden tekemä "pila/kuje". Seppovaaran kirjaansa kuvaamaa oravien hautakumpua ei enää ole hautausmaalla.
Suomessa on kaksi ortodoksisten sankarivainajien muistomerkkiä. Toinen on Helsingin Hietaniemessä, ortodoksisella hautausmaalla http://www.ohjaaja.net/hietaniemi/pages/Hietaniemi%20-%2041.html toinen Polvijärven Sotkumassa, profeetta Eliaalle pyhitetyn tsasounan eli rukoushuoneen yhteydessä http://www.ortoweb.fi/Taipaleenpyhakot/pres0002.htm
Turtiaisen kokoelmista ei löytynyt mainitsemaanne säettä. Lähinnä sitä oli kokoelmassa Laulu kiven ja raudan ympyrässä, Tammi 1945. Runon nimi on Toinen hautalaulu ja ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:" Minä tein työni hyvin. / En pyrkinyt valtaan. / En ahnehtinut omaisuutta."
Olisiko kirja Ian Shinen ja Sylvia Wrobelin Thomas Hunt Morgan: Pioneer of Genetics ? Kirjaa on monena eri painoksena esim. Helsingin yliopiston kirjastossa. Helka-haku
Kirjaa löytyy myös nettikaupoista esim. Booky
Tosi-tv -formaattien tuotantoihin liittyy runsaasti salassapitovelvoitteita sekä tuotannon henkilökunnalle että osallistujille. Tällä pyritään ylläpitämään salamyhkäistä tunnelmaa ohjelman ympärillä, jännitystä ja ennalta-arvaamattomuutta sekä koukuttamaan katsojia. Näistä syistä tuotantoyhtiöt eivät kerro julkisesti juuri mitään yksityiskohtia tuotantoon liittyen, ja talon asukkailtakin on laajasti kielletty tuotannosta puhuminen ja sillä spekulointi. Nämä puheenaiheet aiheuttavat välittömän huomautuksen Big Brotherilta.
Big Brother Suomi -tuotannoilla on virallinen keskustelufoorumi, jossa voi esittää ohjelmaan liittyviä kommentteja ja kysymyksiä suoraan tekijöille (linkki vie vuoden 2021 ohjelmaan littyvään keskusteluun): https…
hei,
Tässäpä tiedot teoksesta, joka vaikuttaisi sopivalta:
Sangharakshita, sthavira; Buddhan jalo kahdeksanosainen polku. Länsimaisen buddhalaisen veljeskunnan ystävät, Helsinki, 1994 tai 1988. 199 s.
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Lisäksi seuraavassa teoksessa käsitellään ainakin polun eettisyys-osaa
Ovi parempaan maailmaan - hyvän elämän avaimet eri kulttuureissa. Pirkko Pitkänen, Mikko Telaranta (toim.). Painatuskeskus, Helsinki, 1995.
sekä hyvän elämän käsiteestä buddhalaisuudessa:
Revel, Jean-Francois; Munkki ja filosofi. Jean-Francois Revel & Matthieu Ricard, Basam Books, Helsinki, 1999.
Netissä:
http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/buddhalaisuus.htm
(klikkaa kahdeksanosainen tie)
http://…
Käytössäni olevista lähteistä ei löytynyt viitettä siihen, että kyseistä laulua olisi suomennettu. Laulu lienee lapsille suunnattu versio spirituaalista, joka tuntee nimet Dry bones, Dem bones ja Dem dry bones ja jota on esittänyt mm. Delta Rhythm Boys. Lasten version nimenä esiintyy myös Skeleton bones. Laulun sanat viittavaat Raamattuun, profeetan näkyyn Hesekielin kirjassa 37, http://www.credo.fi/raamattu/1992/Hes.37.html#o52 , jossa Jumala ohjaa profeettaa herättämään kuolleet luut henkiin ja vertaa niitä Israelin kansaan. Lisätietoja laulusta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta
http://en.wikipedia.org/wiki/Dem_Bones .
Mahdollista suomennosta etsin Suomen äänitearkiston tietokannasta http://www.yle.fi/levysto/firs2/index.php ,…
Teksti Liisa Tavin levyttämään Syksyisemmät päivät -kappaleeseen sisältyy Itkosen sanoituksia sisältävään kirjaan Miljoonan markan pakarat : laulutekstejä vuosilta 1973-2007.
Tavin Naamioita on edelleen saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea LP-levynä.
