Verkko-Kaunokki on kaunokirjallisuuden virallinen asiasanasto, jonka mukaan kaunokirjallisuus kirjaston aineistotietokantaan asiasanoitetaan ja josta voit tarkistaa viralliset asiasanat: http://kaunokki.kirjastot.fi/
Kaunokirjallisuuden etsimistä tietystä aiheesta vaikeuttaa se, että usein vanhempaa kaunokirjallisuutta ei ole ollenkaan asiasanoitettu ja haulla löydät vain uudemman kaunokirjallisuuden. Tämä johtuu siitä, että kirjastojärjestelmää ei nykyisessä sähköisessä muodossaan ole ollut olemassa montakaan vuosikymmentä.
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon sääntöjen mukaan palkinnon saajan valitsee palkintotuomari niistä palkintoehdokkaista, jotka esiraati on asettanut. Suomen Arkkitehtiliiton hallitus nimittää palkintotuomarin sekä esiraatiin kolme jäsentä ja puheenjohtajan.
Säännöt löytyvät kokonaisuudessaan täältä: https://www.arkkitehtuurinfinlandia.fi/wp-content/uploads/2014/10/Arkki….
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon on perustanut Suomen Arkkitehtiliitto SAFA vuonna 2011.
Verkkosivulta https://katolinen.fi löytyy tietoa katolisen kirkon toiminnasta Suomessa. Sivuston mukaan katolilaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 20 000 ja "noin 45 % jäsenistä on syntyperäisiä suomalaisia. Heistä ruotsinkielisiä on noin 5 %." Loput ovat ei-syntyperäisiä suomalaisia. Lähde: Kirkko Suomessa - Katolinen kirkko Suomessa
En ole millään muotoa hämähäkkien ruokailutapojen erikoistuntija, mutta yritän vastata yleisen biologisen tietämyksen perusteella ja viittaan suomenkieliseen Wikipedian artikkeliin perusasioiden osalta.
Suomesta tunnetaan noin 650 hämähäkkilajia, joten ruokailutavoistakin löytyy eroavaisuuksia. Tärkeä rajoitus on kuitenkin siinä, että hämähäkit nauttivat ravintonsa nestemäisessä muodossa. Yleensä hämähäkki ruiskuttaa uhriinsa myrkyn ja ruoansulatusnesteen sekoitusta, joka sekä tappaa saaliin että muuttaa sen sisäelimet nesteeksi. Tämän nesteen hämähäkki imee erityiseen "imumahaan". Monien hämähäkkien suuaukon ympärillä näkyy kyllä kaikenlaisia väkäsiä, mutta niiden tehtävänä on pitää saalis paikallaan, ei pilkkoa sitä sopivan kokoiseksi.…
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoissa ei ole lainata laitteistoa äänikirjan kuuntelua varten.
Vanamo-kirjastoista Janakkalan kirjastossa on lainattavana ns. Daisy-soittimia, joilla voi kuunnella esimerkiksi cd-muotoisia äänikirjoja. Soittimia saa lainaan Hämeenlinnaan tekemällä seutuvarauksen (2,5 euroa). Vanamo-verkkokirjastossa voit hakea soittimia hakusanalla daisy-soitin.
Koulutodistuksia voi kysyä kaupunginarkistosta.Jos olet käynyt koulusi Vantaalla, kaupunginarkistoon saa yhteyden sähköpostitse kaupunginarkisto@vantaa.fi. Lisää tietoa löytyy täältä: Kaupunginarkisto | Vantaa.
Niccolo Machiavellin kirjat Valtiollisia mietelmiä sekä Ruhtinas löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta useina käännöksinä ja painoksina. Voitte tarkistaa tarkemmat tiedot ja kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
"Runo" on tosiasiassa suorasanaista tekstiä, lainaus Waltarin Ihmisen ääni -kirjan luvusta 'Yksinäisyys'. Siinä Waltari pohdiskelee yksinäisyyden ongelmaa ja pyrkii aluksi lähestymään aihetta "erään pöytälaatikkorunonsa" avulla, jonka säkeet – "vain katse, kosketus, ihmisen lämpö / riittää elämäksi / muukalaiselle" – luovat pohjan pohdiskelulle, jonka osa kysymyksen sitaatti on. (Waltarin toistama vuodelta 1947 peräisin oleva pöytälaatikkoruno on julkaistu hieman Ihmisen ääni -versiosta poikkeavassa muodossa nimellä Muukalainen kokoelmassa Pöytälaatikko : muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967. Myös myöhempi Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925-1978 -valikoima sisältää Muukalaisen alkuperäisessä asussaan.)…
Hei,
Lahden pääkirjaston musiikkipalveluissa voi todellakin digitoida vhs-kasetteja DVD:lle ja LP-levyjä CD:lle. Voit varata ajan digitointiin tulemalla paikan päälle tai puhelimitse numerosta 044 416 3517. Lisätietoja löydät sivulta https://lastufinna.lahti.fi/digitointi-ja-editointi/.
Kysymyksessä voisi olla Sara Medbergin kirja Kamarineitsyt, jossa kerrotaan kolmen eri naisen elämästä. Kirjaan sisältyy paljon seikkailuja ja rakkautta. Pitsinompelija Emmy salaa menneisyyttään, mutta on ylhäistä ranskalaista sukujuurta ja todistaakseen sen mm. yrittää varastaa kuninkaanlinnasta jalokivikorun. Ompelija Charlotta on veloissa ja melkein joutuu miehen raiskaamaksi pimeällä kujalla, mutta ylhäissyntyinen herra pelastaa hänet ja palkkaa villin siskonsa Nellin kamarineitsyeksi. Rakkautta pyöritellään sinne tänne, mutta viimein kaikki salaisuudet paljastuvat ja kukin saa omansa.
Sara Medberg tekee väitöskirjaa nuorten naisten elämästä ja tyttöjen kasvatuksesta 1700-1800-luvuilla ja käsittelee samoja aiheita myös…
Jos tarkoitat, että voitko palauttaa Helmet-kirjastoon ammattikorkeakoulujen kirjastoista lainattuja kirjoja, vastaus on ei. Ammattikorkeakoulujen kirjastoista lainatut kirjat täytyy palauttaa oman kirjastoryhmän kirjastoon. Ei Helmet-kirjastoon.
Laulun sanat löytyvät nimellä "Menneet laulut" laulukirjasta Laulu-Matti, josta on julkaistu useita painoksia. Laulun numero tässä laulukirjassa on 276 (tarkistin vuosien 1945, 1947 ja 1955 painokset).
Laulu alkaa: "Kai Rosvo-Roopen annetaan jo olla leskineen." Toinen säkeistö alkaa: "Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks'." "Jäi Tellervot ja Kaarinat" -säe kuuluu ensimmäiseen säkeistöön. Sanoittajan nimeä ei mainita.
Sanojen perässä lukee, että laulua esitetään Rosvo-Roopen sävelellä. Rosvo-Roopen nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 2.
Vastaus riippuu siitä, miten maa määritellään. Yleensä tarkoitetaan itsenäistä valtiota. Joidenkin alueiden itsenäisyys on kiistanalaista ja joissakin listauksissa maiksi lasketaan myös muita alueita. Vastaus perustuu The Global Economy -sivuston listauksiin. Niissä on 196 maata.
Mediaanin laskentakaavalla saadaan: (196+1)/2 = 98,5. Tällöin mediaani jakaantuu sijojen 98 ja 99 välillä. Väkiluvun kohdalla se tarkoittaa Sierra Leonea ja Sveitsiä, pinta-alan kohdalla kohdalla Hondurasia ja Beniniä.
Viiniköynnökset (vitis) kuuluvat viiniköynnöskasveihin. Kasvitieteellisesti viinirypäle on marja, koska sillä ei ole kiveä. Viiniköynnöksiin kuuluu useita lajeja, joista aitoviiniköynnös on se, jota yleisimmin viljellään syötäväksi ja viinin valmistukseen.Viiniköynnöksen taksonomia:KasvitPutkilokasvitSiemenkasvitKoppisiemenisetKaksisirkkaisetVitalesVitacaeaVitisEnglanniksi ylläoleva löytyy tästä linkistä. Suomeksi tietoa löytyy laji.fistä tästä linkistä, mutta tällä hetkellä sinne on kirjauduttava sisään, jos tietokantaa haluaa tarkastella.
Vuoden 1989 Helsingin Sanomia tutkimalla selviää, että esimerkiksi 10.2.1989 frangin kurssi oli seuraava:
Tilivaluutta: osto 0,6754 myynti 0,6814
Setelivaluutta: osto 0,6684 myynti 0,6984
Myöhemmin helmikuussa 25.2.1989:
Tilivaluutta: osto 0,6825 myynti 0,6885
Setelivaluutta: osto 0,6755 myynti 0,7055
Lämpimästi suosittelen hankkimaan jonkin hyvän hyönteismääritysoppaan esim. kirjastosta luokasta 58.21. Äkkiseltään tutkaillen tuossa voisi olla turkiskuoriaisten sukuun kuuluvia kovakuoriaisia, mihin sisällä esiintyminen myös viittaisi. Lajeja on suvussa runsaasti enkä ala nyt enempää arvailla. Tuossa suvussa on pahoja tekstiilituholaisia. Luonnossa monet lajit elävät esim. lintujen ja muiden eläinten pesissä ja ne ovat hyviä lentäjiä. Suosittelen tutustumaan esim. Kodin kutsumattomat vieraat-tuholaisesitteeseen https://hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf - jospa siellä näkyisi samanlaisia hyönteisiä lajin määrittämiseksi. Mutta määritys jää nyt epävarmaksi, suosittelen tosiaan hyönteisaiheista aineistoa…
Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti juu tai ei, joten on hiukan jossiteltava.
Jos tarinassa vain esiintyy Peppi-niminen henkilö, mitään ongelmaa ei synny, koska kukaan ei omista kyseisen etunimen yksinkäyttöoikeutta. Jos tarinassa kuitenkin esiintyy henkilö nimeltään "Peppi Pitkätossu" (millä tahansa kielellä), voi Astrid Lindgrenin perikunta ainakin teoriassa vaatia luvan pyytämistä. Jos tarinan henkilö myös ulkoisesti muistuttaa kirjoista ja elokuvista tuttua hahmoa, voidaan kirjaston tarinalla loukata "Pippi Långstrump" -hahmoon todennäköisesti liittyviä yksinoikeuksia. Kyse saattaa olla tekijänoikeuden lisäksi esimerkiksi tuotemerkkioikeudesta.
Minusta järkevintä olisi hoitaa asia niin, että henkilöllä ei ole sukunimeä…
Aku Ankan vanhoja vuosikertoja voi selailla Päivälehden arkistossa, osoitteessa Korkeavuorenkatu 28, http://www.paivalehdenarkisto.fi/. Vuosikerrat on sidottu kansiin ja niitä saa tilaamalla tutkijansaliin, jossa niitä on sangen mukava selata. Mitään julkaisuluetteloa ei ole. Kannattaa ilmoittaa arkistoon etukäteen jos sinne on menossa.
Vuoden 1969 Aku Ankat on joka tapauksessa nyt käyty läpi. Aku Ankassa numero 34 on Aku Ankka ehostusmestarina -niminen juttu, jossa Iines käy Akun perustamassa kauneushoitolassa, mutta mitään outoja tapahtumia ei seuraa Iineksen käyntiä. Tämä ei siis ole haettu juttu.
Gotlannista on löytynyt öljyä ja vuosien 1974-1992 välisenä aikana siellä tuotettiin noin 100000 kuutiometriä korkealaatuista raakaöljyä. Sekä Gotlannista että Öölannista on löytynyt vähäisissä määrin kaasua. Kivihiiltä on löytynyt muutamasta harvasta paikasta Ruotsin luoteis Skånessa, mutta nekin hiilivarat ovat hyvin pieniä ja heikkolaatuisia.
Lähteitä:
Lindström, M., Lundqvist, J., & Lundqvist, T. (2000). Sveriges geologi från urtid till nutid (2. uppl. ed.). Lund: Studentlitteratur. ISBN: 9789144008752
Magnusson, N. H., Lundqvist, G., & Regnell, G. (1963). Sveriges geologi (4. upplagan ed.). Stockholm: Norstedts.
http://resource.sgu.se/produkter/regeringsrapporter/2017/RR1705.pdf
https://www.natursidan.se/nyheter/forbud-…
