Helena Paparizou (oik. Elena Paparizou, kreikaksi Έλενα Παπαρίζου, s. 31. tammikuuta 1982, Göteborg) on kreikkalais-ruotsalainen laulaja. Hän syntyi Ruotsin Göteborgissa kreikkalaisille maahanmuuttajavanhemmille. Hän on siis 26-vuotias.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helena_Paparizou
Tältä sivulta löytyy myös luettelo hänen levyistään. Helsingin kaupunginkirjastossa hänen soololevyistään on valitettavasti vain My number one. CD-levyn The game of love voi tilata Espoon kirjastoista. Helena Paparizouta on myös mukana muutamalla kokoomalevyllä, joita löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Levyjen saataavuuden voi katsoa HelMet-tietokannasta. http://www.helmet.fi/
Hänen kotisivujensa osoite on http://www.helenapaparizou.com/eng/news/
Englanniksi Al Bundy -hahmon ammatti on women's shoe salesman eli hän työskentelee myyjänä naisten kenkäkaupassa. Hänen esimiehensä on Gary.
Kauppias-sanalla on kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä:
1) kauppaa ammatikseen harjoittava henkilö
2) kaupustelija, kaupittelija, kauppaaja.
Ykkösvaihtoehdossa kauppias voidaan tulkita yrittäjäksi eli hän on taloudellisesti vastuussa liiketoiminnasta kun taas myyjä on yrittäjän työntekijä ja alainen. Mutta kakkosmerkityksen huomioon ottaen myös termi kenkäkauppias kelpaa luonnehtimaan Bundya.
Sinikka Kallio-Visapää on suomentanut kyseisen kohdan T. S. Eliotin Neljän kvartetin runosta Little Gidding IV näin:
[---] Rakkaus.
Se Kätten peitenimi on
ja kätten työtä neuolomus
on liekkipaidan - [---]
T. S. Eliot: Autio maa : Neljä kvartettia ja muita runoja (toim. Lauri Viljanen ja Kai Laitinen, suom. Yrjö Kaijärvi et al., Otava, 1972, s. 176)
Ville Repo on myös suomentanut Little gidding -runon. Hänen suomentamanaan sama kohta kuuluu näin:
[---] Rakkaus.
Se kätten outo Nimi on
ja niiden neulomus
on liekkipaita armoton, [---]
Tähtien väri : valikoima amerikkalaista runoutta (toimittanut Ville Repo, WSOY, 1992, s. 180)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Voit etsiä kiinan kielestä suomennetun kirjallisuuden Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avaa perushaku klikkaamalla suurennuslasin kuvaa ja ryhdy sen jälkeen rajoittamaan teoslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Haku kannattaa rajata esimerkiksi tässä tapauksessa aineistotyypin (kirja), aikavälin (2010 – 2020), kielen (suomi) ja alkukielen (kiina) mukaan. Tuloslistaan tulee nyt 69 nimekettä, mutta osa näistä on uusintapainoksia. Voit rajata tulokset myös vain kaunokirjallisuuteen päägenre-rajoittimilla, jolloin teosten määrä on tällä hetkellä 35.
Tutkin Invaliidiliiton sivuja ja sieltä löysin linkin Meille kaikki ovat tervetulleita -sivulle. Sinne on listattu kampanjaan osallistuvia yrityksiä.
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/palvelut-yrityksille-ja-yhteisoille/yhdenvertaista-palvelua-kaikille
https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/yhdenvertaista-palvelua-kaikille/meille-kaikki-ovat-tervetulleita
Valitettavasti en löytänyt vastausta kysymykseesi. Korvasienet kasvavat lähinnä pohjoisella havumetsäalueella. Niitä syödään nykyisin lähinnä Suomessa ja Venäjällä. Korvasienten kuten muidenkin sienten käyttö alkoi Suomessa luultavasti 1800-luvulla. Korvasieniä syötiin aiemmin myös Ruotsissa, mutta 1990-luvulta lähtien korvasieni on siellä laskettu myrkkysieniin ja sen keittämistä pyydetään välttämään. Ainakin 1800-luvulta alkaen on tiedetty, että tuore korvasieni on myrkyllinen. 1800-luvulta Ruotsista tunnetaan tapauksia, joissa korvasienten syönti on johtanut kuolemaan, minkä jälkeen keittämistä alettiin suosia. Sienten käsittely tunnettiin tuolloin ainakin Venäjällä. koska korvasieniä poimittiin Karjalastakin ainakin jo 1860-…
Et eritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, tarkoitatko niin sanottuja Suuria nälkävuosia Suomessa 1866-1868 vai 1600-luvun nälänhätää Suomessa? Vai kenties jossakin muualla? Esimerkiksi Irlannissa oli kuuluisa suuri nälänhätä (Great Famine tai Great Hunger) vuosina 1845-1852?Historioitsija Mirkka Lappalainen on kirjoittanut Suomen 1600-luvun nälänhädästä teoksen nimeltä Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697 (Siltala, 2017). Lappalainen on kertonut Ylen haastattelussa, että 1600-luvun nälänhätä johti joissakin tapauksissa jopa äärimmäisiin tekoihin kuten kannibalismiin, mutta tämä oli äärimmäisen harvinaista, muutamia dokumentoituja tapauksia löytyy. Haastattelun voit lukea täältä: https://yle.fi/a/3-6256629Myös Artemis…
Talon nimeämisestä kerrotaan vuonna 1910 ilmestyneissä sanomalehdissä. Kokkola-lehdessä 22.11.1910 kerrotaan uutisessa Suomalaisen puolueen talon "Heimolan" vihkiäisjuhla Helsingissä: [...] tänä juhlahetkenä on tälle kansallismielisen suomalaisen heimomme eri järjestöjen ja yhdistysten uudelle kodille päätetty antaa nimeksi "Heimola". (Ks. linkki)Talo oli siis Suomalaisen puolueen talo ja siellä oli muutakin "suomalaiseen heimoon" liittyvää toimintaa.
Kaivattu satu saattaisi olla Ulla Attila-Hämäläisen Lumettarien kompastus. Se sisältyy Attila-Hämäläisen kirjaan Uipari Puiperon sadut (Valistus, 1958).
Sadussa eletään syksyä, ja pilvien yläpuolella lumettaret virkkaavat kovalla kiireellä kaikenkokoisia lumitähtiä saadakseen niitä riittävästi valmiiksi ennen talven tuloa. Kimaltelevat hiutaleet kerätään suuriin lumikoreihin, jotka sitten viedään lumivarastoon odottamaan lumisadetta. Käy kuitenkin niin, että yhtä täyttä koria kuljetettaessa lumikeiju kompastuu kohoutumaan pilvenhattarassa ja juuri valmistuneet hiutaleet vierivät korista ulos, yli pilven reunan ja alas kohti maan pintaa. Ennenaikainen talventulo vihastuttaa Syksyn, jonka työt ovat vielä kesken. Syksyn pitämä kova meteli…
Tutkinassa ei ole tullut esille mitään viitteitä siitä, että sen taustalla olisi ollut jokin radikalisoitunut ryhmä. Turun iskun (2017) toteutti marokkolainen Abderrahman Bouanane. Hän oli radikalisoitunut ja todennäköisesti haki terroristi-teollaan marttyyrikuolemaa. Hän oli kiinnostunut liittymään Isikseen, mutta järjestö ei ole ottanut tätä tekoa syykseen.
Tutkinnan vaiheista: https://yle.fi/uutiset/3-9821241
Lisää yksityiskohtia iskusta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_isku_2017
Työhön perehdyttämisestä löytyy melko runsaasti kirjallisuutta. Kirjastojen hakupalveluissa voit käyttää hakusanana "perehdyttäminen". Tässä helmet-kirjastojen tarjontaa järjestettynä uusimmat ensin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sperehdytt%C3%A4minen__O-da…
Myös asiasana "työnopetus" antaa samansuuntaisia tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sty%C3%B6nopetus__O-date__U…
Yleisten kirjastojen pätevyysvaatimukset löytyvät osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
ja lisätietoa kirjastoalan pätevyysvaatimuksista löytyy aiemmasta tämän palstan vastauksesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=bf171e89-d75…
Helsingin yliopisto järjestää avoimena yliopistokoulutuksena informaatiotutkimuksen perusopinnot (25 op) keväällä 2009. Lisätietoja saa osoitteesta
http://www.avoinyliopisto.fi/urlhaku.aspx?queryid=f99c35c4-0bd6-4391-ac…
Tampereen yliopiston avoimessa yliopistossa voi suorittaa informaatiotutkimuksen perusopinnot verkko-opintoina. http://www.uta.fi/tyt/avoin/opetustarjonta.html
Tampereelle voi hakea suorittamaan myös erillisiä opintoja ylimääräisenä…
Acerin Predator-sarjan pelitietokoneissa saattaa olla grafiikkakortti, joka liitetään joko VGA:n tai DVI-liittimen kautta tietokoneen näyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että PC:n sisällä HDMI-portin kohdalla ei ole grafiikkakorttia ja siksi portti on peitetty. Valmistajat tekevät tätä, jotta asiakkaat eivät liittäisi näyttöä tai telkkaria tietokoneeseen väärin.
Tässä kuva, jossa kaikki kolme eri videoporttia:
http://www.differencebetween.info/sites/default/files/images_articles_d7_1/vga_hdmi_vdi_1.jpg
Onko tietokoneessa alempana DVI tai VGA portti? Ne ovat yleesä alhaalla lähellä virtalähdettä. Osassa tietokonenäytöistä ja telkkareista on vain HDMI-liitäntä, joten saatat tarvia adapterin, jonka avulla saat HDMI-johdon liitettyä…
Torsten Petterson on ruotsintanut Aale Tynnin runon Kaarisilta. Runo Bågbron on luettavissa antologiasta Skapa sen sol som inte finns : Hundra år av finsk lyrik (2012), s. 86.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tawaststjernan Sibelius-elämäkerran kaikki osat löytyvät kyllä Helmetistä. Kirja on merkittävin Sibeliuksen elämästä ja tuotannosta kirjoitettu kirja, joka sisältää paljon myös hänen tunne-elämäänsä liittyvää tietoa.
Tässä Helmet-linkit kaikkiin elämäkerran osiin:
1.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542796?lang=fin
2.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542795?lang=fin
3.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542794?lang=fin
4.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542793?lang=fin
5.osa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1542797?lang=fin
Suomen iso kielioppi määrittelee muodon niin, että kun partikkeli -han, -hän liitetään verbin indikatiivin preesensin toiseen persoonaan, se lisää vetoomuksen tai muistutuksen merkityksen verbille. Muoto esiintyy myös imperfektissä, https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1663
eli tarkoitatte poistokirjojen ostamista/maksamista, niin se onnistuu osoitteessa: https://verkkokauppa.jyvaskyla.fi/tuote-osasto/kirjasto/Tuo osoite ja sinne johtava QR-koodi löytyvät yleensä kirjastossa kopiokoneen läheltä ainakin. En itsekään tietoa löytänyt verkkokirjastosta tai verkkosivuiltamme, mutta mietitäänpä jos lisätään se sinnekin.Ja vielä jos tarkoititte myöhästymismaksujen tai muiden maksujen maksamista, niin se onnistuu verkkokirjastossa, kirjautumalla sisään ja kohdasta maksut.
Kyseinen runo on ilmeisesti "Miksi vanhoilla miehillä on vuotavat silmät--" Se löytyy kirjasta "Pimeän kirkkaus" sivulta 51. Suomentaja on Jyrki Kiiskinen.
Suomenkielinen käsityölehti Burda Style tulee seitsemään Espoon kirjastoon (Entresse, Kalajärvi, Laaksolahti, Nöykkiö, Sello, Soukka, Tapiola). Saman lehden englannin- ja ruotsinkielistä painosta tilataan myös muutamiin Espoon kirjastoihin.
Burda Stylen numero 4/2016 on tietokannan mukaan tällä hetkellä lainassa kaikista muista paitsi Nöykkiön kirjastosta. Käsityölehtien uudehkot numerot ovat suosittuja, joten haluttuun lehden numeroon kannattaisi jättää varaus vaikkapa oman lähikirjaston kautta.
Espoon kirjastoihin tilattuja muita käsityölehtiä on useita, mm. Novita, Ihana, Kauneimmat käsityöt, Kotiliesi Käsityö ja Mallikerta. Käsityölehtien saatavuutta voi tarkastella Helmet.fi -haussa, jossa ne löytyvät hakusanalla käsityölehdet.
Fono.fi-tietokanta sisältää tiedot Yle Arkiston kokoelmiin hankituista musiikkiäänitteistä ja tietokannan tiedot ovat Yleisradion tuottamia. Jos tiedoissa on korjattavaa, voit antaa palautetta Yleisradiolle: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi .
Yleisradio ei hanki kaikkia kotimaisia äänitteitä, vaan tämä tehtävä kuuluu Kansalliskirjastolle, jonka Viola-tietokantaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 ja nuoteista vuodesta 1977.
Yleisradion Fono-tietokanta fono.fi: http://www.fono.fi/
Fono.fi:n esittely: http://www.fono.fi/Esittely.aspx?
Kansalliskirjaston kansallisbibliografiapalvelut: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut#kansallisbibliografiapalvelut
