Best rated answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Mistähän on peräisin Kuortaneen Ruona-kylän nimi? 3456 Nykysuomen sanakirjan mukaan Ruona tarkoittaa kalanpyydystä, jonka havaspussi on pohjaansa kohti soukkeneva ja nielutonta rysää, jolla pyydetään myötävirtaan laskeutuvaa kalaa."Lohipatoon laskettiin kahdeksan ruonaa". Suomen sanojen alkuperä -kirjassa tarkennetaan vielä, että kyse on rysämäisestä kalanpyydyksestä, jota käytetään purossa tai lahdessa. Sanan alkuperä on tuntematon. Mistä Ruonan kylä on tarkalleen ottaen saanut nimensä jää valitettavasti selvittämättä? Lähteet: Suomen sanojen alkuperä:etymologinen sanakirja 3: R-Ö. Jyväskylä 2000 Nykysuomen sanakirja 4: O-R. Porvoo, 1956
Mikä on nimen Leif alkuperä ja historia, mitä se tarkoittaa? 2044 Nimi liitetään yhteen muinaisskandinaavisen sanan leifr kanssa, jonka todennäköinen merkitys oli 'perijä, jälkeläinen'. Nimen suosioon Norjassa ja muualla on varmaankin vaikuttanut kiinnostus viikinki Leif Erikinpojan henkilöön. Hänen tiedetään purjehtineen noin vuoden 1000 vaiheilla Pohjois-Amerikkaan (todennäköisesti Newfoundlandiin) ja talvehtineen siellä. Suomessa nimi on ollut suosituimmillaan 1940- ja 1950-luvuilla http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 NORJASSA, jossa Leifiä on pidetty luonteenomaisena, se oli 1.1.2012 nimenä 14301 miehellä, 3784:llä ainoana. Viidenkymmenen suosituimman pojannimen joukkoon se ylti 1900-luvun kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana: 1900-1909 26:s 1910-1919 13:s 1920-1929 9:s 1930-…
Kysyin tätä jo kerran, mutta saamani vastaus ei ollut vastaus kysymykseeni vaan jukka-sanan taivutusmuodot (ks. "vastaus" alimmaisena). usi yritys siis:… 1354 Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (Keuruu 1980) käyttää kasvilajista suomenkielistä nimeä joosuanpuu. On kuitenkin mahdollista, että nimi ei ole suomen kieleen vakiintunut, koska Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa, josta sait aiemman vastauksen, ei ollut tunnettu tätä nimeä. Mistään muusta lähteestä en myöskään löytänyt kasville suomenkielistä nimeä. Maailmassa on toki paljonkin eliölajeja, joilla ei ole suomenkielistä nimeä, ja koska kyseistä kasviakaan ei Suomessa kasva, voi hyvin olla, ettei vanhassa tietokirjassa käytettyä nimeä joosuanpuu ole virallistettu. Voit siis puhua eräästä jukkalajista, tai jos haluat määritellä kasvilajin täsmällisesti, on varminta käyttää tieteellistä nimeä. Tietysti voit kutsua kasvia…
Olen seurannut joitakin kertoja lentoliikennettä http://www.flightradar24.com/ palvelusta, ja huomioni kiinnittyi esimerkiksi Japaniin menevien koneiden… 2155 Flightradar24-sivuston tiedot perustuvat noin 500 yksityisen ADS-B-vastaanottimen välittämään informaatioon. Jotta jonkin tietyn alueen lennot näkyisivät palvelussa, alueella tulee olla vastaanotin, jonka tiedot syötetään edelleen Flightradariin. Japanin-lentojen katoamisessa Flightradarista ei siis ole kyse mistään sen salamyhkäisemmästä kuin palvelun vajavaisesta maantieteellisestä peitosta. Flightradar24 kattaa noin 90% Euroopasta, mutta Euroopan ulkopuolisia alueita koskevat tiedot ovat satunnaisempia. http://www.flightradar24.com/about
Mistä saisi tietoa Egyptin ja Libanonin ruokakulttuurista? 2057 Päivi Käri-Zeinin kirjaan Bisneskohteena Arabimaat/Päivi Käri-Zein Helsinki : Multikustannus, 2003 kannattaa tutustua, koska siinä on paljon hyödyllistä tietoa arabialaisesta kulttuurista sekä kummastakin mainitsemastasi maasta. Egyptin ruokakulttuurista on suomeksi enemmän tietoa kuin Libanonin; on kuitenkin olemassa videokasetti Kaiken maailman makuja/ohjaus Kari Ruotsalainen; toimittaja Johan von Bonsdorff [Helsinki] : YLE Tallennuspalvelu,[1997], jossa tutustutaan mm. Libanonin ruokiin. Keith Floydin kirjassa Floyd Välimerellä on tietoa Egyptin ruoanvalmistustavoista ja -aineista sekä egyptiläisiä ruokaohjeita. Maan ruokakulttuurista ja egyptiläisistä ruokaohjeista löydät tietoa myös kirjasta Ruokamatka Afrikkaan/Hille Janhonen-Aruquah…
Minkä arvoinen on 2:n kopeekan kolikko vuodelta 1800? Päällä on tunnus A I, mikä tarkoittanee tsaari Aleksanteri I:stä. 2927 Suomalaisia rahoja ja niiden arvoja voi kartoittaa ”Suomen rahat arviohintoineen” -teoksista. Kysymyksessä oleva kahden kopeekan kolikko vuodelta 1800 on kuitenkin painettu ennen kuin Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Tästä syystä kyseinen raha luokitellaan ulkomaiseksi valuutaksi, eikä sen arvoa määritellä yleisimmissä suomalaisissa numismaattisissa teoksissa. Sen sijaan joudutaan turvautu-maan kansainvälisiin hakuteoksiin. Yksi näistä on Standard Catalog of World Coins. 18th Century Edition 1701-1800. (1997) Teos määrittelee kolikon summaksi 7.50-60 Yhdysvaltain dollaria, mikä on noin 6-47 euroa (3.7.2006). Rahan arvoa määriteltäessä on syytä huomauttaa kolmesta asiasta. Ensinnäkin vanhojen kolikoiden arvo riippuu monesta…
Veljeni Matti täyttää 70 vuotta.Haluaisimme ilahduttaa häntä laululla,jonka kertosäkeessä on sanat:se on Matti,joka saa kaiki neidot kauneimmat jne.Olisi… 3518 Arvo Toivolan säveltämä ja sanoittama humppa Naisten mies lienee etsimäsi laulu. Se alkaa sanoin ”Minkä luoja kerran antoi…” ja kertosäe kuuluu ”Se on Matti, joka vie kaikki naiset kauneimmat” Levyn koko nimikin on Naisten mies. Se löytyy Porin kaupunginkirjaston ja Kuopion Varastokirjaston kokoelmista, tosin vain lp-levynä. Voit tilata levyn kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Toinen Matti ja naiset –aiheinen laulu olisi mm. J. Karjalaisen Lännen-Jukka-levyllä oleva vanha laulu Maailman Matti. Se löytyy myös esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 15. Hauskoja syntymäpäiviä!
Olisiko mahdollista saada, Auld Lang Syne laulun käännökset ? Niitä taitaa olla kolme, tai niin olette aikaisemmin vastanneet. "Mun veikko vielä muistathan ja… 1121 Laulujen nuotteja voit etsiä laulujen nimillä ja usein myös alkusanoilla esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) tai oman alueesi kirjaston verkkokirjastosta. Erkki Ainamon sanoilla ja nimellä "Menneet päivät" (alkusanat: "Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset") "Auld lang syne" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "120 kitaralaulua" (F-Kustannus, 2013) ja "101 kitaralaulua" (Musiikki Fazer, 1949). Säkeistöjä on neljä. Pekka Sipilän sanoilla ja nimellä "Ystävänmalja" tai "Ystävän malja" (alkusanat: "Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset") laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 7. Säkeistöjä on kaksi. Nimellä "Aika entinen" laulusta löytyy kaksi vähän erilaista versiota, molemmissa on…
Kuinka monta 1952 syntynyttä elossa yhä? 1214 Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 892 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1952. Suomessa syntyi vuonna 1952 yhteensä 94 314 lasta. Nykyväestön 70 892 vuonna 1952 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1952 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1952 jossain muussa maassa kuin Suomessa. Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2021 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 85 770. Lähteet:…
Miksi netissä videot toistuvat useasti peilikuvana? 682 Videot netissä ovat usein peilikuvia muutamasta syystä:Tekijänoikeuksien kiertäminen: Monet alustat käyttävät automatisoituja järjestelmiä, jotka tarkistavat videoiden sisällön tekijänoikeuksien rikkomusten varalta. Jos järjestelmä tunnistaa videon sisällön vastaavan tekijänoikeussuojattua materiaalia, se saattaa poistaa sen. Kääntämällä videon peilikuvaksi sen data eroaa alkuperäisestä, mikä vaikeuttaa tunnistamista. Samasta syystä videoita saatetaan rajata, zoomata tai muokata muilla tavoilla. Äänen tunnistamista vältetään lisäämällä peittävää musiikkia tai muuttamalla äänenkorkeutta esimerkiksi nopeuttamalla tai hidastamalla videota.Selfie-videoiden peilikuva-asetus: Monet kuvaavat selfie-videonsa peilikuva-asetuksella, koska he ovat…
Minun tulisi kirjoittaa essee aiheesta 'Saha ja savotta maaseutua muuttamassa'. Mistähän löytyisi aiheeseen liittyvää kirjallisuutta? 1534 Metsätyön historiaa on seuraavissa kirjoissa: RANNIKKO, PERTTI METSÄTALOUS JA KYLÄ : SUURMETSÄTALOUDEN VAIKUTUS MAASEUDUN ASUTUSRAKENTEESEEN 1900-LUVULLA / PERTTI RANNIKKO 1987 KARJALAN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA / JOENSUUN YLIOPISTO, N:O 81 KAINULAINEN, Kalevi Ihmisen mittaiset jäljet : Ilomantsin hoitoalueiden metsäkämpät ja metsänvartijatilat. 2006 - tässä on yleisempääkin asiaa metsätyökulttuurista ja savotoista JUUTILAINEN, SEPPO JÄTKÄSTÄ METSURIKSI : SUOMALAINEN METSÄTYÖNTEKIJÄ 1870-LUVULTA 1970-LUVULLE. 1988 TAMPEREEN YLIOPISTO. SOSIOLOGIAN JA SOSIAALIPSYKOLOGIAN LAITOS. SARJA A, TUTKIMUKSIA, 11 VIRTANEN, Pekka Kunnailta salomaille : metsät asutustilallisten elämässä. 2008 Ismo Björnin väitöskirjassa on käsitelty aihetta: BJÖRN…
Etsin naislaulajia, joilla on voimakas, lämmin ja matala ääni, ilmeisesti altto sekä tunteikasta, tulkittua musiikkia äänen näyttämöksi. Mitä voisitte… 3836 Taidemusiikissa matalaäänisten naisten ääniala on altto, mutta äänityyppiin vaikuttavat myös äänen muut ominaisuudet, esimerkiksi sointiväri. Yleensä taidemusiikin laulajien ääniala mainitaan, populaarimusiikissa äänialoista ei puhuta. Taidemusiikin kuuluisia alttoja ovat esimerkiksi Kathleen Ferrier, Janet Baker, Marian Anderson ja nykylaulajista esimerkiksi Nathalie Stutzmann, joka toimii myös kapellimestarina. Suomalaisia alttoja olivat esimerkiksi Maiju Kuusoja ja Aili Purtonen. Populaarimusiikin matala- ja tummaäänisistä naislaulajista minulle ja kollegoilleni tulivat mieleen suomalaisista naislaulajista Aino Venna ja Carola ja ulkomaisista seuraavat: Adele Braxton, Toni Del Rey, Lana Dietrich, Marlene Eilish, Billie Gardot,…
Jossain John Bauerin kuvittamassa sadussa esiintyy prinsessan Tuvstarr. Onko satua suomennettu? 2193 Satu on suomennettu nimellä "Satu Loikka Pitkäsäärestä ja Pikku Prinsessa Niittyvillasta". Se löytyy teoksesta "John Bauerin satumaailma" (W+G 1985 tai Gummerrus 2002). Teos löytyy Helmet-kirjastosta: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=john+bauerin+sa…
Tiedustelisin termin "eripainos" merkitystä. Jos eripainoksia on kokonainen kokoelma, onko jotain tyypillistä tapaa, miten se on syntynyt? 2167 Suomen kielen perussanakirjan mukaan eripainos on "kausijulkaisun tms. kirjoitus erilliseksi vihkoksi painettuna". Tietoa tyypillisestä eripainoskokoelman syntytavasta ei löytynyt. Ehkäpä yksi syy voisi olla tarve koota esim. tietyn kirjoittajan eri lehdissä julkaistut kirjoitukset yhteen.
Via Baltica-tien rakentamisen yhteydessä mainittiin Puolan alueella Rosboda-sana huonokulkuisen suoalueen "nimenä". Onkohan em. sanalla ja maamme itä-osissa… 2854 Sana "rospuutto" on todellakin sukua venäjän sanoille. Venäjässä on sana "put", joka merkitsee "tie" sekä etuliite "ras-" tai "raz-" jolla on merkitys "hajalleen" tai "hajallaan". Nykyvenäjässä on sana "rasputitsa", joka tarkoittaa "kelirikko". Kirjaimellisesti se arkoittaa "aika, jolloin tiet ovat hajallaan". Sen sijaan isosta puolan sanakirjasta ei löydy sanaa "rosboda". Sama etuliite, "ras-", kuin venäjässä, esiintyy myös muissa slaavilaisissa kielissä. Puolassa sillä on kuitenkin muoto "roz-" ei "ros-". Mitään "bod" -alkuista puolan sanaa ei myöskään löydy. Arvelen, että tässä puolan sanassa on ehkä kirjoitusvirhe, jonka vuoksi en pysty sitä jäljittämään. Lisää tietoja voisi kysellä ehkä Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian…
Historianopettaja sanoi koulussa, että ennen vanhaan pidettiin huolta siitä, että koulujen historian kirjoissa Neuvostoliitosta piti puhua hyvällä, kunnes… 701 Ainakin vielä 1980-luvulla yläkoulun historiankirjoissa Neuvostoliitosta puhuttiin myönteiseen sävyyn. Arno Kotron blogikirjoituksessa Uskomaton oppikirja https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/218761-uskomaton-oppikirja/ käydään läpi Historia ja me -sarjan kahdeksannen luokan kirjaa. Kotron mukaan esimerkiksi talvisodan syy jää kirjassa kertomatta. Jos aihe kiinnostaa laajemmalti, historian oppikirjojen Neuvostoliitto-kuvasta on tehty myös gradu nimeltä Oppikirjat todellisuutta rakentamassa - Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973-2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121743
Muistaako kukaan mistä tämä "Tikko Tokko - muutun pieneksi kuin mikko" vanha lausahdus on peräisin? (joku lasten kirja tai elokuva tms.) Jäänyt vaivaamaan kun… 2552 Kirja, jossa kyseinen loru esiintyy on nimeltään Nisse Naskali muuttaa kaupunkiin. Siinä poika ystävystyy hiiren kanssa, muuttaa itsensä pieneksi ja menee hiiren luokse kylään. Taikasanat menivät näin: "Taikasanat tokko tikko, tulen pieneksi kuin Mikko".
1. Milloin kuoli norjalainen hartauskirjailija Carl Fredrik Wislöff (s.1908)? 2. Onko myös norjalainen hartauskirjailija H. E. Wislöff serkku Fredrik… 2365 Wisløff-suvusta: A)Johan Martin W. (30.12.1873-17.12.1944), Sisälähetysyhdistyksen johtaja, jolla pojat 1)Hans Edvard (Hansen) W. (10.5.1902-14.9.1969), Bodøn piispa (suomennetut teokset: Avoimen taivaan alla - Ei koskaan yksin - Hiljaisia hetkiä - Illan tullen - Jumalan hoivassa - Kirkkautta elämän arjessa - Kolme kultaista avainta - Lupausten tähtitaivas - Turvassa kaikesta huolimatta) ja 2)(Nils) Fredrik W. (16.8.1904-17.9.1986), pastori ja hengellinen kirjailija (suomennetut teokset: Ansaitsematon armo - Antikristus - Ei minulta mitään puutu - Elonsuven kynnyksellä - Elämäntaide - Elävä toivo - Etelän elämää, idän ikävää - Hengen miekka - Herran helmassa - Hänen kanssaan Golgatalle - Hänen kanssaan joka päivä - Intia herää - Isä…
Saatteko tiedon siitä, jos joku kommentoi täällä kysyttyä kysymystä? 275 Saamme tiedon siitä. Ylläpitoomme kerääntyy lista uusimmista kommenteista. Seuraamme sitä aktiivisesti. Jos saamme esimerkiksi lukijoilta vastauksen kysymykseen, johon emme ole löytäneet vastausta, lähetämme sen alkuperäiselle kysyjälle.
Montako sekä suomen- että ruotsinkielistä peruskoulun ala/yläastetta ja lukiota sekä ammatillista oppilaitosta oli yhteensä Suomessa v 2000? Paljonko oppilaita… 3454 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 593 451 oppilasta vuonna 2000. Peruskouluja oli yhteensä 4 022. (http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tie_001.html, taulukko: http://stat.fi/til/pop/2000/pop_2000_2004-05-31_tau_001.xls) Lukioita oli 477 (määrässä ovat mukana perus- ja lukioasteen käsittävät lukiokoulutusta antavat koulut - varsinaisia lukioita oli varsinaisia lukioita oli 441). Oppilaita oli 130 032. Lähteet: Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2003 (Opetushallitus, 2003), Koulutuksen määrälliset indikaattorit 2010 (Opetushallitus, 2010). Molemmat julkaisut ovat saatavilla internetissä: http://www.oph.fi/download/47916_Indikaattorit_2003.pdf, http://www.oph.fi/download/130716_Koulutuksen_maaralliset_indikaattorit……