Heti sodan jälkeen itse sodasta kirjoittivat pääasiassa miehet. Naisten kirjoittamat kirjat kertoivat usein rintamalotista tai kenttäsairaalassa työskentelevistä naisista. Naisten kuvaavat sotaa myös ulkopuolisen tai siviilin näkökulmasta. Tässä joitakin mahdollisuuksia. Lottakuvauksista tunnetuin oli epäilemättä Irja Virtasen kirja Kenttäharmaita naisia, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1956. Kirjasta otettiin uusi laitos vuonna 2006. Kirja herätti aikanaan paheksuntaa, mutta vuonna 2017 se edusti julkaisuvuottaan Kirjojen Suomi -projektissa.Jo vuonna 1940 ilmestyi Siiri Vihantolan kertomuskokoelma Tulta hankien yllä. Kirjan kertomukset kuvaavaat talvisodan tapahtumia.Kersti Bergrothin päiväkirjamainen romaani Nuoren…
Etsimäsi kirja voisi olla Britta-Lisa Joutsenen Taivas, mikä sisar! -nuortenromaani. Kirja ilmestyi vuonna 1969 Nuorten toivekirjastossa. Kirjassa amerikkalainen Kati (Cathy) ei tosin tule Suomeen vaihto-oppilaaksi vaan isänsä pitkän työreissun takia. Hän tulee professori-isänsä tuttavan perheeseen ja perheen tyttären Anjan seuraksi. Perhe ei asu Turussa vaan Jyväskylässä, mutta kirjassa seikkaillaan kyllä Turussakin. Kati ostaa pakkasten tullessa supilakin, vaikka myyjä sanoo hatun olevan miesten malli. Kati on reipas ja rohkea ja opettaa Anjallekin itsevarmuutta.
Kirjasta kerrotaan myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au85e8e7a2-a0d0-4da6-8861-95…
Lähdetietojen mukaan 1620-luvulla Suomessa alettiin kerätä henkilöveroa ja sitä kutsuttiin aluksi myllytullimanttaaliveroksi. Manttaalikomissaarit keräsivät sekä henkilöveroa että pitivät henkikirjoja / henkiluetteloja. Reilut sata vuotta myöhemmin tätä työtä ryhtyivät suorittamaan kihlakunnankirjurit ja sen jälkeen toimi siirtyi henkikirjoittajille.
(Lähde Maankäyttö-lehti 2 / 2013 s. 26), http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk213/mk213_1644_kokkonen.pdf
Mikäli haluat luettavaksesi koko artikkelin, ota yhteys Maankäyttölehteen, linkissä yhteystiedot http://www.maankaytto.fi/yhteys.htm
Myös eri kirjalähteissä löytyy tietoa maatullikomissaarin tehtävästä. Edellä mainitun lähteen eli lehtikirjoituksen lopussa näkyvät kirjalähteet.…
Saadakseni vastauksen kysymykseesi soitin Espoon kaupunginteatteriin, jossa luvattiin lisätä tieto teatterin sivuille. Toivottavasti saat tiedon tarpeeksi ajoissa!
https://espoonteatteri.fi/uutiset/taiteilijatapaamisessa-juha-hurme/
Leimukukka se runossa kukkii. Kyseinen runo löytyy Helena Anhavan vuonna 1974 julkaistulta kokoelmalta Kysy hiljaisuudelta itseäsi. Sekä myös teoksesta Runot 1971–1990 (Otava, 1990).
Internetistä löydät luotettavaa tietoa Intiasta esim. Ulkoasiainministeriön sivuilta osoitteesta http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=32549&contentlan=1&…
Intiaan matkustavalle voi olla hyötyä samaisen ministeriön matkustustiedotteesta osoitteessa http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=71224&contentlan=1&c…
Sivuilta http://www.knowindia.net/ löytyy myös paljon hyödyllistä Intia-tietoutta - englannin kielellä tosin.
Intia-aiheisia kirjoja löytyy Kirkes-kirjastoista paljon. Voisin suositella esimerkiksi näitä opuksia:
- Maailman tila 2006: raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa. (ympäristö, talous, luonnonvarat jne.)
- Sainath: Kaikkihan rakastavat kunnon kuivuutta: tarinoita todellisesta…
Tilastokeskuksen muuttoliiketilastosta saa tietoa maastamuutosta Suomesta monelta eri kantilta. Tästä voi poimia tietoja maastamuutosta muuttomaan ja muuttajan syntymävaltion mukaan:
Maahan- ja maastamuutto muuttomaan, sukupuolen ja syntymävaltion mukaan, 1990-2018
Esimerkiksi Kreikkaan muutti Suomesta vuonna 2018 yhteensä 172 Kreikassa syntynyttä henkilöä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/70e128c9-8734-4015-ae94-ffae5cfe9730.
Ainakin pihlajanmarjat kelpaavat monille linnuille. Loppusyksystä ne ovat lintujen tärkeä ravintomarja. Tilhi tunnetaan erityisesti pihlajanmarjojen popsijana, mutta ne kelpaavat marjansyöjistä myös taviokuurnalle ja räkättirastaalle. Pihlajanmarjat maistuvat myös eräille hyönteissyöjille, kottaraisille, tikoille ja käpylinnuille. Taviokuurna käyttää marjoista siemenet kuten myös punatulkku. Alkusyksystä kerttuja ja kerttusia voi nähdä pienimarjaisissa pihlajapuissa.
Marjoista notkuva pihlaja on linnun pitopöytä https://yle.fi/uutiset/3-9091814
https://www.naturalehti.fi/2017/01/03/pihapihlajan-vieraat/
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kuvareportaasi-linnut-loytavat-syyshe…
Poliisi on kyllä tutkinut Suomen viime sotien aikaisia kuolemantapauksia vielä tällä vuosituhannellakin. Keskusrikospoliisi selvitti esimerkiksi Huhtiniemestä 2006 löytyneiden vainajien tapausta. Koska vainajat osoittautuivat huomattavasti jatkosodan tapahtumia vanhemmiksi eikä yhteyttä epäiltyihin sota-aikaisiin teloituksiin löytynyt, keskusrikospoliisi ei jatkanut asian tutkintaa. Vuosituhannen alussa jatkosodan aikaisten partisaani-iskujen rikostutkinta raukesi, koska tarvittavia arkistotietoja ei saatu Venäjältä. Vielä vanhempi tapaus oli 2017 paljastunut ns. Hikiän metsähauta, jossa KRP selvitti keväällä 1918 teloitettujen punaisten henkilöllisyyttä. Poliisin tutkinnanjohtaja selosti jälkimmäisen tapauksen yhteydessä STT:lle,…
Kyseessä on luultavasti Pumpulienkelin jatko-osa Lontoon tyttö (WSOY 2022). Sarjaan on ilmestynyt jo kolmaskin osa, Tyttärentytär (WSOY 2023), mutta siinä ei asiasanoituksen perusteella enää kerrota Vaasan puuvillatehtaasta muuten kuin aiempiin vaiheisiin viitaten.Tein vielä finna.fi -sivustolla tiedonhaun asiasanalla "puuvillateollisuus", mutta hakutuloksissa ei ollut juurikaan romaaneja. Ainoat Vaasan puuvillatehtaaseen viittaavat romaanit ovat nuo Susanna Alakosken teokset. Turun puuvillatehtaasta sen sijaan on olemassa oma romaanisarjansa, jonka on kirjoittanut Ann-Christin Antell.
Ideatasolla YKL-luokitus pohjautuu Deweyn luokitukseen. Sisällöllisesti niitä on kuitenkin tämän jälkeen kehitetty toisistaan riippumatta.
Emme ole vertailleet luokituksia siltä kannalta, että olisiko niiden välisen käännöstaulukon laatiminen mahdollista. Varmaan kuitenkin löytyy aloja, jotka YKL:ssä ja Deweyssä on jaoteltu eri kriteerien mukaan, joten selkeän vastineen löytäminen toisesta luokituksesta ei aina välttämättä onnistu.
Asia varmaan selviää parhaiten vertailemalla kokeeksi luokituksia muutamien eri alojen osalta. YKL:n toimituksella ei kuitenkaan ole aikomusta ryhtyä tällaisen taulukon laadintaan.
Kyseessä on kaiketikin Viktor Rydbergin teos Tonttu (1945, Tomten), jonka on suomentanut Valter Juva. Teoksen varsinainen teksti on siis Rydbergin runo. Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi on säveltänyt runon lauluksi, ja kirjan lopussa on myös laulun nuotti. Kuvitus on Martta Wendelinin. Kirjan teksti alkaa näin: "Pakkasyö on, ja leiskuen / pohja loimuja viskoo. / Kansa kartanon hiljaisen / yösydänuntaan kiskoo. .."
Rydbergin Tomten-runosta on toinenkin suomennos, Kotitonttu (1960). Sen on kääntänyt Yrjö Jylhä ja kuvittanut Harald Wiberg.
Kumpikin käänösversio Viktor Rydbergin Tomten-runosta on lainattavissa Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan Seitsemän veljeksen uusin saksankielinen käännös on vuodelta 2014 (kääntäjä Gisbert Jänicke).LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Voisiko kyseessä olla ruotsalaisen trumpetistin ja orkesterijohtajan Arne Lamberthin kappale "Nana" vuodelta 1969? Kappale alkaa pitkällä trumpettiosuudella ja puolivälin tienoilla naislaulajat yhtyvät säveleen. Kappale löytyy striimauspalveluista ja YouTubesta.
Kyseessä lienee alkuperäinen Battlestar Galactica eli Taisteluplaneetta Galactica -sarja, jota tehtiin vuosina 1978-79. Ihmissankareiden vastustaja oli siinä Baltar-niminen mies, joka oli pettänyt oman väkensä ja siirtynyt cylon-robottien puolelle.
Galactica.tv-sivusto: https://www.galactica.tv/battlestar-galactica-1978-main-cast/john-colic…
Battlestar Galactica -wiki: https://en.battlestarwikiclone.org/wiki/Throne_room
Espoossa kotiin lainattava 3,5":n levykkeitä lukeva korppuasema löytyy Sellon kirjastosta. Myös Malmilta löytyy vastaava lainattava asema. Oodin ja Malminkartanon kirjastoissa on myös levykeasema, joita voi käyttää vain kirjastossa.
Levykeasemat
Sellaista ei voi suositella. Varsinkaan jos ohjelma on ollut hyvin suosittu tai yleisesti tunnettu.
Tekijänoikeuslaki sanoo näin:"Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Valokuvien suoja-aika riippuu valokuvasta. Jos valokuva yltää teostasoon, toisin sanoen on omaperäinen ja itsenäinen, sen suoja-aika on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Muiden valokuvien suoja-aika on lyhyempi. Tällaisten ns. tavallisten valokuvien suoja-aika on voimassa 50 vuotta kuvan ottamisvuodesta. "
https://www.kopiosto.fi/kopiosto/tekijanoikeustietoa/tekijanoikeuden-abc/
Sanoja ei sinäänsä voi omistaa, mutta nimetyn teoksen voi. https://www.kielikello.fi/-/voiko-sanoja-…
Suomessa 31.12.2020 mennessä havaituista 482 luonnonvaraiseksi luokitellusta lintulajista noin puolet myös pesii täällä: pesimähavaintoja on noin 250 lajista, joista suurin osa on maassamme vakituisia pesijöitä.
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/lajit
https://www.birdlife.fi/lintutieto/suomessa-havaitut-lintulajit/
