Kappaleen "Yön sävel", jonka on säveltänyt Viljo Marttila ja sanoittanut Ulla Ylinen, ovat levyttäneet Jarkko Ylinen ja Kaisa & Kumppanit. Ylinen on julkaissut versionsa ilmeisesti itse kustantamallaan CD:llä Jarkko Ylinen vuonna 2011. Kaisan versio on julkaistu Minimusicin kustantamalla LP:llä 10 vuotta (1981).
Kumpaakaan tallennetta ei näytä tällä hetkellä olevan myynnissä. Niittä kannattaa kysellä musiikkia myyvistä antikvariaateista ja verkon divareista tai myyntisivustoilta kuten huuto.net.
Ylisen CD löytyy joidenkin kirjastojen valikoimista. Kaisa & Kumppaneiden levyä on parissa kirjastossa, mutta ainoastaan kuuntelukappaleina.
Lauluja ei löydy tällä hetkellä mistään suoratoistopalvelusta.
Syyhy on voimakkaasti kutiava ihottuma, jonka aiheuttaa pieni 0,5 mm pituinen iholla liikkuva syyhypunkki. Syyhy tarttuu toistuvassa tai läheisessä kontaktissa.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00507
https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/t…
Terveyskirjaston määritelmän mukaan seksitaudeiksi eli sukupuolitaudeiksi kutsutaan joukkoa bakteerien, virusten ja alkueläinten aiheuttamia tauteja, jotka tarttuvat pääasiassa tai suureksi osaksi seksikontaktissa.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00497
Ylen syyhy-chatin keskusteluissa kysyttiin asiantuntijoilta mm. "Voidaanko ajatella, että syyhy on seksitauti?" Vastauksen mukaan: "Tietyssä mielessä voidaan, sillä seksitartunta on merkittävä tartuntareitti…
Lauri Silvander, Isokyrö mainitsee artikkelissa Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita – Levänluhdan vainajia ympäröi mysteeri (Julkaistu: 13.11.2017 18:23 Iltalehti):
Levänluhdasta käytetään myös kirjoitusasua Leväluhta. Levänluhta on kirjoitusmuotona vanhempi ja tutkijoiden käytössä. Levänluhta-projektin yhteydessä tehdyn paikannimistötutkimuksen perusteella kummatkin ovat oikein.
Seinäjoen sukututkijoiden vastaus:
Paikalliset lausuvat “Levälluhta”. Vieraspaikkaaset tiedemiehet ovat luulleet, että kirjoitetaan Levänluhta, mutta kyllä tienviitoissa lukee Leväluhta. Ei oo ennen vanhaan ollut niin tarkkaa tuon oikeinkirjoituksen kaas.
Lammen vesi värjäytyi punaiseksi ja sieltä nousi ihmisten luita https…
HelMet kirjaston kokoelmissa on Josée Dayanin ohjaama minisarja Les Miserablés, suomeksi Kurjat. Sen pääosissa ovat juuri Depardieu ja Malkovich. Ks. http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmiserables&searchscope=9&m=g&l=&b=…
Pekka Simojoen säveltämä ja sanoittama laulu Tosi kuin vesi sisältyy seuraaviin nuottijulkaisuihin:
Laulukirja (toim. Pentti Airaksinen, Anna-Liisa Haunio, Samu Laaksonen, Jari-Pekka Niskanen, Laura Markkanen, Risto Jii, Espoon tuomikirkkoseurakunta, 2006)
Laulutuuli (toim. Jari Kovalainen, Kirkon nuorisotyön keskus, Suomen poikien ja tyttöjen keskus-PTK ry., Lastenkeskus, 2003)
Ystävyyden talo : Pekka Simojoen parhaat lastenlaulut. Suomen lähetysseura, 1999
Nuottinaru. 1 : 25 lastenlaulua sanoin, soinnuin, sävelin (toim. Heli Ahvenainen, Prisma, 1996)
Viola https://finna.fi
Visa ei ole lyhenne mistään sanoista tässä tapauksessa vaan nimi maksuverkostolle ja sen omistavalle yhtiölle. Lähde: What Is A Visa Card? | Bankrate Visa Inc. - WikipediaVisa, Inc - About the Visa Corporation | Visa
Tällainen kohtaus on ainakin Risto Jarvan vuonna 1977 ohjaamassa elokuvassa Jäniksen vuosi. Ihan omien muistikuvien pohjalta.
Myös elokuvan juoniselostuksessa se mainitaan. Elokuvan päähenkilö Vatanen taisi jopa onnistua henkilötietojensa tuhoamisessa. Teko tosin havaittiin.
https://www.ristojarvaseura.fi/janiksen-vuosi/
Jan-nimi on monissa maissa ja eri kielialueilla käytössä niin miehen kuin naisenkin nimenä. Eleanor Turnerin kirjassa Baby names 2010 kerrotaan Jan-nimen miehen nimenä olevan slaavilaistaustainen ja naisen nimenä juutalainen.
Babynameguide.com-sivusto listaa amerikkalaisia etunimiä ja kertoo Jan-nimen miehen nimenä olevan pohjoismainen ja naisen nimenä englantilaistaustainen:
http://www.babynameguide.com/categoryamerican.asp?strGender=&strAlpha=J…
http://www.americannamedaycalendar.com/-sivusto kertoo miespuolisen Janin viettävän nimipäiväänsä 24.6. Naisen nimelle Jan ei löydy nimipäivää.
Kotimaisten kielen keskuksen osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/324 löytyvän ohjeen mukaan sukunimet taipuvat vastaavien yleiskielen sanojen mukaan tai äänneasultaan samanlaisen nimen mukaan. Joskus taivutus voi myös vaihdella kahden eri muodon välillä.
Nimen Suurkonka taustalla lienee sana konka (myös muodoissa konko, konkka ja konke), jonka merkitys on ’esiin työntyvä, ylöspäin kääntyvä’. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) hakusanan Konga kohdalla. Suomen murteiden sanakirja (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 2008) lisää siihen vielä merkitykset ’kohouma, kyhmy, kyömy, kaartuva, kupera, lynkä’. Sen esimerkeissä esiintyvät molemmat…
Missään ei liene täsmällisesti määritelty, mistä taivas alkaa. Sanakirjamääritelmä "taivaalle" on sekin valitettavan tulkinnanvarainen "korkealla maan yllä oleva ilmatila". Mitä lentokoneisiin tai muihin ilma-aluksiin tulee, niiden on ainakin parasta olla puiden ja korkeimpien maastonkohtien yläpuolella, tai voi käydä niin, etteivät ne ole taivaalla kovin kauan.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/taivas
Janette on englantilainen muunnelma nimestä Johanna. Muita muunnelmia ovat Jane, Janet, Janetta. Johanna on Johanneksen sisarnimi ja merkitsee "Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen. Janette otettiin Suomen amanakkaan v. 2000.
Nimiasioissa kannattaa käyttää Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa. Kirjoita hakuruutuun sanat johanna etunimet. Sieltä löytyy monenlaista kivaa lisätietoa.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Tässä linkkejä hakutuloksiin Finna-hakupalvelusta. Luetteloissa on kirjoja ja muuta aineistoa kysymistäsi aiheista. Aiheista on varmasti myös muuta aineistoa: eri hakusanojen avulla löytyisi muita kirjoja. Kannattaa jatkaa etsimistä miettien sopivia hakusanoja.
Teatterialan kirjoista löytyy varmasti myös lisää materiaalia. Kirjojen asiasanoitus ei kata kirjan kaikkea sisältö vaan voi olla hyvinkin yleinen. Luetteloissa on varmasti myös kirjoja, jotka eivät aihetta varsinaisesti käsittele, vaikka asiasanat kirjan kuvailusta löytyvätkin.
Taideyliopiston kirjaston Teatterikorkeakoulun kirjastosta voisi kannattaa kysellä lisää:
https://lib.uniarts.fi/yleistieto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/#teatterikorkeakoulun-toimipiste…
Aluksi suosittelisin Tapani Baggen kolmiosaista Kaisa-sarjaa. Kirjat ovat helppolukuisia. Kirjoista on julkaistu myös yhteisnide. Kirjoissa reipas Kaisa-tyttö elää isänsä kanssa kahdestaan, mutta hänellä on ystäviä, joiden kanssa voi puuhata monenlaista. Kirjat ovat ilmestyneet alunperin 200-luvun alussa. Yhteisnide on vuodelta 2014. Helmet-viite :https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2155521?sid=4774718798Kirjastotätinä suosittelisin mielelläni myös kuvakirjaa Kirjasto-Kaisa . Tämä on käännöskirja, joka kertoo ahkerasta lukijasta. Kirjan teksti on Gillian Shields, kuvitus Francesca Chessa, suomennos Terhi Leskinen.
Runon nimi on "Nelivuotiaan maailma". Se sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa (Otava, 1982)Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja (Metsälehti, 1999)Tammen kultainen lastenrunokirja (Tammi, 2005)
Helsingin Sanomien viikoittainen HS Visio -liite kirjoitti suomalaisista vetybisneksen startup-yrityksistä artikkelissaan 1.11.2021. Jutussa kerrottiin kahdeksan alan yrityksen toiminnasta. "Yrityksistä kolme eli Aurelia Turbines, Convion ja Elcogen kehittävät alalle laitteita, kuten polttokennoja ja kaasuturbiineja", todettiin tekstissä.
Näistä Elcogen ja Convion lienevät selkeimmin polttokennojen kehittämisen kanssa tekemisissä.
https://www.sahkomaailma.fi/polttokennojen-kaupallinen-lapimurto-lahest…
https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/suomalainen-polttoken…
Aurelia Turbines kaiketi lähinnä kaasuturbiinien. https://www.greenreality.fi/lprnyt/jo-kolmas-ilmastorahaston-paaomalain…
Immanuel Kantin (1724-1804) kotikaupunki Itä-Preussin Königsberg (nyk. Kaliningrad) pystyi varmaankin yliopistokaupunkina tarjoamaan monipuolista musiikillista ammattitaitoa. Kantin aikakauden aattelliset puitteet muodostuivat kirkollisesta puhdasoppisuudesta, herätyskristillisestä pietismistä ja valistusfilosofiasta, joka ei Saksassa yleensä ollut omaksunut yhtä radikaalia luonnetta kuin esim. Ranskassa. Kant oli saanut vaikutteita kaikista kolmesta. Koska hän ei filosofisessa ajattelussaan ja opetustoiminnassaan aktiivisesti toiminut kirkkoa ja uskontoa vastaan, voimme olettaa että hän on viettänyt joulua eikä ole vierastanut juhlanvieton uskonnollisiakaan aineksia. Valistuksen ja yksilöllistä hurskautta korostavan pietismin…
Etsitty karhukirja lienee Lennart Hellsingin Lentävä kurpitsa (Weilin+Göös, 1976). Se on tarina Pikkukarhusta ja Isostakarhusta, jotka löytämästään siemenestä kasvattavat ihmeellisen kurpitsan ja muuttavat asumaan siihen. Tuulen mukana kurpitsa luisuu mereen ja siitä tulee karhuille suuri huvipursi. Kun kesän jälkeen sää alkaa kylmetä, karhut alkavat lämmittää kurpitsa-asumustaan ja lämmin ilma saa sen kohoamaan kuin ilmapallo. Pikkukarhun henkilökohtaiset tavarat (sateenvarjo, lapio, saappaat, onki, kirves) ovat hopeisia, Isokarhun kultaisia.
Virsikirja.fi-sivustolla kerrotaan, että virsi Joka aamu on armo uus olisi ensi kerran suomennettu Harpunsäveliä 1886 -julkaisuun. Kyseistä teosta en onnistunut löytämään mistään, mutta ilmeisesti sama suomennos on ollut myös Rauhansäveliä 1894 -teoksessa, joka on saatavissa ainakin varastokirjastosta.
Tuunanen ja Tuunainen ovat saman suvun nimiä, Tuunainen edustaa vanhempaa kirjoitusasua. Nimeä esiintyy 1600-luvulla Laatokan ja Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Nimen tarkkaa merkitystä ja alkuperää ei varmuudella tiedetä.
Lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
