Kokkolan kaupunginkirjastossa voi ottaa valokopioita itsepalveluna. A4-kokoinen kopio maksaa 0,40 euroa ja A3-kokoinen kopio 0,50 euroa. Pääkirjastossa kopiokoneet ovat lehtisalissa ja kirjaston 2. kerroksessa.
Hei!
Kysymykseesi vastaaminen vaatisi laajat tiedot solubiologiasta ja genetiikasta. Koulun biologian kirja Lukio 1 kertoo ytimekkäästi(s. 9), että elämän pituus on yleensä perimän määräämä. Näin eri eliölajeilla on jo geneettisesti valtavan erilaiset elinajanodotteet.
Raamatussa kerrotaan ihmisten elinajan olleen joskus jopa satoja vuosia. Asiaa voi tietysti epäillä, mutta nykyaikana ihmisen elämänkaari on taas pitenemässä, kun hyvissä olosuhteissa pystytään ravinteilla ja lääkkeillä hidastamaan solujen pilaantumista. Ihmisen DNA:ssa on selkeästi elämän pituutta rajoittavia tekijöitä, mm. informaatiota siitä, kuinka monta kertaa suunnilleen jokin solutyyppi voi jakautua ennen kuolemaa. Tieteellisellä tutkimuksella on kuitenkin löydetty…
Kuvallisella henkilöllisyystodistuksella on mahdollista lainata varaus jos kirjastokortti on unohtunut jonnekin. Uusi kirjastokortti maksaa 2.10€ jos vanha kirjastokortti on kadonnut. Nyt on huomattava ettei varausten nouto ole mahdollista 5 - 8.3.2018 kirjastojärjestelmän päivityksen vuoksi. Tänään olemme auki 9-20 ja huomenna 9-15. Omatoimiaikana tarvitsee kirjastokortin lainaamiseen.
Tove Janssonin alun perin ruotsinkielinen kirja Det osynliga barnet och andra berättelser ilmestyi vuonna 1962, ja jo samana vuonna suomeksi nimellä Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Tämän jälkeen kirjasta on otettu useita painoksia, mutta nämäkin kirjat ovat kuvitettuja satukirjoja useine novelleineen, eivät kuvakirjoja.
Vuonna 1992 ilmestyi Muumiperheen minikirjasto -sarjassa kuvakirja Näkymätön Ninni, joka perustuu Näkymättömän lapsen tarinaan, mutta vuosikymmen lienee liian myöhäinen. Suomen kansalliskirjasto Fennican sivuilla on nähtävissä kirjan kansikuva:
https://finna.fi
Tove Janssonilta on ilmestynyt useita kuvakirjoja, joista Kuinkas sitten kävikään vuonna 1952 ja Kuka lohduttaisi Nyytiä vuonna…
Kuulostaa siltä, että joko aineiston nimekkeestä puuttuvat niteet tai ne kaikki ovat käsikirjasto kappaleita.
Sinun kannattaa soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja kysyä asiasta tarkemmin. Helmet kirjastot
Voit kysyä asiaa myös Helmet chatissä. Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero varausta varten.
Suomen kansallisbibliografian mukaan Suomen metallityöväen liiton historiikkeja on kolme: Koivisto, Johan, Suomen metallityöväen liitto 1899-1930 vuodelta 1963, vuonna 1974 ilmestynyt Suomen metallityöväen liitto 1930-1949, jonka tekijä on Karl Gustaf Kunnas, sekä Johan Koiviston vuonna 1987 ilmestynyt teos Suomen metallityöväen liitto 1950-1960. - Niiden saatavuus selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
Aale Tynniltä on ruotsinnettu ainakin toista kymmentä runoa. "Kaarisiltaa" (kokoelmasta "Ylitse vuoren lasisen", 1949) ei niiden joukossa tiettävästi ole.
Tynnin runojen ruotsinnoksia on julkaistu seuraavissa antologioissa:
Rundt, Joel: "Fågeln flyger långt : finsk dikt i svensk tolkning". Helsingfors: Söderström, 1952. Sisältää runot
"Undret" ("Ihme", kokoelmasta "Lähde ja matkamies", 1943)
"Mörkret" ("Pimeys", kokoelmasta "Lehtimaja", 1946)
"Kunskapens träd" ("Tiedon puu", kokoelmasta "Soiva metsä", 1947).
"Du tror du kuvar mig liv? : finländska kvinnors lyrik genom tiderna". Saml. av Tua Forsström och Märta Tikkanen. Stockholm: Trevi, 1984. Sisältää runot
"Ensamhet" ("Yksinäisyys", kokoelmasta "Kynttilänsydän", 1938)
"Vissla, höst" ("…
Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön…
Käytettävissä olevista tiedonlähteistä (esim. Suomen kansallisbibliografia, eri kirjastojen luettelot ja Kustannus Oy Taifuunin netti-sivut) en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseesi. Kirjan lopussa olevasta kääntäjän kirjoituksesta on pääteltävissä, että ko. teos on käännetty käsikirjoituksesta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä kustantajalta (taifuuni@dlc.fi) tai suoraan suomentajalta Jukka Malliselta.
Eino Leinon ”Trubaduurin laulun” on säveltänyt Perttu Hietanen. Kappale löytyy Vesa-Matti Loirin levyltä ”Eino Leino 4: Päivän laskiessa” (Warner Music Finland, 2001).
Viola-tietokanta tietää kertoa, että laulun on säveltänyt myös Erik Melartin, luultavasti 1900-luvun alussa. Melartinin säveltämä laulu on ilmestynyt viisisivuisena partituurina, jonka on julkaissut Apostol. Tarkkaa julkaisuvuotta ei ole tiedossa. Viola-tietokantaan partituuri on listattu nimellä ”Hiiden miekka, op39. Nro 20, Trubaduurin laulu”.
Sävelletyistä Larin-Kyöstin runoista ei ole tietääkseni olemassa kattavaa luetteloa, joskin osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/k/kyosti/ on niitä jonkin verran listattu. Periaatteessa saat Larin-Kyöstin runojen pohjalta…
Ruotsiksi käännettyinä löysin ainoastaan yksittäisiä Roineen satuja:
Fågel Fenix (Fenix-lintu)ja De tre önskningarna (Kolme toivomusta)kirjassa I sagolandet, osa 5. 2003, sekä Vattendropparnas äventyr. 1938 ja Myrbacka gummans kål. 1946. Kahdessa ensiksi mainitussa sadussa ei kerrota kuninkaasta , kahta jälkimmäistä en saanut käsiini, ne löytyvät molemmat Kansalliskirjastosta, mutta eivät ole lainattavissa.
Roineen "Suomalaiset sadut" selasin läpi, en kuitenkaan törmännyt mainitsemaasi "arvoitukseen". Roineellahan on lukematon määrä satuja, joten on valitettavasti melkein mahdotonta löytää etsimääsi "arvoitusta" näillä tiedoilla.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa mainitaan Loikala- sukunimestä seuraavaa: "Sukunimi Loikala perustuu Valkealan ja Sippolan Loikala-talonnimiin. Enimmät Loikala-nimiset asuvat edelleen esi-isiensä elinsijojen tuntumasaa. Jos talonnimen perustana on liikkumista kuvaava lisänimi Loikas, Loikkaaja, on talonnimenkin alkuperäisempi muoto ollut Loikkaala".
Tämän mukaan Loikala-sanan perustana ei ole liikkumista merkitsevä loikka tai loikata. En löytänyt tietoa siitä mikä Loikala-sanan merkitys on.
Tietoa sukunimistä: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet (2000)
Sukunimistä tietoa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=408
Hei!
Sivuston www.discogs.com mukaan levyä olisi myynnissä parissa verkkokaupassa. Mene siis sivustolle, valitse advanced search ja kirjoita title/name-kenttään levyn nimi ja klikkaa sivun alaosassa Search. Valitse hakutuloksista oikea levy ja klikkaa sivun vasemmassa laidassa kohtaa Marketplace Buy CD.
Hei,
Tilastokeskuksen palkkatilaston 1971 (s. 37) mukaan kansakoulunopettajan kuukausikeskiansio oli 1750 mk.
Linkki palkkatilastoon: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170226/xtds_pa_197100_1971_…
Pätevyys-/työkokemustieto onkin hankalammin kaivettavissa oleva tieto. Tilastokeskus lienee oikea kohde, jos tätä haluaa selvittää.
Aiheesta löytyy paljonkin kirjoja, joita voi hakea HelMet tietokannasta esim. hakusanoilla sukupuoli-identiteetti ja homoseksuaalisuus. Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä tietokirjoista: Saanko olla totta: sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ( Gaudeamus, 2011), Juhani E. Lehto: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana ( Yliopistopaino, 2010), Homo, lesbo; tositarinoita 2000-luvun Suomesta ( Minerva, 2009), Ulos kaapista; tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta ( Gaudeamus, 2006) , Hanna Vilkka: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ( PS-kustannus, 2010) ja Tiia Aarnipuu: Trans, sukupuolen muunnelmia ( Like, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&…
Voit kokeilla kirjaston e-kirjoja ja e-äänikirjoja aluksi omalla puhelimellasi tai tabletillasi. (Näin korona-aikaan se lienee kätevintä)
Kirjaston materiaalit eivät vaadi erillistä lukulaitetta.
Helmet sivulta löytyy ohjeita erilaisille laitteille ja kakille meidän e-kirjapalveluillemme. (niitä on neljä erilaista)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244)
Kirjastolla ei ole mitään suositusta lukulaitteita, mutta netistä löytyy muutamia sivustoja, joilla erilaisten lukulaitteiden ominaisuuksia ja hintoja vertaillaan.
Esim. https://www.dustinhome.fi/editorial/oppaat/archive/valitse-oikea-e-kirjojen-lukulaite/?ssel=false
https://ikinortti.blogspot.com/2018/12/…
Sakri on muunnos nimeltä Sakarias. "Nimi merkitsee suomeksi "Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa" ja viittaa siihen, että Johannes Kastajan syntymä oli hänen vanhemmilleen odottamaton Jumalan armon osoitus."
Salomon nimen pohjana on hepreankielinen nimi, jonka merkitys on "rauhallinen, rauhaan halukas".
Riio nimeä en ole onnistunut löytämään mistään etunimioppaasta.
Ylläolevat tiedot ja sitaatit on otettu Pekka Lempiäisen kirjasta "Suuri etunimikirja" (2004)sekä Kustaa Vilkunan "Etunimet" (2005) kirjasta. Kirjaston hyllystä löytyy laaja valikoima etunimiopppaita.
Hei
Kyllä kirjastonhoitajan tehtäviin kuuluu kirjan etsiminen kyseisessä tilanteessa. Kirjastoissa kaikki asiakaspalvelijat etsivät asiakkaiden kysymiä kirjoja, työnimikkeestä riippumatta. Isoissa kirjastoissa voi toki joskus olla tilanne, että asiakaspalvelija ei voi jättää palvelutiskiä tyhjäksi, mutta siinä tapauksessa kirjastossa on joku muu joka voi auttaa asiakasta löytämään etsimänsä kirjan. Tämä on kuitenkin aika harvinainen tilanne.
Tuolloin käytössä olleen vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan merkitykset olivat seuraavat:
35. Henkinen vajavaisuus.
39. Ankarat, parantumattomat neuroosit.
B II -luokkaan määrättiin "yleensä tarkastettava, joka rakenteensa, ruumiinvoimansa terveydentilansa perusteella ei sovellu apupalveluunkaan sotatoimivyöhykkeellä, mutta joka silti on käyttökelpoinen jossakin puolustusvoimain työssä tai tehtävässä tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla."
Tiernapojat-näytelmä pohjautuu Matteuksen evankeliumin itämaan tietäjiin, jotka Raamatun mukaan tulivat idästä Betlehemiin osoittamaan kunnioitusta ja tuomaan lahjoja vastasyntyneelle Jeesukselle 1).
Evankeliumin historiallisuudesta on erilaisia näkemyksiä. Monet eksegetiikan 2) tutkijat kyseenalastavat kirjaimellisen joulukertomuksen tulkinnan, esimerkiksi Helsingin yliopiston eksegetiikan emeritusprofessori Lars Aejmelaeus 3). Ns. klassinen raamatuntulkinta tulkitsee kirjaimellisemmin Raamattua, eli mm. joulukertomusta 4).
1)https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiernapojat
2)https://www.helsinki.fi/fi/teologinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat-j…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_historiallisuus
3)https://www.…
