Suomen perustuslaki (731/1999, 128§) toteaa ykskantaan: "Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö." Presidenttiys siis riittää, muita ehtoja – kuten sotilaspalvelusta – ei aseteta.
Keskustelu siitä, miten voi olla ylipäällikkönä, jos ei ole suorittanut asevelvollisuutta, käytiin meillä jo Tarja Halosen presidenttikaudella, jolloin puolustusvoimillamme oli "Rouva Ylipäällikkö", joka – paitsi ettei ollut käynyt armeijaa – oli myös rauhanjärjestö Sadankomitean maksava rivijäsen.
"Ylipäällikkönä toimiminen on Halosen mukaan sujunut hyvin. Epäileviä tuomaita oli vaalien alla kuitenkin paljon:
'Minä en näe mitään ristiriitaa olla ylipäällikkönä. Vaaleissa minulle sanottiin, että ‹mitä siitä…
Vaikeista äiti-tytärsuhteista löytyy tietoa ja tukea mm. seuraavista kirjoista:
Aina tytär, aina äiti : aikuisen naisen suhde äitiin / Kirsi Hiilamo ja Heli Pruuki
Äiti & tytär : vallan ja rakkauden kehissä / Anja Laurila
Kaikella kunnioituksella : irtiottoja vanhempien vallasta / Katriina Järvinen
Enkö koskaan ole tarpeeksi hyvä? : kuinka tytär voi toipua narsistisesta äidistä / Karyl McBride
Narsistin lapsena : pitkä tie itsenäisyyteen / Janne Viljamaa
Omaa itsetuntoaan voi vahvistaa lukemalla esimerkiksi
Olen upea, mutta en sinun mieliksesi / Florence Given
Hyvä itsetunto / Liisa Keltinkangas-Järvinen
Saanko esitellä : monenlaiset minämme / Katriina Järvinen…
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kirjoittama satukirja "Kielotyttö", joka ilmestyi alunperin vuonna 1939 Kultainen koti -sarjassa. Kirjan kuvitus on on virolaisen Richard Kivitin tekemä.
Teos on harvinainen, mutta sitä löytyy kirjastoista kuten esim. Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/
Hei!
Näytelmäkirjailija Eugene Ionesco (Tuolit, Kalju laulajatar, Kuningas kuolee; myös romaani Erakko) on syntyjään romanialainen. Muita romanialaiskirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu ovat Stancun lisäksi ainakin Virgil C. Gheorghiu (Mies matkusti yksin, Toinen mahdollisuus, 25.hetki), Herta Muller (Ihminen on iso fasaani, Sydäneläin, Matala maa), Fritz Pawelzik (Annoit minulle rummun, Syntynyt slummissa), Mihail Sadoveanu (Etsin miestäni, Mitrea cocor, Kukkasaari). Vielä muutamia kirjailijoita löytyy suomenkielisestä Wikipediasta, osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Romanialaiset_kirjailijat ja lyhyt artikkeli Romanian kirjallisuudesta on Turun Sanomissa, osoitteessa http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:…
Kuten wikipedia-artikkelikin mainitsee, viittaa edesmenneen kitaristin Pekka "Albert" Järvisen taiteilijanimi bluesmuusikko Albert Kingiin. Järvinen ihaili Kingin kitarasoundia ja soittotyyliä. John Fagerholmin ja Jaakko Riihimaan kirjoittaman elämäkerran mukaan usein Järvisen kanssa samoissa piireissä pyörinyt Edward Wesala keksi ajatuksen ensimmäisenä: "Suomen Albert King, Pekka 'Albert' Järvinen!". Aluksi juttuun suhtauduttiin lähinnä vitsinä, mutta hiljalleen alkoi Järvinen käyttää nimeä eri jamikokoonpanoissaan. Viimeistään vuonna 1974 taiteilijanimi jäi pysyvään käyttöön.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_J%C3%A4rvinen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Albert_King
Albert Järvinen / John Fagerholm, Jaakko…
Ubuntun kyseisen version Desktop-edition voi varata HelMet-kirjastosta, suora linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044986~S9*fin Varauksia on nyt vain yksi, joten sen saa aika nopeasti.
Saman version Server edition löytyy suoraan HelMet-kirjastojen hyllystäkin (Kallio, Kirjasto Omena, Töölö), tämän version linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044985~S9*fin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava, 2000) mukaan
"Nimiaines Iko- on rinnastettu Ikä-nimiin, mutta se on yhdistettävissä myös germaaniseen henkilönnimeen, josta on muinaissaksalaisia muotoja Iko, Ico, Icha, Ichilo ym., muinaistanskalaisia Ico, Igghe, Iggi. Suomessa Ikola ja Ikonen esiintyvät 1500-luvulla paisi Ala-Satakunnassa myös Karjalassa Viipurin ja Käkisalmen lääneissä sekä kaikissa Savon hallintapitäjissä. Savon lähteissä vaihtelevat muodot Ikahainen, Ikajainen, Ikainen, Ikanen, Ikoinen ja Ikonen."
Ikosten sukuseuran sivuilla (ikosensuku.com) kerrotaan:
"Sukunimenä Ikonen on vuosisatoja vanha. Joissakin tutkimuslähteissä (mm. Vilkuna) nimen on tulkittu merkitsevän pitkäikäisyyttä. Myös…
Kyseessä on c-kasetti ja siihen kuuluva vihkonen:
Walt Disney: Musiikkileikki : laulamme maalaten.
Laulamme uusia hauskoja lastenlauluja Disneyn iloisten piirroshahmojen kanssa. (Laula kuuntele katsele) Disneyn satukasetit. 1989
ISBN 951-28-1929-5
Kasetti + vihkonen on saatavissa muutamasta kirjastosta esim. Porin kaupunginkirjastosta, johon voit tehdä kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Vihkon sivulla kaksi on kysytty laulu SATEENKAARI, joka on kasetin toinen.
Laila Järvisen alkuperäissuomennosten tarkistetuissa versioissa puhutaan neekerien asemesta "alkuasukkaista". Kristiina Rikmanin vuonna 2007 ilmestyneessä Peppi Pitkätossu -kirjan uudessa suomennoksessa vastaava sana on "hottentotti".
Matjessilli tulee hollannin kielen sanasta maatjesharing. Sana maatje on johdettu vanhan hollannin nuorta tyttöä tarkoittavasta sanasta magd. Alkuperäinen maatjesharing tarkoittaa kesällä pyydettyä, nuorta silliä, joka ei ole vielä sukukypsä. Se on siis nimensä mukaisesti neitsytsilli. Tällainen silli on lihava ja sisältää paljon rasvaa. Aito maatjesharing on Alankomaissa suuri kesän herkku. Suomessa matjessilliä käytetään epämääräisemmin puhuttaessa sokerisuolatusta rasvasillistä.
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/s.html#sila
https://www.sillikoulu.fi/sillin-abc/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksessa Sukunimet (Helsinki: Otava, 2000) Helander mainitaan (s. 111) samankaltaisen nimen Helanen selitteessä. Teoksen mukaan on mahdollista, että Helander on aikoinaan otettu sukunimenä käyttöön Oulunseudun, Ristijärven ja Pudasjärven seudulla yleisen tilannimen, Helasen pohjalta. Oulussa nimi on kuitenkin vaihdettu jälleen suomalaiseen nimeen Helanen vuonna 1906. Mikkosen ja Paikkalan mukaan Helanen on nimenä yhdistettävissä talonnimeen Helala sekä muihin Hela-, Helaa- tai Helaja-alkuisiin asutus- ja luontonimiin, joita esiintyy Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kyseiset nimet viitannevat helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Sukututkija…
Itsekin käytän suurin piirtein ohjeissa kerrottua tapaa. ”Viikkaukset” eivät siksi sanoneet minulle mitään, mutta kävin konsultoimassa kirjastomme muovittamon työntekijöitä, ja he osasivat heti sanoa, mistä siinä on kyse. Sanallisesti tätä voi olla hiukan vaikea selittää.
”Viikkausten” tekemiseksi ei muovia saa laittaa aluksi kiinni kirjan takakannen ulkoreunaan vaan alkaa painaa suoraan muovia kanteen kiinni. Se voi tehdä kaltaiselleni kömpelösormiselle homman hiukan vaikeammaksi kuin muovin kiinnittäminen heti kirjan reunaan. Kun muovi on kiinnitetty kansiin, käännetään nurkissa oleva muovi kolmiomaisesti kannen sisäpintaan. Sitten vain taitellaan ala- ja yläreunat sekä sivureuna kiinni kannen sisäpuolelle ja saadaan ”viikkaukset” kannen…
Hei, Kun Mannerheim valittiin vuonna 1944 presidentiksi, Suomi oli sodassa. Sodan aikana voimassa olivat sekä sotatilalaki että valmiuslaki. Nämä molemmat lait antoivat hallitukselle aivan poikkeukselliset valtaoikeudet poiketa niin perustuslaissa kuin muissakin laissa säädetyistä perusoikeuksista. Käytännössä sodan aikana valta keskittyi hallitukselle, joka hallitsi maata asetuksilla ja valtioneuvoston päätöksillä. Normaalitilanteessa asioista olisi päätetty eduskunnan säätämillä laeilla. Mannerheimin valinta ehdottomasti tapahtui hyvin poikkeuksellisesti. Hallituksen esityksessä laiksi tasavallan presidentin määräämisestä ilman vaalia (HE 55/1944) tämä todetaankin: ”Tasavallan Presidentin luovuttua toimestaan määrätään,…
Karvaamo on vanhanaikainen nimitys nahkurinverstaalle. https://fi.wiktionary.org/wiki/karvari
Leikkisästi nimitystä on käytetty myös parturista. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
En löytänyt Pitäjänmäen netti-historiikeista mainistaa nahkureista, mutta mahdollisesti sellainenkin on paikalla toiminut. Pitäjänmäki tunnetaan varsinkin konepajoista, korjaamoista ja tietenkin rantaradan asemasta. http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/historiaa.html
https://kaupunginosat.net/pitajanmaki/alueen-historia-mainmenu-136
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-17-18.pdf
http://www.pita.fi/jaakiekko/historia/
Ampumahiihdon maailmanmestaruuskisat pidettiin Puolan Zakopanessa 1969. Suomi oli näissä kisoissa ampumahiihtoviestissä kolmas. Tässä joukkueessa hiihtivät Vähäkylä, Marttinen, Mauno Peltonen ja Röppänen. (Urheilumme kasvot, osa 1. Talviurheilu. Otava 1972, s. 168).
Suomen kielen perussanakirjan mukaan eripainos on "kausijulkaisun tms. kirjoitus erilliseksi vihkoksi painettuna". Tietoa tyypillisestä eripainoskokoelman syntytavasta ei löytynyt. Ehkäpä yksi syy voisi olla tarve koota esim. tietyn kirjoittajan eri lehdissä julkaistut kirjoitukset yhteen.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jasmiina on eräs muoto etunimestä Jasmin. Jasmiini on hyväntuoksuinen koristepensas, joka symboloi kauneutta ja rakkautta. Nimen juuret johtavat Persiaan ja Arabiaan. Tuhannen ja yhden yön saduissakin esiintyy tyttö nimeltä Yasmin.
Kyllä voi. Kirjastossa on omatoimisesti käytettävä kopiokone. Pääkirjaston uutuusalueen kopiokone toimii kolikoilla ja kirjaston toisesta sekä kolmannesta kerroksesta löytyvillä koneilla voi ottaa kopiota ja maksaa ne ensimmäisen kerroksen tiskiin lähtiessä. Kopioiden hinnat ovat 40 senttiä mustavalkoiset ja 60 senttiä värilliset. Skannaavalla kopiokoneella voi myös lähettää tiedostot suoraan sähköpostiin tai ottaa ne muistitikulle. Ilman tulostusta tehtävät skannaukset eivät maksa mitään.
Maru-päätteen käyttö on hyvin yleinen japanilaisten kauppalaivojen nimeämiskäytäntö. Maru-sana (丸) tarkoittaa ympyrää tai kehää. Nimeämiskäytännölle on esitettty monia erilaisia tulkintoja, mutta suosituin tulkinta lienee sanan periytyminen vanhakantaisesta maro-liitteestä, jota on käytetty ilmaisemaan kunnioitusta, läheisyyttä ja tärkeyttä. Myöhemmin maru-muotoon muuttunutta sanaa on käytetty esimerkiksi ihmisistä, koirista sekä tärkeistä esineistä.
Maru-liitettä on tiedettävästi käytetty japanilaisen laivan nimessä jo 1100-luvulla. Vuonna 1900 Japanin Meiji-hallinto sääti lain, jonka mukaan kaikkien laivojen nimissä on suotavaa käyttää maru-liitettä. Tämä koski kuitenkin vain kauppalaivoja, sillä esimerkiksi sotalaivojen nimissä maru-…
