Wikipediassa on tosiaan melko suppea artikkeli. Wikipedia
Artikkelissa kuitenkin mainitaan surunvalittelukirje ja sillä hakusanalla löytyy mm. Helsingin yliopiston historiantutkimuksen blogi ja Anna Koivusalon artikkeli En sure kuten pitäisi, joka kertoo 1800-luvun surunvalittelukirjeistä.
Google-haulla "osanotto adressi historia" tulee esiin Anne Haapasen opinnäytetyö Suru, osanotto ja muiston kunnioittaminen jossa adressit ovat yhtenä osana.
Nea Lehtisen pro gardu - tutkielma Surun ja kuoleman kielentämisestä suomessa, voisi myös löytyä jotain mielenkiintoista.
Waltarin luoma hahmo Mikael Hakim seikkaili Istanbulissa 1520- ja 1530-luvuilla. Istanbul oli jo tuon ajan maailmassa suurkaupunki. Arviot asukasluvusta vaihtelevat, mutta 1500-luvun alussa Istanbulissa arvioidaan olleen parisataatuhatta asukasta. Asukasmäärä kasvoi vauhdilla ja 1500-luvun puolivälissä väkiluku ylitti mahdollisesti jo puolen miljoonan rajan.
Lisää tietoa maailman suurkaupunkien väkiluvun kehityksestä löytyy esimerkiksi tältä englanninkieliseltä sivustolta:
Ranking the World's Most Populous Cities, Over 500 Years of History (visualcapitalist.com)
Tässä muutama ehdotus kirjoista, jotka käsittelevät paimentolaiskulttuureja tai alkuperäiskansoja:Nura Farah: Aurinkotyttö https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Ulla-Lena Lundberg: Sade https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8970Petter Sairanen: Naali kulki tundran halki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_14956Jane Johnson: Saharan tytär https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…J. M. G. Le Clézio: Autiomaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6347Shelley Read: Minne virta kuljettaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%…
Seitti on fibroiini-nimistä valkuaisainetta, joka koostuu mm. seriinistä, alaniinista ja glysiinistä.
Lähteet: Sandhall, Åke: Hämähäkit sukulaisineen (WSOY 1981), Turun Sanomat 8.5.2007 http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074199202/Hamahakin+seitti+pysyy+salais…
Syynä on ainakin puilla valaistuksen muutos. Kun yöt pitenevät, alkaa talveen valmistautuminen. "
Kurt Fagerstedtin mukaan puut pystyvät seuraamaan aikaa. Ne huomaavat päivien lyhenevän, tai oikeastaan öiden pitenevän, ja tietävät siitä, että ollaan siirtymässä syksyä kohti. Siitä alkaa talveen valmistautuminen. Puu lopettaa kasvunsa, kerää arvokkaita ravinteita talteen, valmistaa talvehtimissilmuja, väkevöittää solunesteitä.
Prosessi on pitkä, koivu esimerkiksi alkaa valmistautua talveen jo heinäkuun lopulla! Ja hyvin valmistauduttuaan koivu selviytyykin melkein minkälaisesta talvesta tahansa. Koetilanteissa on todettu, että esimerkiksi koivun oksa on selviytynyt hengissä nestemäiseen typpeen (-196 C asteeseen) upottamisesta." YLE.fi/…
Mahdollisesti kyseessä voisi olla Paula Danzigerin nuortenromaani Miksi aina minä (Otava, 1987) Alkuteoksen nimi on Can You Sue Your Parents for Malpractice? Helmet-kirjastoissa teos on vielä saatavilla Pasilan varastosta.
Parinkin verkkosivuston selostukset kirjan tapahtumista näyttäisivät melko hyvin sopivan muistikuviisi.
https://www.goodreads.com/book/show/131851.Can_You_Sue_Your_Parents_for…
https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Literature/CanYouSueYourParentsF…
Kyseessä on Prosper Mriméen (1803 - 1870) novelli Mateo Falcone. Novelli sisältyy Kauko Karen suomentamana esimerkiksi novelliantologioihin Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (toim. Aulis Ojajärvi, 1966) ja Laatunovelleja (toim. Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila, 1998).https://finna.fi/Record/vanamo.3896?sid=4754681423https://finna.fi/Record/vanamo.94442?sid=4754681423
Kyseisten kylännimien alkuperä on jäänyt epäselväksi. Iso-Äiniö on tunnettu myös nimellä Äinää ja Vähä-Äiniö nimellä Äinönen. Lähde: Suomalainen paikannimikirja SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf (kotus.fi)
Mahdollisen lisätiedon saamiseksi suosittelen Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoiden tarjoamaa nimineuvontaa osoitteessa: Kieli- ja nimineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Tässä on kyseessä eräänlainen kaksinkertainen loukkaus. Käytetään loukkaavaa ilmaisua, esimerkiksi "moukka", mutta samalla lisätään loukkauksen voimakkuutta antamalla ymmärtää, että loukattava on niin "moukkamainen", että jopa ilmaisun "moukka" käyttäminen on väärin, koska se saattaat muut "moukat" huonoon valoon, vaikka he ovat todellisuudessa niin paljon fiksumpia kuin loukkauksen kohde.
Tällaista kaksinkertaista halveksuntaan käytetään enimmäkseen kirjallisuudessa tilanteissa, joissa loukattava ei ole läsnä, vaan hänestä voidaan puhua pahaa häiritsemättä. Perimmäinen pyrkimys on sanoa, ettei mikään ilmaisu ole riittävä kuvaamaan loukattavan ihminen huonoa piirrettä.
Tarvinneeko erikseen mainita, että tällainen solvaaminen on tietysti…
Lovecraftiahan on julkaissut suomeksi Jalava, joka on nykyään osa Art House -kustantamoa: https://arthouse.fi/sivu/etusivu/. Vaskikirjat -kustantamon erikoisalueena on fantasia ja muu spekulatiivinen fiktio: http://www.vaskikirjat.fi/info.htm. Osuuskumma -kustantamo julkaisee scifiä, fantasiaa ja kauhua sekä muuta spekulatiivista fiktiota. Esittelysivunsa mukaan "Osuuskumma tuo esiin sitä kirjallisuutta, joka ei tartu suurempien kustantamojen haaveihin, ja jatkaa kotimaisten novelliantologioiden julkaisuperinnettä" (http://osuuskumma.fi/). Kollegani ehdotti, että yhteyttä voisi ottaa myös Arktiseen Banaaniin (https://arktinenbanaani.fi/), joka julkaisee nykyään sarjakuvien lisäksi myös tieto- ja kaunokirjallisuutta.
Muistamasi järjestö voisi olla Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, joka on järjestänyt useita tilaisuuksia, mm. vuonna 2019 Helsingin Uudessa lastensairaalassa tapahtuman Kuka kuuntelee harvinaisesti sairasta köyhää?:
http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/wordpress/2018/12/www-kukakuhttp-www-…;
Alla linkki verkoston sivuille:
http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi/wordpress/
HelMet -verkkokirjastossa kirjoittamalla hakusanaksi "kaunokirjoitus" saatte vastauksena listan kirjaston aineistoon viittaavia tietoja, joista uskon löytyvän sopivat teokset. Ne voi sitten käydä hakemassa kirjastosta tai varata netistä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Valitettavasti en tutkimistani lähteistä löytänyt kotimaista aivokalvontulehdukseen liittyvää rokotetutkimusta, jossa olisi ollut mukana vuonna 1989 syntyneitä lapsia. Ajallisesti lähimmäs osuu vuosina 1986 ja 1987 ns. Hib-tautia (Haemophilus influenzae tyyppi b) vastaan annettavan rokotuksen tehoa kartoittanut tutkimus. Vuosina 1986 ja 1987 Hib-rokotuksen tehoa tutkittiin siten, että puolet lapsista sai rokotteen imeväisiässä ja puolet kaksivuotiaina. Imeväisten suoja nousi 90 prosenttiin, minkä vuoksi vuodesta 1988 rokotus on annettu kaikille jo imeväisinä.
Vuonna 1973 Suomessa riehui meningokokin aiheuttama aivokalvontulehdusepidemia. Yhdysvalloissa oli kehitetty rokote, joka oli osoitettu turvalliseksi ja tehokkaaksi aikuisilla.…
Tämän lokakuussa 2023 kirjoitetun artikkelin mukaan Venäjän ilmavoimat lensi sodan alkupäivinä 150 - 300 lentoa päivässä, kun ennen sotaa niitä oli lennetty keskimäärin 60. Julkaisuaikana määrä oli pudonnut noin 100 lentoon päivässä.Vuonna 2021 kirjoitetussa artikkelissa Venäjän ilmavoimien lentäjien keskimääräiset lentotunnit olivat 100 - 150 riippuen joukosta ja sotilaspiiristä. Tuoreita lukuja ei löytynyt.
Kyseessä lienee WSOY:n vuonna 2024 alkanut palkittua lasten- ja nuortenkirjallisuutta maailmalta -sarja, jossa ilmestyy palkittuja käännöskirjoja. Sarjassa on toistaiseksi ilmestynyt ainakin seuraavat kirjat:Arndís Þórarinsdóttir: Maailman lopun saari (2024)Baek, Heena: Taikakaramellit (2025)Bezinović-Haydon, Iva: Missä on Vedran? (2026)Dåsnes, Nora: Sydän vasta puolillaan (2025)Laan, Triinu: Luuranko-Juhanin loppuelämä (2026)Musariri, Blessing: Kaikki mitä kaipasimme (2025)
Teosta Sambandet mellan själ och kropp ei ole valitettavasti suomennettu, sen sijaintitietoja ei myöskään löydy Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, Lindasta, mutta sen voi kaukolainata Ruotsista, näyttää löytyvän ainakin Uppsalan ja Lundin yliopistojen kirjastoista. Kaukopalvelusta saatte tietoja osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm.
Toivoitte myös luetteloa Swedenborgin tuotannosta ja kirjojen suomennoksista.
Swedenborgilta on suomennettu neljä teosta: Clavis hieroglyphica: hieroglyfinen avain ja muita filosofisia tekstejä (2000), Elämän oppi Uutta Jerusalemia varten (1908), Taivas, sen ihmeet ja helvetti sekä Uusi Jerusalemi ja sen taivaallinen oppi (1940). Lyhyt luettelo hänen tuotannostaan on seuraava:
-…
Pätkä on Oiva Paloheimon runosta Neitsyt Maarian kehtolaulu. Sitä löytyy nuottina kirjastoista, https://www.finna.fi/Search/Versions?id=uniarts_print.99726484206249&se….
Negatiivisen työilmapiirin voittamisesta ja positiivisuuden merkityksestä hyvinvoinnille on paljonkin kirjoja. Riippuu hieman omista tarpeista, mikä kirja sopisi itselle parhaiten.
Työelämän tunteista, positiivisuudesta ja negatiivisuudesta on kirjoittanut mm. Jarkko Rantanen:
- Tunteella! Voimaa tekemiseen (Talentum, 2011)
- Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaa tekemiseen (Talentum, 2013)
Aihetta käsittelevät myös:
- Marja-Liisa Manka: Stressikirja : mistä virtaa? (Talentum, 2015)
- Tony Dunderfelt: Konttorikemiaa : seitsemän avainta hyvään yhteistyöhön (Kauppakamari, 2012)
- Eino Nykänen: Rennosti töissä: käytännön ohjeita työssäjaksamiseen (Docendo, 2007)
Työterveyslaitoksen Kirsi Räisänen on myös julkaissut useita teoksia aiheesta kuten…
