Uinu pienokainen on Seppo Hovin tekemä suomenkielinen teksti, jota ei ole julkaistu nuottina ja jota ei netistäkään löydy. Seppo Hoviin voi yrittää saada yhteyden ohjelmatoimisto Fantastico Musicin kautta.
Heikki Poroila
Useimmissa Harpunsäveliä ja Hengellinen laulukirja -kirjojen kirjastojen luettelointitiedoissa ei ole tietoa kirjan kappaleiden nimistä, tai jos laulun nimi mainitaan, tieto säveltäjästä saattaa puuttua. Joten valitettavasti Iina Karttusen säveltämien ja näissä kirjoissa olevien laulujen selvittäminen ei onnistu kuin käymällä kirjat läpi.
Vaara-kirjastoissa on joitakin painoksia kirjoista:
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Muita painoksia löytyy kirjastoista eri puolelta Suomea:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc&join=AND&boo…
https://www.finna.fi/Search/…
Kyseisestä sanonnasta löytyy suomeksi kovin vähän tietoa, joten epäilen ettei se ole minkäänlaisessa vakiintuneessa käytössä oleva. Pystyin kuitenkin jäljittämään mistä sanat alun perin ovat kotoisin. Elokuvassa Billin ja Tedin maailma (englanniksi Bill and Ted's Bogus Journey) vuodelta 1991 on kohtaus, jossa William Sadlerin esittämä viikatemies ryhtyy räppäämään vetääkseen väkijoukon huomion toisaalle. Räpissä on kohta, joka kuuluu seuraavasti: "you may be a king or a lowly street sweeper, but sooner or later you dance with the Reaper." Tämä voitaneen suomentaa mainitsemaksesi sanonnaksi. Kuolemaan tuomitun rikollisen Robert Alton Harrisin huhutaan käyttäneen tätä ko. elokuvasta omaksumaansa lausetta juuri hetkeä…
Oletan, että kysyjä tarkoittaa suomalaisia keittokirjoja. Finna-tietokannasta löytyy ainakin Elin Sjöströmin Kalliinajan keittokirja, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1917. Vapaasti verkossa luettava version on toinen painos vuodelta 1919.
Linkki keittokirjaaan: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155106
Aivan näihin sanoihin Viljo Kojon Muistoja menneiltä ajoilta -runo ei pääty, mutta viimeisessä säkeistössä kuitenkin ollaan: "Niin haastoimme hampaita kaivellen ja röyhtäisten. / Lopuks turpamme kädellä kuivattiin, / nenät niistettiin siihen salvettiin." Alun perin Kojon kokoelmassa Sininen pilvi vuonna 1920 julkaistun runon voi lukea kokonaisuudessaan myös valikoimasta Viljo Kojon kauneimmat runot tai antologioista Iloitse kanssani (Gummerus, 1945) ja Mies joka luki runon (Otava, 1995). Viimeksi mainitussa runon nimenä on Jätkät, jolla se esiintyi 1926 julkaistussa Kojo-valikoimassa Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa.
Hei!
Tässä pari linkkiä, joista selviää valmisteltavia asioita ja Ruotsin tiepalvelu. Valitettavasti tässä palvelussa emme voi kantaa kannattaako johonkin yhdistykseen liittyä vai ei.
https://um.fi/autolla-ulkomailla
https://www.napsu.fi/matkailu/uutiset/omalla-autolla-ruotsiin-katso-vin…
Helsingin kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa muihin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin maksamalla kuljetusmaksun, joka on 16 mk 1-3 palautettavaa yksikköä kohti.
Saaristolääkärit-sivuston mukaan puutiaisaivokuumeen eli TBE-viruksen alkuvaiheen tautimuotoon sairastuneet saavat elinikäisen immuniteetin tuohon virukseen, eli eivät sairastu siihen uudelleen.
Toiseen punkkien levittämään tautiin Borreliaan sen sijaan ei synny immuniteettia, eli siihen voi sairastua uudelleenkin. Täältä lisää tietoa:
http://www.saaristolaakarit.fi/punkkibussi/taudit
Niin kuin Mytologian sanakirjassa (WSOY, 2000) todetaan, kreikkalaisen mytologian Ekho-hahmo on "personoitu kaiku", eli nymfin nimi perustuu ekho-sanaan - ei päinvastoin. Kreikan kaikua merkitsevä "ekho" on johdettu yleisemmin ääntä merkitsevästä sanasta "ekhe".
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemminkin kysytty, miten kirjastonhoitajaksi pääsee ja millainen työllisyystilanne alalla on. Palvelun arkistosta löytyy vielä lisää vastauksia, mutta alla on linkit niistä kahteen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kilpailu-kirjastoalan-tyopaikoista-kovaa?from=term/193443&language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-ammatti-pitaa-olla-etta?from=term/193443&language_content_entity=fi
Vuoden 2019 ammattibarometrin mukaan kirjastoalalla oli työttömiä ja lomautettuja paljon. Tammi-kesäkuussa työttömiä tai lomautettuja kirjastonhoitajia tai informaatikkoja oli kuun lopussa keskimäärin 270. Avoimia paikkoja taas oli keskimäärin 42,5 kuukauden aikana.…
Sosiaalidarwinistiset näkemykset sodankäynnistä eivät olleet viime vuosisadan alkupuoliskolla mitenkään epätavallisia. Ennen ensimmäistä maailmansotaa teemasta kirjoitti ainakin kenraali Friedrich von Bernhardi (1849-1930). Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vastaavia näkemyksiä kehitti vielä pidemmälle kenraali Erich Ludendorff (1865-1937). Yksi mahdollisuus voisi olla myös saksalainen kirjailija ja sotilas Ernst Jünger (1895-1998). En valitettavasti kuitenkaan löytänyt herroilta käsillä olevasta kirjallisuudesta aivan kuvaukseen sopivaa sitaattia. Samassa henkisessä ilmapiirissä kasvaneista saksalaisista upseereista moni olisi saattanut lausua jotain kuvatun kaltaista, eivätkä ajatukset aivan vieraita olisi olleet muissakaan maissa.…
En löytänyt Ylen elävästä arkistosta äänitettä Salmesta ja Ramblerseista. Äänitteitä voisi kysellä Ylen Arkistomyynnistä.YouTubessa on paljon Klaus Salmen ja Ramblersien musiikkia. YouTubeStefan Smirnov: Tornin miehet kertoo ehkä enemmän Valvontakomissiolle tarjotusta viihteestä. Suomen historiaa.blogspt.com
Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii).
Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis).
Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .
Ainakin osalla Helsingin kaupunginkirjaston skannereista pystyy skannaamaan dioja. Diaskannausmahdollisuus on yleensä mainittu tietokoneen lisätietojen kohdalla. Niitä voi katsoa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx klikkaamalla kirjaston tietokonelistan alla olevaa linkkiä ”Näytä tiedot”. Esimerkiksi Pasilan kirjastossa diojen skannaaminen onnistuu. Skannaaminen tosin on hiukan kankeaa, koska diat joutuu laittamaan skannaustelineeseen, johon ei mahdu valtavan montaa diaa kerralla.
Naantalin kaupunginkirjastossa ei voi skannata tiedostoja.
Vaskialueella esimerkiksi Raisiosta ja Turusta skanneri löytyy.
Tiedot palveluista saat hakemalla kirjaston nimellä ja klikkaamalla sitä https://vaski.finna.fi/Content/kirjastot
Vaikka kysymys on sinänsä mielekäs, se on luonteeltaan niin monimutkainen ja laaja, ettei siihen vastaaminen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta ole mahdollista. Todennäköisesti ainoa tapa lähestyä näin monimutkaista asiaa on yrittää etsiä suhteellisen uutta kirjallisuutta ja artikkeleita. Suuremmilla kirjastojen musiikkiosastoilla voi tähän etsimiseen saada apua. Samassa yhteydessä kysyjä voisi täsmentää, mitä ajanjaksoa tai tyylikausia hän tarkoittaa ilmaisulla "Britannian nykymusiikki", joka ei ole niin yksiselitteinen käsite kuin voisi ehkä toivoa. Sekin pitäisi täsmentää, puhutaanko ns. taidemusiikista vai populaarimusiikista tai molemmista.
Heikki Poroila
Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettiyksiköstä antoi tällaisen vastauksen:
Ensimmäisessä kuvassa on vaalea kääpä, mutta ilman näytettä sitä ei voi määrittää. Toisessa kuvassa (LautaSieniRuskeaP) on rivikääpä (Antrodia serialis), joka on luonnossa hyvin yleinen ja lahottaa kaatuneita kuusia. Se viihtyy myös lahoavissa laudoissa ja hirsissä. Usein se tekee kapean, yläpinnaltaan ruskean lakin kasvaessaan puun kyljessä tai esim. pölkyn päässä. Tässä lakkia ei ole koska on kasvanut laudan maata vasten olevalla pinnalla.
Laudat voi jättää lahoamaan. Niillä kasvavat käävät eivät tartu eläviin puihin, eivätkä kuivaan puuhun, esim. lauta- tai hirsiseinään. Maastoon jätettynä ne edistävät monimuotoisuutta ja palauttavat…
