Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060
Löysin Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista Laatokka-lehden kaksi numeroa, joissa on 1940 elo-lokakuussa Waltarin jatkoartikkeli matkasta Suojärvelle. (no.4 ja 5 / 1040) Nimenä artikkelillä on Metsä poikiansa suojelee. Hakusanoina Mika Waltari Suorjärvi https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=Waltari%20Mika%20suoj%C3%A4rvi&startDate=1940-01-01&endDate=1940-12-31&orderBy=RELEVANCE
Onkohan tämä mainittu artikkeli?
Merihaka ei näytä olleen kovin laajasti kaunokirjallisuuden kohteena, sillä siitä ei löydy oikein mitään kirjallisuutta asiasanalla ”Merihaka”. Paikallislehtien lisäksi ainoa hakutulos Helmetissä on Merihaka-opas (Merihaka-Seura, 1988), joka sekin löytyy vain Pasilan kirjastossa säilytettävästä Helsinki-kokoelmasta.
Lisäksi löysin tieteellisistä kirjastoista pari Merihakaa koskevaa tietoteosta:
‒ Mehu : Merihaan Urheilijat r.y. 1979-1989 (Merihaan Urheilijat 1989; löytyy Työväenliikkeen kirjastosta)
‒ Merihaka-raportti (Helsingin yliopisto, 1981; löytyy Kaisa-talon kirjastosta)
Saattaa olla, että kaunokirjoissa piipahdetaan myös Merihaassa, mutta se lienee niin vähäisessä roolissa, ettei tällaisia teoksia ole listattu mihinkään.…
Yksi syy näiden kahden valloittajan erilaiseen arvostukseen on Eurooppa-keskeinen näkökulma. Aleksanteri Suuri oli Makedonian kuningas ja hänen valloituksensa kohdistuivat ennen kaikkea Egyptin ja Persian alueille. Hän taisteli siis ensisijaisesti myöhemmän Euroopan näkökulmasta ulkopuolisia vastaan. Hän perusti valloitetuilla alueille kaupunkeja, jotka ovat säilyneet, ja levitti kreikkalaista kulttuuria aina Intiaa myöten, kulttuuria, josta muodostui yksi myöhemmän länsimaisen kulttuurin kulmakivistä. Häntä ihailtiin myös Rooman valtakunnassa, josta puolestaan tuli myöhemmin esikuva Euroopan suurvalloille. Aleksanteri on siis haluttu nähdä länsimaisen kulttuurin esitaistelijana.Toisaalta Tšingis-kaanin valloitukset taas tapahtuivat…
”Joukkueeseeni” on oikein taivutettu. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sana ”joukkue” taipuu yksikön illatiivissa ”joukkueeseen”, ja kun siihen lisätään omistusliite ”-ni”, saadaan tuo mainitsemasi muoto.
Peppi Pitkätossu viettää joulua kirjassa "Peppi Pitkätossu Etelämerellä" kirjan viimeisessä luvussa nimeltään "Peppi Pitkätossu ei tahdo tulla isoksi".
Nuori voima 3/1998 löytyy Kansalliskokoelmasta.
Se on tilattavissa Helsingissä lukusalikäyttöön.
Yhteystiedot:
Kansalliskirjasto
PL15
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Puh.: 02941 23196
Käyntiosoite: Fabianinkatu 35
Nuori voima -lehti myy vanhoja numeroitaan osoitteessa:
http://nuorivoima.com/
Lehdessä näyttäisi olevan Battailen artikkeli nimeltä Emily Brontë (1998 : 3, s. 8-13 )
Kirja Literature and evil by Georges Bataille Löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (ks. Helka tietokanta) Valitettavasti teosta ei ole suomennettu.
Ylätuvantien ruotsinkielinen nimi Skullvägen tullee ruotsinkielisestä sanasta höskull, joka tarkoittaa luhtia. Kotuksessa (Institutet för de inhemska språken) ehdotettiin nimelle merkityksiä fodervind, höloft. Nimi on ehkä johdettu asuinalueen nimestä Torpparinmäki. Sivustolla http//kartta.hel.fi/namnregister löytyy lyhyt selostus nimen taustasta.
Jukka Parkkisen kirjassa Sinun tähtesi, Allstar (WSOY 1994) pojat lähtevät hiihtäen kaupungin ulkopuolella sijaitsevalle Kielletylle alueelle. Kirjassa ajetaan myös moottorikelkalla. Kirjan takakannessa paljastetaan, että pojat tiesivät liikaa - sen kuka todella tuhosi maailman.
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php
Sekä kokemusasiantuntijan että Riistainfo-sivuston perusteella ammutun riistan asianmukainen käsittely todellakin edellyttää verenlaskua, suolistamista ja usein myös riiputtamista.https://www.riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/saaliin-kasittely/lin…Riistainfo suosittelee verenlaskua ja suolistamista välittömästi. Haastateltu kokemusasiantuntija kertoi: "Lintu suositaan suolistettavaksi heti, mutta ehtii sen illallakin – sanoi jahtimies joka haaveili jo seuraavasta riistalaukauksesta. Toisinaan näin toimitaan, koska linnun ei jostain syystä koeta niin helposti pilaantuvaksi kuin nisäkkäät. Ehkä anatomiastaan johtuen, koska sisäelimet ovat pienemmät eivätkä ne aina välttämättä rikkoonnu."Ehkäpä kauppias itse on suorittanut suolistamisen…
Hei,Mitis et fortis tarkoittaa “lempeä ja vahva” tai “lempeä mutta vahva”. Se on tunnettu latinankielinen lausahdus, jota käyttää mottonaan muun muassa Mary Erskinen historiallinen yksityiskoulu Edinburghissa, Skotlannissa. Sanonta esiintyy myös tunnetussa hollantilaisessa mitalissa vuodelta 1667, joka lyötiin Englannin ja Hollannin välisen sodan päättäneen rauhan yhteydessä.Ilmaus korostaa ajatusta, että todellinen voima ei ole väkivaltaista tai murskaavaa, myös lempeys, hyvyys ja tasapaino voivat olla vahvuuden muotoja. Fortis voidaan tulkita paitsi fyysiseksi vahvuudeksi myös rohkeudeksi, kestävyydestä ja “vahvaksi sydämisyydeksi”.Samankaltaisia ilmaisuja esiintyy monien aatelissukujen motoissa. Esimerkiksi Harparin suvun motto “Et…
Sanat ovat Heinrich Heinen, ja laulu on suomennettu nimellä Laulun siivin. Suomenkieliset sanat ovat mm. kirjassa Suuri toivelaulukirja 12, joka löytyy monesta pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastosta:
www.helmet.fi
Liikekannallepanosuunnitelman mukaan Venäjältä sotaan lähtivät aktiivipalveluksessa olevat vuosien 1911, -12 ja -13 ikäluokkien 1 500 000 varusmiestä sekä I luokan reservi eli vuosien 1904-10 ikäluokista 2 800 000 miestä, eli yhteensä 4,3 miljoonaa sotilasta. Kaikkiaan sotavuosina väkeen vietiin 14 miljoonaa miestä. Menetykset nousivat yhdeksään miljoonaan: kaatuneita oli kaksi miljoonaa, haavoittuneita neljä miljoonaa (joista puolet toipui takaisin riviin), karkureita ja sairastuneita miljoona, sotavankeja neljä miljoonaa.
Venäläisillä ei vuodenvaihteen 1916-17 tienoilla ollut paljonkaan sotaintoa jäljellä. Helmikuun vallankumouksen tärkein merkitys sodankäynnin kannalta oli, että kuri armeijassa romahti ja sotilaat alkoivat karkailla…
Tilastokeskuksen syntyneiden tilastossa on tietoja vain synnytyksistä äidin iän mukaan. Tilaston kotisivu löytyy täältä: http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html ja tilastotaulukot täältä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__synt/?tablelist=true
Tiedot saa poimittua esimerkiksi taulukosta 4. 004 -- Elävänä syntyneet sukupuolen, järjestysluvun ja äidin iän (1-v.) mukaan 1990 - 2017. Vuonna 2017 syntyi 101 lasta, joiden äiti oli synnytyshetkellä alaikäinen ja asui vakinaisesti Suomessa. Vuoden 2018 tiedot julkaistaan 4.12.2019, jolloin myös linkki taulukkoon voi muuttua.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko’.…
Tampereen yliopiston alaisuudessa toimii Rauhan ja konfliktin tutukimuslaitos Tapri (Tampere peace research institute). Voisit tutkia, mitä aiheesi kannalta hyödyllisiä julkaisuja heillä on.
Lisäksi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuksen keskuksen sivuilta voit etsiä käyttämiesi artikkeleita, ja myös Oslon vastaavan instituutin sivuilta.
Hyödyllisiä nettisivuja on koottu Makupalat.fi-kokoelmaan Rauhanaate, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/rauhanaate
Kirjastojen aineistotietokannoista kirjallisuutta valitsemalla hakutavaksi aihehaun ja tekemällä hakuja erikseen esim. hakusanoilla rauhantutkimus, konfliktit tai muilla aihettasi kuvailevilla asiasanoilla. Esim. Helmet-aineistohausta (Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen…
Tammi on julkaissut 2017 uuden laitoksen teoksesta Anne Frank: Päiväkirja: 12. kesäkuuta 1942-1. elokuuta 1944. Kirjan ovat toimittaneet Otto H. Frank ja Mirjam Pressler. Sen on suomentanut Anita Odè.Tämä Anne Frank -säätiön hyväksymä edellisiä päiväkirjoja laajempi versio sisältää uutta tietoa ja kuvamateriaalia. Siinä on noin neljänneksen enemmän Annen tekstiä ja myös 1990-luvun lopulla esiin tullutta, aiemmin julkaisematonta aineistoa.Kirja on lainattavissa kirjastoista.
Heikki Asunnan runon "Kievarin isäntä" viimeinen säkeistö alkaa: "Nyt köyhä olen. Autiot on huoneet. On vieraat kellarini kuiviin juoneet ja leivän syöneet viime murikkaan". Koko runo alkaa: "Kun nuori olin, mielin luottavin tiepuoleen majatalon pystytin". Majatalon vieraita ovat herrat Ilo, Tuomas, Tuska ja Suru.
"Kievarin isäntä" sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:
Asunta, Heikki: Ruuhenveistäjä : runoja (WSOY, 1946)
Asunta, Heikki: Valitut runot (WSOY, 1948)
Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toimittaneet Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen; Tammi, 1987; useita painoksia)
Suomen runotar 1 (toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen; Kirjayhtymä, 1990; 6. uudistettu painos)
