Kirjassa Suomen kansan satuja ja tarinoita on ainakin tarinat Kummallinen tammi, Avannolla kehrääjät sekä Sisarpuolet, joissa esiintyy ilkeä äitipuoli. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa tällaista ilkeää naispuolista hahmoa kutsutaan nimellä Syöjätär. Syöjätär on suomalaisessa mytologiassa ja kansanperinteessä paha naisolento, paha henki (Wikipedia).
Lähteet:
Suomen kansan satuja ja tarinoita (1982). Toim. Eero Salmelainen. Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Syöjätär. Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6j%C3%A4t%C3%A4r. (Katsottu 5.4.2023)
Hei,
Toomas on yksi Tuomaan variaatio, jota esiintyy mm. Virossa. Nimi tulee alkujaan arameankielisestä sanasta te'oma (=kaksonen). Tutuin ja todennäköisin innoitus nimelle varmaan alkujaan apostoli Tuomaasta. On siis yksi Raamatusta periytyvistä nimessä Matin (<Matteus) ja monen muun nimen ohella.
Lähde: Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen (WSOY, 1999)
Avioero on edelleen kielletty Maltalla. V. 1997 Maltan hallitus aloitti "kansallisen keskustelun" avioeron laillistamisesta.
Lähde: The Europa Yearbook 2003
Hei
Mikäli kyseessä on Kuopion kaupunginteatterin esitys, niin
naishahmojen esittäjät olivat Lina Patrikainen ja Lotta Vaattovaara, joista Patrikainen näyttäisi vaaleammalta.
Tämän tiedon löysin amman kirjablogista: https://ammankirjablogi.blogspot.com/2020/02/kuopion-kaupunginteatteri-kaksoiselamaa.html
Tässä suora lainaus ko. sivustolta: "Einarin avovaimoa, Mollaa, esittää Lotta Vaattovaara. Ihastuin hänen kirkkaaseen olemukseensa jo Äidinmaassa ja sama pätee tälläkin kertaa. Mikä ääni! Mikä hehku! Myös vamppimaista Maria, Marilyniä esittävä Lina Patrikainen on vaikuttava."
On se mahdollista, mutta ranskankielistä kirjallisuutta listaan tulee 11 308 nimekettä, joten varmaan on viisainta rajata haku esimerkiksi kaunokirjallisuuteen. Se käy näppärimmin valitsemalla HelMet-tietokannasta Muut hakutavat ja siitä sen kirjaston luokkahaku jonka haluat. Helsingin ranskankielisten romaanien luokka on 5.4, jolla saat 4 044 kirjaa. Haun tulos: http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=h&searcharg=5.4&searchscope…
Kieliharjoitteluun oiva materiaali ovat äänikirjat. Saat ne erilleen edellisestä hausta valitsemalla hakutuloksesta Rajaa/järjestä hakua ja siitä CD-levyn (tai kasetin, jos haluat C-kasetteja) ja painamalla lopuksi Jatka.
Voit myös tehdä seuraavanlaisen haun äänikirjalistauksen saamiseksi, jolloin…
Maidon säilymisessä tärkein tekijä on kylmäketjun katkeamattomuus, eli maito pitäisi mahdollisimman nopeasti saada kaupasta jääkaappiin. Mitä pidemmäksi ajaksi kylmäketju katkeaa, sitä todennäköisempää on, että maito pilaantuu. Paras lämpötila sille on 4-6 astetta.
Pastöroitu maito säilyy paremmin kuin raakamaito, joka on syytä käyttää kahden päivän sisällä ja säilyttää noin neljän asteen lämpötilassa.
Hyvin säilytetyn maidon pitäisi säilyä ylikin parasta ennen -päivämäärän, mutta toisaalta se voi pilaantua muutamassa päivässäkin, jos säilytyksen kylmäketju katkeaa.
Nämä tiedot ovat peräisin Ylen uutisista ja Maito ja terveys ry:n -sivustolta:
http://yle.fi/uutiset/maito_sailyi_kayttokelpoisena_yli_kuukauden/61095…
http://www.…
Kahteen jälkimmäiseen kysymykseen en osaa vastata, ne tiedetään vain Veikkauksessa, mutta itse muistelen, että ainakin kolme peräkkäistä numeroa on esiintynyt. Mutta se tiedetään ja asiasta on monta kertaa uutisoitu, että erittäin monet ihmiset veikkaavat koko ajan tätä "täyskättä" ykkösestä ylöspäin. Rivi on suosittu, koska se on helppo kirjoittaa ja muistaa, aivan kuten maailman huonoin salasana "12345".
Todennäköisyyslaskennan näkökulmasta kaikki mahdolliset rivit ovat ennen arvontaa yhtä epätodennäköisiä, koska arvontakoneella ei ole muistia eli todennäköisyys on aina sama. Vaihtoehtoja on nykyisillä säännöillä 18 643 560 eli todennäköisyys millä tahansa rivillä saada 7 oikein on 0,0000053638 %. Neljän oikean saaminen on paljon…
Muistelemasi kirja on Sisko Latvuksen Kaksi sateenkaarta (WSOY 2014).
Kirja sijoittuu vuoteen 1991, kun Neuvostoliitto hajoaa. 15-vuotias Inna muuttaa inkerinsuomalaisen perheensä kanssa Pietarista Helsinkiin. Ensirakkaus Daniel jää Pietariin.
Tähän kysymykseen on yllättävän vaikeaa löytää varmaa vastausta. En ole saanut käsiini kaikkia presidenttien elämäkertoja, eikä tällaista tietoa välttämättä niihin ole edes kirjattu. Yleisesti sentään taitaa olla tiedossa, että Urho Kekkonen syntyi Lepikon torpassa, joten hän ei ainakaan ole ensimmäinen sairaalassa syntynyt.
Jos lähdemme siitä tiedosta, että kotisynnytykset olivat yleisiä (n. 70 % kaikista synnytyksistä) vielä 1940-luvulla ja että sairaalasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä ohitti kotisynnytysten osuuden vasta 1940-luvun loppupuolella (Soinninen & Keski-Nisula), saattaa hyvinkin olla, että joko Tarja Halonen tai Sauli Niinistö ovat ensimmäisiä sairaalassa syntyneitä presidenttejä. Presidentti Tarja Halosen…
Ruotuväen 14/1988 artikkelissa "Numerotietoja puolustusvoimista" kerrotaan, että varusmiehen päiväraha oli vuoden 1987 lopussa 240 päivää palvelevilla 17 markkaa ja yli 240 päivän palvelusajalta 17,50 markkaa. Ruotuväen numero 17/1988 kertoo artikkelissa "Varusmiehelle markka lisää päivässä" puolestaan ilouutisen: joulukuun 1988 ensimmäisestä päivästä lähtien nykyisten ja tulevien varusmiesten rahat "riittävät paremmin kahvikuppiin ja tupakka-askiin", sillä päiväraha nousee yhdellä markalla 18 ja 18,50 markkaan. Vastaus on siis joko 17, 17,50, 18, tai 18,50 markkaa, riippuen kuukaudesta ja palvelusajan pituudesta.
En löytänyt kummankaan nimen alkuperälle selitystä paikannimiä käsittelevistä julkaisuista. Myöskään möllö tai pesos eivät yksistään tarkoita mitään ainakaan Kielitoimiston sanakirjan tai murresanakirjan mukaan. Voit kysyä asiaa suoraan Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Lisätietoa paikannimistä: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Kysymys kannattaa suoraan ohjata kaupungin rakennusvalvonnasta vastaville. Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista.
Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun ja neuvonnan yhteystiedot:
https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/
Asiakaspalveluun voi olla yhteydessä puhelimitse tai jättää kysymyksen verkkolomakkeen kautta.
21.7.2014 oli maanantai. Tieto löytyy esimerkiksi internetistä löytyvistä monista laskureista, joita löytyy mm. hakusanoilla "ikuinen kalenteri" tai "aikalaskuri". Lisäksi vastaajalla on tallella vuoden 2014 pöytäkalenteri, josta tieto löytyi.
Hei!
Ujo postimies -laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Nuotti on saatavilla Jyväskylän pääkirjaston lastenosastolla ja Äänekosken kirjaston musiikkiosastolla. Voit tehdä nuottiin myös seutuvarauksen kirjastossasi tai Keski-verkkokirjastossa https://www.keskikirjastot.fi. Seutuvaraus maksaa 1 e.
Aiheesta on ilmestynyt mm. seuraavat teokset:
- Irti pakko-oireista, Riitta Suvanto-Witikka et. al. 2016
- Foa Edna: Kerrasta poikki : vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista, 2015
- Pakko-oireet ja OCD, 2014
- Pysyvä muutos : kognitiivinen käyttäytymisterapia käytännössä, Martin M. Anthony et al., 2008
Lehtiartikkeleita:
- Maksimainen: Jumissa omassa tavassaan : milloin lapsen päähänpinttymästä pitää huolestua. Meidän perhe 2016:7, s. 33-34
- Bakteerikammoa ja sirpalepelkoa : omahoitaja ja toimintamalli tuloksellisia OCD-potilaille. Haava 2014:4, s. 25-27
- Pakoista vapaampi. Hyvä terveys 2013:6, s. 48-50
Duodecemin artikkeli http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2010/11/duo98846
Pakko-oireista voi parantua https://www.hyvaterveys.fi/…
Etsimäsi Eeva-Liisa Mannerin runo on nimeltään Puutarhuri palasi puutarhaan ja se sisältyy kokoelmaan Jos suru savuaisi (1968). Runo on luettavissa myös Mannerin koottujen runojen kokoelmasta Kirkas, hämärä, kirkas (toim.Tuula Hökkä, 1999).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teosten saatavuuden Lastu-kirjastoissa.
http://lastukirjastot.fi/search?query=jos+suru+savuaisi&searchtype=Biblioteket&sort=Relevance
Tämä on sen tyyppistä tutkimusta ja tietoa, että sitä kannattaa tiedustella Aalto yliopistolta, jonka osa Kauppakorkeakoulu nykyään on. Taloustieteen laitos löytyy täältä https://www.aalto.fi/fi/taloustieteen-laitos, ja kirjaston eli oppimiskeskuksen tietopalvelun tiedot täältä https://learningcentre.aalto.fi/fi/tietopalvelut-ja-tiedonhankinnan-opetus/ sekä osoite, josta voi kysyä oppimiskeskus@aalto.fi.
Suomalaisista kirjastoista löytyvästä kirjallisuudesta esimerkiksi seuraavat voisivat olla hyvät lähtökohdat:Fitzharris, L. (2022). The facemaker: A surgeon's battle to mend the disfigured soldiers of World War I. Allen Lane.Gehrhardt, M. (2015). The men with broken faces: Gueules cassées of the First World War. Peter Lang.Aiheesta on myös jonkin verran avoimesti verkossa saatavilla olevia tutkimusartikkeleita ja opinnäytteitä:Chatterton, C. S. (2021). Working in a ‘World of Hurt’. Nursing and Medical Care Following Facial Injury During World War One. European Journal for Nursing History and Ethics, 3, 24-43. https://www.enhe.eu/enhe/article/download/19/26Gehrhardt, M. (2018). Losing face, finding love?: The fate of facially disfigured…
Kyseessä voisi olla Guillermo del Toron fantasiaelokuva Pan's labyrinth (El Laberinto del fauno, 2006). Elokuvan juonessa on kaksi tasoa: sisällissodan jälkeinen väkivaltainen Espanja ja fantasiamaailma, jossa fauni antaa Ofelia-nimiselle tytölle tehtäviä. Lisää elokuvasta Pan’s Labyrinth – WikipediaElokuvan saatavuus Vaski-kirjastoissa https://vaski.finna.fi/Record/vaski.600220?sid=5276952916
