Tässä kirjoitusmerkein:
二零一四年九月八日
二零零九年五月八日
tai
2014年9月8日
2009年5月8日
Tiedot antoi:
Riikka Leskinen
Pedagoginen informaatikko
Helsingin kaupunki
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Keskustakirjasto Oodi
Muistelemasi kirja on Sisko Latvuksen Kaksi sateenkaarta (WSOY 2014).
Kirja sijoittuu vuoteen 1991, kun Neuvostoliitto hajoaa. 15-vuotias Inna muuttaa inkerinsuomalaisen perheensä kanssa Pietarista Helsinkiin. Ensirakkaus Daniel jää Pietariin.
Ilmeisesti raja merkittiin maastoon ensimmäisen kerran Täyssinän rauhan 1595 jälkeen, tosin tällöinkin oli epäselvyyttä rajalinjasta Lapissa. Valtakunnanrajaa valvottiin pitkään varsin huonosti tai ei ollenkaan. Ennen Suomen itsenäistymistä valtakunnanrajaa valvoi tullilaitos eli nykyisen kaltaista rajavartiointia ei ollut. Rajavartiolaitos perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Rajalinja on myös muuttunut historian aikana monia kertoja.
Lisätietoa:
Itärajan vartijat -kirjasarja
Nokki, Janne: Tulli Karjalassa. Salakuljetusta ja tullivalvontaa Karjalan kannaksella (2017)
Rajavartiolaitoksen verkkosivut
Virallisten konserttilistausten mukaan Chris Rean viimeinen julkinen konsertti oli joulukuun 9. päivänä 2017 Oxfordin New Theatre Oxfordissa Colin McLeodin kanssa. Konsertti keskeytyi, kun Rea pyörtyi lavalla. Sovittu konsertti 10. päivänä Brighton Centressä peruuntui.Lähteet:Chris Rea | Concerts Wiki | FandomChris Rea Concert & Tour History | Concert Archives
En löytänyt kummankaan nimen alkuperälle selitystä paikannimiä käsittelevistä julkaisuista. Myöskään möllö tai pesos eivät yksistään tarkoita mitään ainakaan Kielitoimiston sanakirjan tai murresanakirjan mukaan. Voit kysyä asiaa suoraan Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta.
Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonta: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Lisätietoa paikannimistä: Suomalainen paikannimikirja https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63/SuomalainenPaikannimi…
Ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla ei ole noin vanhoja tietoja, eikä niitä löydy heidän arkistostaankaan. Ylioppilastutkintolautakunnan arkistosta vastattiin, että tiedot saattaisivat löytyä Kansallisarkistossa.
Kirjassa Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Mervi ja Pekka Kaarninen, Otava, 2002) sivulla 390 on taulukko, jossa on laskettu kahden vuoden ajalta tiedot ylioppilaiden määrästä äidinkielen ja sukupuolen mukaan. Tiedot löytyvät siinä aikaväliltä 1870-1919. Lähteenä mainitaan käytetyn lehteä TIDSKRIFT UTGIVEN AV PEDAGOGISKA FÖRENINGEN I FINLAND, joka löytyy digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmista.
Ylioppilaiden kokonaismäärä jokaiselta vuodelta löytyy kirjan seuraavalta…
Jo 1800-luvulla poromiehet rakensivat este- eli suojelusaitoja "poronhoitoalueemme etelärajan tuntumaan Pudasjärven ja Suomussalmen Piispajärven väliselle vyöhykkeelle ehkäisemään porojen kulkeutumista porottomille alueille aiheuttamaan heinä- ja viljelysvahinkoja sekä joutumista porovarkaiden ulottuville". Poronhoitoalueen sisäosiin rakennettiin aitoja "estämään porokarjoja hajaantumasta liian laajalle, toisiin paliskuntiin ja 'niittyrikkaille seuduille'." Lisäksi on tehty poroesteaitoja valtakunnanrajoille Suomen ja Norjan sekä Suomen ja Venäjän välille yhteensä noin 1200 kilometriä.Uusimman esteaidan tarpeen on aiheuttanut metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus). Metsäpeuran ja poron risteytymisen välttämiseksi poronhoitoalueemme…
Ainakaan Elvi Sinervo- seurassa (http://nimikot.nettisivut.fi/jasenseurat/elvi_sinervo-seura_ry/)
ei oltu tällaisesta sukulaisuudesta tietoisia. Sen sijaan suomentaja Liisa Ryömä on Elvi Sinervon tytär.
Kyseessä voisi olla Arvo Tuomisen vuonna 2007 ohjaama 47-minuuttinen dokumenttikomedia "Vodkaturistit", jossa mukana myös näyttelijä Ville Haapasalo.
Ohjelmakuvauksen mukaan elokuvassa käsitellään tosin Leningradia:
"Dokumenttikomedia neuvostoajasta, jolloin suomalaiset matkasivat sankoin joukoin Leningradiin ryyppäämään ja elämään kuin ruhtinaat."
Elokuvaa on esitetty ainakin vuosina 2008 ja 2009 YLE TV1-kanavalla.
Se on katsottavissa myös suoratoistona KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Musta kukkula -kuunnelmasta meiltä on kyselty ennenkin. Kollegan vastaus kertoo, että kuunnelma esitettiin vuonna 1974:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-radiossa-on-esitetty-musta?language_content_entity=fi
Viides mies -kuunnelma on uudempi. Kysyin kuunelmasta Yleisradion tietopalvelusta ja sieltä sain tarkat tiedot kuunelmasta ja sen esityksistä. Kuusiosainen kuunnelmasarja on esitetty vain kerran vuonna 1984 (Radion yleisohjelmassa). Jaksot 1-5 ovat noin 40-minuuttisia ja kuudes jakso 50-minuuttinen.
Jaksojen nimet ja lähetysajat ovat seuraavanlaiset:
Osa 1: Määräys Manhattanilta 20.3.1984 klo 19.30
Osa 2: Palvelukseen halutaan… 27.3.1984 klo 19.30
Osa 3: Musiikkileikkiä murhalla 3.4.1984 klo 19.30
Osa 4…
Kyseessä voisi olla Michael Hoeyen Hermux Tantamoqin seikkailuja -sarja, josta on ilmestynyt suomeksi kolme osaa:Hetki lyö hiirelle (2002)Hiekkaan haudattu (2003)Esirippu aukeaa (2005)Sarjan neljättä osaa Time to Smell the Roses (2007) ei ole julkaistu suomeksi.
Paletti on julkaissut vuonna 1961
Pallelta "kirjasen" Sasu Sammakko
ja Mari Laurila on levyttänyt sen
vuonna 1970. Lieneekö kyseessä sama
runo? Mari Laurilan levy on ainakin
teoriassa Vantaan pääkirjaston
musiikkiosastolla, mutta "kirjasta"
en ole saanut paikallistetuksi.
Mikrofilmejä voi lukea ainoastaan kirjastossa siihen tarkoitetuilla laitteilla. Helmet-kirjastoista mikrofilmien lukumahdollisuus on ainoastaan Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Vantaan seutu -lehteä löytyy mikrofilmattuna Tikkurilan kirjaston kirjavarastosta ja Kansalliskirjastosta. Mikrofilmit ovat vain lukusalikäyttöön, mutta Kansalliskirjastossa mikrofilmattua aineistoa on mahdollista siirtää omalle muistitikulle. Tallentaminen on ilmaista, mutta siihen tosiaan tarvitsee oman muistitikun, tai tikun voi ostaa Kansalliskirjastosta.
Toinen mahdollisuus on ottaa mikrofilmilaitteen ruudulta kuvia omalla digikameralla, joskaan laatu ei lienee yleensä läheskään yhtä hyvää kuin muistitikulle tallennettu.
Kansalliskirjaston mikfofilmilaitteista löytyy tietoa osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/tyoskentely-kirjastossa#mi…. Osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html voi…
Veteraanijärjestöjen yhteiskeräys alkoi vuonna 2006, lukuja sotaveteraanien määristä ja jaetuista tuista vuosilta 2006-2017 löytyy Sotiemme Veteraanit -keräyksen sivuilta: https://veteraanit.fi/ukk/
Yle uutisoi veteraanijärjestöjen varallisuudesta syksyllä 2017. Järjestöt ovat tehneet selvityksen omaisuudestaan sen jälkeen kun niille kertynyt omaisuus ja sen jakaminen veteraanien elinaikana nousivat keskusteluun. Ylen jutusta selviää veteraanijärjestöjen varallisuus jäsentä kohti vuonna 2017: https://yle.fi/uutiset/3-9765826
Näistä teoksista löydät todennäköisesti tarvitsemasi tiedot:
Raevuori, Antero: Viimeiset oikeat olympialaiset--Helsinki 1952
Wickström, Mika: Helsinki 1952
Olympiakaupunki Helsinki 1952
Helsingin olympiakisat 1952
Myös seuraavalta nettisivulta löytyy tietoa aiheesta.
http://www.mrl.edu.hel.fi/eu/megaevents/Helsinki52.htm
Mitään virallista, kaikkialla Suomessa käytettävää nimitystä appivanhemmille tai apeille keskenään ei näytä olevan, mutta joissakin Suomen murteissa on käytetty sanaa langokset. Samaa sanaa on käytetty myös monista muista kaukaisista tai avioliiton kautta tulleista sukulaisista.
Aiheesta on kirjoittanut Maija Länsimäki. Artikkeli löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, ja se on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 15.2. 2009:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3015
