Taivallahden teurastamosta löytyi jonkin verran tietoa kirjasta Entisaikain Töölö ( Helsingin kauounginarkisto, 1983) Artikkelissa kerrotaan teurastuslaitoksen toimineen aluksi Ruoholahdessa, mutta vuonna 1878 teurastaminen kiellettiin yksityisisä kaupunkitaloissa ja uusi teurastuslaitos valmistui Taivallahden rannalle. Teurastamo toimi osakeyhtiönä vuoteen 1933, jolloin siitä tuli kaupungin laitos ja se muutti Sörnäisiin.
Seuraavalla sivustolla on Taivallahden teurastamon historiaa
http://137.163.136.28/HELKA/materiaali/historia/241_TEURASTAMOLAITOS.PDF
Kaupunginmuseon sivulta löytyi myös seuraava tieto
http://www.kysymuseolta.fi/helsinginkaupunginmuseo/#id=208
Töölö seura voisi tietää lisää asiasta
http://kaupunginosat.net/toolo/index.…
Kirjaston asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu. Yleensä työpaikkailmoituksissa kirjastonhoitajan tai kirjastovirkailijantehtävän hakijoilta edellytetään tutkintoa, joka sisältää vähintään 60 opintopisteen laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Opinnot voi olla suoritettu yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kokonaan uutta tutkintoa ei siis ole tarpeen suorittaa, koska sinulla on jo maisterin tutkinto, vaan riittää että suoritat kirjasto- ja informaatioalan opintoja vähintään 60 opintopistettä.
Laki yleisistä kirjastoista: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P17
Kappale on "Jätkän puheenvuoro", joka alkaa: "Hei halki ja poikki". Sen on säveltänyt Toivo Kärki. Sanoituksen ovat tehneet Lauri Jauhiainen ja Juha Vainio. Sen ovat levyttäneet Matti Louhivuori (1967) ja Pentti Pöyhönen (1978).Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiMatti Louhivuori: Jätkän puheenvuoro YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=GS3ulWOAe6A
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy muutamia kirjoja Finnairista:
Haapavaara, Heikki: Aika lentää--Finnair 75 |.Finnair, [Helsinki], 1998
Hytönen, Yki: Viisi vuosikymmentä lennossa--Finnairin lentoemäntien ja
stuerttien työn historia 1947-1997. Edita, Helsinki, 1997
Aerosta Finnairiin . [Finnair], [Helsinki], 1993
Näiden saatavuuden voit tarkistaa aineistohausta http://www.libplussa.fi
Aleksi-artikkelihaulla löytyy paljon kiinnostavia artikkeleita.
Kilpailukyvystä esim. Jukka Saastamoisen artikkelit
Lentoliikenne ryhmittyi neljään leiriin (Suomen kuvalehti 1999: 22),
Finnair miettii vastavetoa (Suomen kuvalehti 1998:6)
Sinun kannattaa tulla kirjastoon kysymään muistakin viitteistä.
Korkeakoulujen Linda-tietokannasta löytyi myös…
10-vuotias ei ole liian nuori lukemaan Philip Pullmanin Universumien tomu -trilogiaa, jos hän lukee muutenkin paljon. Kirjoista kuitenkin saa hieman enemmän irti, jos lukija on vähän vanhempi kuin 10-vuotias.
Laulun nimi on "Vaelluslaulu". Se alkaa: "Kanssain lähde metsätietä käymään". Kaskuja kertoo rastas, mutta vanha variskin laulussa mainitaan. Säkeistöjä on neljä. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Martti Hela. Laulu sisältyy nuottiin Hela, Martti: "Sikermä kevätlauluja : koululle ja kodille : op. 8" (WSOY, 1924) ja Hilja Karttusen toimittamaan nuottiin "Mitä me laulaisimme? : alakansakoulun laulukirja" (WSOY, 1927). Nuotista "Sikermä kevätlauluja" löytyy ilmoituksia ja pari arvosteluakin vanhoista lehdistä, jotka ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa, esimerkiksi:Huomattava musiikkiuutuus koululle ja kodille:Digi.kansalliskirjasto.fi, Maaseudun sanomat, 25.05.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset…
Sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi:
- Ihmiskäsitysten filosofia, toim. Ilkka Niiniluoto ja Esa Saarinen, 1984
- Airaksinen Timo: Minuuden rakentajat
- Lauri Rauhala: Ihmiskäsitys ihmistyössä
- Persoonia vai ihmisiä, toim. Jussi Kotkavirta
Kirjastojen kokelmatietokannoista voi hakea lisää hakusanalla "ihmiskuva". Hämeenlinnan nettikirjasto Web-Origo on osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ .
Alusten kyljistä poistuva vesi on todennäköisimmin painolastivettä, jota käytetään laivan tai veneen vakauttamiseen ja sen syväyksen optimoimiseen. Alus pysyy näin merikelpoisena ja ohjattavana. Vettä pumpataan tarpeen mukaan sisään tai ulos. Ulos tuleva vesi voi olla myös aluksen moottorin jäähdytysvettä, jonka avulla taataan, ettei laivan moottori ja koneistot ylikuumene.Lähteet:Painolasti – WikipediaLaivojen painolastivesien puhdistus pakolliseksi | YlePainolastiveden tarkoitus ja merkitys - TietoMarine Cooling Pumps - The Ultimate Guide
Esitystallenteiden on eräissä tapauksissa katsottu olevan tekijänoikeuksiltaan elokuvan kaltaisia, kuten esimerkiksi Tekijänoikeusneuvoston lausunto vuodelta 2002 osoittaa. Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on oikeus teokseen, ”olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla” (Finlex: Tekijänoikeuslaki 24.3.1995/446).
Tekijänoikeus siis säilyy tekijällä eikä siirry esimerkiksi tallenteen tuottaneelle yritykselle, jolle tallenteen luomisesta kuuluu rahallinen korvaus ja maininta tekijyydestä. Esitetty teos ei myöskään muutu…
Esimerkiksi hakusanoilla eläintiede latinan kieli löytyy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta Anna Novitskyn viisiosainen Eläintieteellinen sanasto, jossa kielinä ovat latina, suomi ja venäjä. Sarjan toinen osa on lintutieteen sanasto, joka löytyy Helmetistä hakusanoilla lintutiede latinan kieli.
Sarjan neljättä osaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta muut neljä kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Eläintieteellinen sanasto 1 : Nisäkkäät
Eläintieteellinen sanasto 2 : Linnut
Eläintieteellinen sanasto 3 : Matelijat ja sammakkoeläimet
Eläintieteellinen sanasto 5 : Selkärangattomat
Sarjan neljättä osaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se kuuluu esimerkiksi…
Ilta-Sanomissa on julkaistu 6.2.1975 uutinen, jonka mukaan "Suomen kuvalehdessä julkaistiin viime viikolla Salaman nimissä jo vuonna 1945 painettu Tauno Penttisen runo". Vuonna 1975 helmikuun 6. päivä on ollut viikon 6 torstai. Oletettavasti siis kyseinen Kuvalehden numero on siis numero 5/1975, joka on ilmestynyt 31.1.1975. Kannessa ainakin luvataan "Neljä Hannu Salaman runoa".
Suomen kuvalehden sivuilta (https://suomenkuvalehti.fi/) löytyvät digitaalisessa muodossa kaikki lehden numerot vuodesta 1916, mutta niihin on käyttöoikeus vain lehden Digipalvelun tilaajilla.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat löytyvät Varastokirjastosta (http://www.varastokirjasto.fi/fi/), joka toimittaa artikkelikopiota kaukopalveluna kirjastoille.…
Verbillä "solmia" on kaksi merkitystä. Se voi tarkoittaa kirjaimellisesti solmun tekoa: yhdistää langan tms. päät t. erillisiä lankoja tms. panemalla ne keskenään solmuun; tehdä lankaan tms. solmu(ja). Solmia yhteen kaksi köyttä. Solmia kengännauhat. Solmion solmiminen.
Toisaalta sillä voidaan tarkoittaa: sopimuksen, liiton tms. tekemisestä, lopullisesta päättämisestä, ystävyys-, kauppa- tm. suhteiden aikaansaamisesta, alullepanosta. Solmia rauha(nsopimus). Solmia salaliitto. Solmia kauppa-, diplomaattisuhteet jhk maahan, jnk maan kanssa. Avioliiton solmiminen. Solmia uusia tuttavuuksia.
Kielitoimiston sanakirja …
Vuonna 1942 Suomi jaettiin työvoimapiireihin ja käytännön työttömyyden torjuntaa hoitivat työvoimalautakunnat. Myöhemmin 1970-luvulla perustettiin valtiollinen Työnvälitystoimisto, nimi muuttui sittemminTyövoimatoimistoksi. 2000-luvulla tuli käyttöön nimi TE-toimistot ja nykyiset TE-toimistot perustetiin 2013, jolloin ne liitettiin ELY-keskusten yhteyteen. Jokaisen muutoksen yhteydessä uudistettiin nimen lisäksi palveluitakin.
https://www.ely-keskus.fi/web/suomi-100-taustat-ja-tarinat/mista-ely-ke…
Nykyisin Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikat sijaitsevat Turussa, Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa, joten voi olettaa, että Loimaan työvoimapiiri on kuulunut jo alusta lähtien Varsinais-Suomen alueeseen. https://toimistot.te-…
Internettiä tutkiessa tulee vastaan tietoa, että ainakin toukkia ja siis varmaan myös matoja tai niiden munia voi kyllä ilmetä myös sitrushedelmissä tai banaaneissa. Aina välillähän tulee lehdissäkin vastaan juttuja, missä banaanitertusta on löytynyt jonkinlainen elävä toukka tai hämähäkki. Näyttäisi siltä, että samaan tapaan kuin muitakin hedelmiä, myös sitrushedelmissä ja banaaneissa käytetään hyönteisten torjunta-aineita. Eu on kieltänyt joidenkin aineiden käytön, kun muualla maailmassa esimerkiksi Israelissa (sitrushedelmien tuottaja) voi olla toisenlaiset säädökset torjunta-aineiden käyttöön. Kuluttajat voivat kysyä elintarvikelainsäädännöstä oman kuntansa elintarvikevalvonnasta. Yhteystiedot löytyvät tästä alta.https://www.…
Vieraan sivilisaation asuinpaikassa olisi oltava ainakin paperikirjan valmistukseen tarvittavia valmistusaineita kuten puumassaa tai muita kasvikuituja, jotta minkäänlainen tieto voitaisiin niihin säilyttämistä varten painaa. Tietoa on täällä meidän planeetallamme ennen paperikirjaakin säilytetty, ja lukuisia tapoja säilyttää sitä muulla tavoin on kehitetty paperille painamisen jälkeen.
Meidänkin planeetallamme on siis keksitty monia tapoja säilyttää tietoa. Paperikirjan tai jonkin vaihtoehtoisen tiedon säilytystavan keksiminen jossakin muuallakin maailmankaikkeudessa on varmaankin mahdollista, mutta todennäköisyydestä on vaikea sanoa mitään...
Siirtolaisiksi lähteneiden sukulaisten jäljittäminen on kiintoisaa, mutta haastavaa. Vapaasti verkossa käytettävissä olevista tietokannoista ei yksityiskohtaisia tietoja siirtolaisista löydy, mutta sekä Siirtolaisuusinstituutti että Suomen sukututkimusseura osaavat varmasti ohjata oikeiden lähteiden pariin:
http://www.migrationinstitute.fi/
http://www.genealogia.fi/siirtolaisuus
Ulkoasiainministeriö ylläpiti ulkomailla vuosina 1918–1950 kuolleiden Suomen kansalaisten tietokantaa: Ulkomailla kuolleita suomalaisia koskeva kirjeistö löytyy fyysisenä kappaleena Kansallisarkistosta Turusta. Kansallisarkistolla on myös asiakirja- ja tietopyyntöpalvelu.
Lisätietoa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/…
Muisteltu kirja lienee Niilo Keräsen Soiperoisten maa (Otava, 1993).Soiperoisten maan jättiläiskuningas Abu-Abdullah rakasti lapsia ja usein hän asettui makaamaan hietikolle, ja peikkolapset kiipeilivät hänen viiksissään ja vaatteissaan, nousivat hänen päälleen ja laskivat liukumäkeä hänen nenäänsä pitkin. Maan mustat asfalttitiet höyrysivät kuumuudesta - ne olivat niin kuumia, että peikkoäidit paistoivat paistinpannuillaan kananmunia asfaltilla välipalaksi lapsillensa.Soiperoisten maasta, sen kuninkaasta ja peikoista kerrotaan myös kirjassa Soiperoisten maan kuningas (Otava, 1996).
Hei,
Hyvä kysymys. Käytäntö vaihtelee varmasti jonkin verran eri kirjastoissa. Pienissä kirjastoissa valinnan tekee useimmiten kirjastonjohtaja, mutta monesti valintaa on jaettu eri osaamisalueiden mukaan. Suuremmissa kirjastoissa on siirrytty enemmän keskitettyyyn hankintaan, jossa valinnat tehdään - kuten termi kertoo - keskitetysti isommassa yksikössä. Näissä tapauksissa aineisto yleensä kelluu, eli siirtyy kirjastosta toiseen pitkälti tarpeen mukaan. Osa hankintatoiveista tulee asiakkailta. Näitä toteutetaan sen mukaan miten aineistoa on saatavilla, soveltuuko se kirjastoon ja onko sillä riittävästi kysyntää.
Suurten kustantajien mainonta tottakai vaikuttaa, koska paljon mainostettuja kirjoja myös kysytään eniten kirjastosta.…
