Kiitos kysymyksestäsi! Kun naisten äänioikeudesta päätettiin, elettiin Suomessa säätyvaltiopäivien aikaa (aatelisto, pappissääty, porvarissääty ja talonpojat). Naisten äänioikeus (vaalioikeus) sekä vaalikelpoisuus (oikeus olla ehdolla vaaleissa ja tulla valituksi kansanedustajaksi) toteutuivat säädettäessä Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys 1906 (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026?search%5Btype%5D=pika&…
Samalla säädettiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/1906026A?search%5Btype%5D=pika&…
Asiaa valmisteli ensin eduskunnanuudistamiskomitea, jonka mietintö oli pohja eduskuntauudistukselle. Komitea ehdotti yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen…
Kaikissa Pohjoismaissa näyttäisi kirkosta eroaminen olevan mahdollista verkossa. Tanskassa sivusto on https://udmeldelsefolkekirken.dk/
https://www.thelocal.dk/20160907/record-number-of-danes-leave-the-church
Norjassa eroilmoitus internetissä https://kirken.no/nb-NO/om-kirken/medlem/ tuli Ylen verkkouutisen mukaan mahdolliseksi vuonna 2016. https://yle.fi/uutiset/3-9144918
Takavuosina uutisoitiin eroamisen katolisesta kirkosta onnistuvan verkkosivun avulla Hollannissa. https://www.pri.org/stories/2013-01-06/dutch-catholics-turn-website-de-…; Lieköhän se enää toiminnassa?
Sveitsissä voi tulostaa verkkosivulta standardimallisen eroilmoituksen, joka pitää toimittaa paikalliseen seurakuntaan. Se on useimmissa kantoneissa toimiva menetelmä…
Voisiko kyseessä olla Jouni Tikkasen kirjoittama "Lauma : 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa"?
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389838__Sjouni%20tikkanen%20lauma__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Juho Hakkarainen on kirjoittanut teoksesta kirja-arvostelun Kulttuuritoimituksen verkkosivustolle. Arvostelun mukaan Lauma on tietokirja, mutta samalla myös jännittävää, tosipohjaista seikkailukirjallisuutta. Teoksessa käytetään tietokirjalle hyvin poikkeuksellisia keinoja. "Kerronnassa Tikkanen menee suden nahkoihin ja kuvaa asioita suden näkövinkkelistä." "Kirjassa sudet todellakin tuntevat, ajattelevat ja ennen kaikkea haistavat. Näitä ”haisemia” kuvataan sujuvasti ihmisen…
Jos haluat peruuttaa yhden tai useampia varauksia, merkitse rasti valitsemiesi varausten vasemmalla puolella oleviin Poista-ruutuihin ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#varaustenmuuttaminen
Kysymyksen säkeet eivät ole itsenäinen runo, vaan ainoastaan ote pitemmästä tekstistä. Kokonaisuudessaan yli neljän sivun mittainen Jouluruno 1995 sisältyy Pentti Holapan kokoelmaan Älä pelkää! (WSOY, 1997).
Kirsti Sirasteen Elämä on toisaalla -suomennoksessa kysymyksessä siteerattu kohta romaanin ensimmäisen osan 7. luvusta kuuluu seuraavasti:
"Jaromil ei ollut enää lainkaan varma, oliko se, mitä hän oli joskus ajatellut ja tuntenut, hänen alkuperäistä omaisuuttaan vai olivatko kaikki maailman ajatukset olleet valmiina jo ammoisista ajoista niin että ihmiset vain lainailivat niitä kuin yleisestä lainaamosta." (s. 42)
Antto Laihon ja Jani Heikkisen toimittaman teoksen Vanhan kansan merkkipäivät (laaj. laitos 2006) mukaan ajan mittaan vanhojen merkkipäivien sisältö muotoitui enemmän säähän ja luonnonmerkkeihin nojaavaksi kansanviisaudeksi, jonka mukaan ajoitettiin elintärkeät kylvöt ja muut taloustyöt. Usein samana päivänä toistuvista säätapahtumista juurtui kansan mieliin uskomuksia, jotka ovat siirtyneet toisille sukupolville.
Jouko Hautalan toimittama Vanhat merkkipäivät (7.p. 2000) sisältää tarinoita, sananparsia ja kuvauksia jo unohtumassa olevista kalendaarisista tavoista. Tärkeä sija on myös sään ja vuodentulon ennustamisella.
Kustaa Vilkunan teoksessa Vuotuinen ajantieto:vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista…
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjan mukaan Jurkka on Jyrkin itäsuomalainen muunnos ja juhlii nimipäiviään 23.4.Jyrki puolestaan on karjalainen muunnos venäläisistä nimistä Georgi, Jegor. Kreikan Georgius tarkoittaa maanviljelijää.
Jurilia en löytänyt, mutta Juri on myös Georgen venäläinen muunnos eli samaa alkuperää kuin Jurkka ja myös juhlii samana päivänä.
Kirjastojen palautuslaatikot ja -luukut toimivat vaihtelevasti kirjastosta riippuen. Riippuu tilanteesta ja kirjastosta, kuinka usein ne pystytään tyhjentämään ja sinne palautettu aineisto oikeasti palauttamaan kirjastojärjestelmään virkailijoiden toimesta. Nyt korona-aikana henkilökuntaa on voinut ko. kirjastossa olla paljon normaalia rajallisemmin. Kirjastojen uudelleen avaaminen sulkujakson jälkeen on aiheuttanut kiireitä, joista johtuen palautuslaatikkoon jätetyn aineiston käsittelykin on voinut viivästyä.
Kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan tyypillisesti, että palautuslaatikoiden käyttö tapahtuu asiakkaiden omalla vastuulla, joten niitä kannattaa käyttää vain toissijaisena palautuskeinona. Tämä johtuu siitäkin, että…
Runoa on paljon käytetty suruadresseissa ja muistokirjoituksissa. Valitettavasti sen tekijästä ei kuitenkaan löydy tietoa.
Jos joku palvelumme lukijoista tunnistaa kyseisen runon, tiedon voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
Suomen aikuisurheiluliitto ry SAUL:n sivuilta https://www.saul.fi/kilpailu/saannot-ja-pistelaskuri/ löytyy ladattavana tiedosto Suomessa käytettävät WMAn aita-, este- ja välinemitat 2025. Sen mukaan heittovälineissä miehet 70-79 on kuula/g 4000 ja kiekko/g 1000.
Väkivaltaviihdettä ja sen vaikutuksia on tutkittu vuosien varrella valtavan paljon. Suosittelisin tekemään hakuja Google scholar -hakupalvelussa (scholar.google.com). Hakusanoiksi voi laittaa esimerkiksi mediaväkivalta tai mediaväkivalta AND lapset. Englanninkielisiä tutkimuksia löytyy vielä paljon enemmän ja niitä voi hakea esimerkiksi haulla media violence on children.
Selkeän yleisesityksen aiheesta voi myös lukea Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivuilta: https://kavi.fi/ikarajat/yleistieto/symbolit/vakivalta/. (Luettu13.2.2023)
Vanamo-kirjastoista löytyy aiheeseen liittyen ainakin pari kirjaa, joskaan teokset eivät ole ihan uusia:
Bacon, Henry. Väkivallan lumo: elokuvaväkivallan kauheus ja…
Informointiasiakirjoilla tarkoitetaan rekisteriselostetta tai rekisterin tietosuojaselostetta, jonka tulee olla rekisteröityjen eli käyttäjien saatavilla. Kulun- ja kameravalvonta muodostavat tietosuojalaissa (1050/2018) määritellyn henkilörekisterin. Tietosuojalaki on luettavissa kokonaisuudessaan Finlexissä.
Kulun- ja kameravalvonta tallentavat omatoimikirjaston käyttäjistä kuvat sisäänkirjautuessa, kirjastokortin numeron sekä ajan, jolloin sisäänkirjautuminen tapahtuu. Rekisterit ovat kaupunkikohtaisia ja tietosuojaselosteet ovat nähtävillä kunkin kaupungin verkkosivuilla, Espoon kaupunginkirjaston omatoimikirjastojen tietosuojaseloste löytyy täältä.
Laulun nimi on "Mun on niin kiva olla". Esittäjä on Irwin Goodman. Valitettavasti en löytänyt kasettia, jossa laulu olisi, mutta se sisältyy cd-levyyn "Erikoiset" (Warner Music Finland, 2001). Cd-levy kuuluu Kankaanpään kaupunginkirjaston kokoelmaan. Saatavuuden voi tarkistaa kirjaston ainestohausta: http://212.86.15.70/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1043062780 .
Nuorten fantasiakirja löytyy: Olsen, Lars-Erik: Erik ihmisenpoika. Kirjalito 2006, ISBN 951-28-4445-1 (sid.).
Terry Pratchettilla on myös fantasiakirja nimeltä Eric sarjassa Kiekkomaailman kronikka, ISBN 951-23-4380-0 (sid.)
Kansantalouden tasolla tällaista tietoa ei ole laskettu. Suhteuttamalla kunkin ryhmän työtunnit koko talouden tasoon voitaisiin tästä saada ainakin jonkinlainen karkea arvio. Työtuntien määrän laskelmaa ei löytynyt, mutta Seura-lehti on julkaissut palkattoman työn tekijöiden määrää käsittelevän artikkelin: Hätkähdyttävä tulos: Lähes 500 000 suomalaista tekee ilmaista työtä (19.7.2028).
Vastaani ei tullut suomennosta E-ZPassille tai EZ Tagille. Suomenkielisissä yhteyksissä voidaan puhua esimerkiksi yleisesti E-ZPass-järjestelmästä tai täsmällisemmin E-ZPass-tietullilähettimestä. Myös suurpiirteistä "tietullilaitetta" näkee käytettävän, kuten myös "lähetintä tietullipisteiden läpi kulkemista varten". Siinä määrin kirjavalta terminologia näyttää, etten rohkenisi näistä mitään vaihtoehtoa julistaa vakiintuneeksi tai yleisesti hyväksytyksi. Laki- ja muissa virallisluonteisissa yhteyksissä käytetään tavallisimmin tämäntyyppisistä sovelluksista yleisluontoista termiä "sähköiset tietullijärjestelmät".
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/ 520, - annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, - sähköisten…
