Kai Kailan (1963) suomentamana kysymyksen Wilde-sitaatti kuuluu seuraavasti: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Huultesi kaaret kirjoittavat historian uudelleen." Jaana Kapari-Jatta (2009) on tulkinnut kohdan jokseenkin samoin: "Maailma on muuttunut, koska sinut on tehty norsunluusta ja kullasta. Sinun huultesi kaaret kirjoittavat historian uusiksi." Helmi Setälän (1906) ja Aarne Nopsasen (1947) suomennoksia ei valitettavasti ole käytettävissäni.
Automaatiotekniikkaa ja robotiikkaa voi pääkaupunkiseudulla opiskella esim. Metropolia Ammattikorkeakoulussa joko päivä- tai monimuotoopiskeluna (https://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/amk-tutkinnot/?filter=tekniikka) sekä Aalto-yliopistossa (https://www.studentum.fi/koulutukset/aalto-yliopisto/automaatio-ja-informaatioteknologia-141078). Robotiikan kurssi on tarjolla myös avoimen yliopiston puolella: https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.56979865344.
Nuorimmilla koululaisilla kova juttu olivat Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä -kirjat ja Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu.
Varhaisnuoriso luki paljon dekkareita. Enid Blytonin kirjoja lukivat kaikki: Viisikko-sarja, Salaisuus-sarja ja Seikkailujen sarja. Etenkin Seikkailujen sarjaa (Seikkailujen saari jne) muistelevat monet aikuiset yhä edelleen, mutta sitä on huonosti saatavana.
Muita salapoliisisarjoja olivat mm. Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset (1. osa Punaisen bussin arvoitus, 1971) ja Alfred Hitchcock ja kolme etsivää -sarja vuodesta 1972 alkaen.
Pojat lukivat paljon myös Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjoja, joista ilmestyi useita osia suomennettuina tai uusina painoksina 1970-luvun alussa.
Seikkailuista pitävät pojat lukivat myös…
Kuvia kenttä- ja sotasairaaloista löytyy Sotasampo.fi-sivustolta. Valitse etusivulta Valokuvat.
Kuvia voi hakea mm. vapaasanahaulla, aikakauden tai paikan mukaan. Kirjoita Haku-laatikkoon kenttäsairaala, niin saat kuvia kenttäsairaaloista. Haulla sotasairaala saat kuvia sotasairaaloista. Lisätietoa kuvasta, jos sitä on, saat kuvaa klikkaamalla.
Toinen hakupalvelu on SA-kuva-arkisto SA - kuvagalleria. Myös tässä on hakumahdollisuus. Voit hakea samoilla hakusanoilla. Mahdollista lisätietoa kuvasta saat kuvan alla olevasta info-kuvaketta klikkaamalla.
Hoitamiseen ja hoitotyöhön liittyviä lauluja on mainitsemiesi Pieni Sairaanhoitaja- ja Viimeinen sairaanhoitaja-laukujen lisäksi ainakin Lulu/Amberla, Pieni karhunpoika, Loiskis laulaa Sankarihommia-levyllä 'Minä alan kuitenkin lähihoitajaksi, siinä hommassa mä aion tosi taitavaksi', Valkea sisar , säv. ja san. Maja, Martti.
Eino Leinon ”Trubaduurin laulun” on säveltänyt Perttu Hietanen. Kappale löytyy Vesa-Matti Loirin levyltä ”Eino Leino 4: Päivän laskiessa” (Warner Music Finland, 2001).
Viola-tietokanta tietää kertoa, että laulun on säveltänyt myös Erik Melartin, luultavasti 1900-luvun alussa. Melartinin säveltämä laulu on ilmestynyt viisisivuisena partituurina, jonka on julkaissut Apostol. Tarkkaa julkaisuvuotta ei ole tiedossa. Viola-tietokantaan partituuri on listattu nimellä ”Hiiden miekka, op39. Nro 20, Trubaduurin laulu”.
Sävelletyistä Larin-Kyöstin runoista ei ole tietääkseni olemassa kattavaa luetteloa, joskin osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/k/kyosti/ on niitä jonkin verran listattu. Periaatteessa saat Larin-Kyöstin runojen pohjalta…
Pataljoonan siirtämistä Savukoskelta Ouluun kuvataan Kalle Päätalon kirjassa Miinoitettu rauha s. 536-565. Päätalokeskuksen Päätalotietäjien mukaan muuta kuvausta siirrosta muissa kirjoissa ei ole.
Salasanan saa tietoturvallisuussyistä vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa ja esittämällä henkilöllisyystodistuksen. Salasanaa ei voida antaa sähköpostitse tai puhelimitse.
Voit uusia Hämeenlinnan seudun kirjastojen lainat kirjaston aukioloaikana myös puhelimitse, puh. 03-621 2612 kunnes ehdit käydä kirjastossa hakemassa salasanan.
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisema tuholaisesite sisältää hyvät tunnistuskuvat: https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf.
Tuholaistorjuntayrityksen sivulla lajia voi määrittää tuntomerkkien perusteella: https://www.anticimex.fi/tunnista-tuhoelain.
Valokuvaa voi hyödyntää esim. Googlen kuvahaussa, joka etsii samankaltaisia kuvia (ohje: https://support.google.com/websearch/answer/1325808?hl=fi&co=GENIE.Plat…). On olemassa myös puhelimeen ladattavia sovelluksia, joiden avulla voi etsiä kuvaa vastaavaa hyönteistä.
Jos laji jää kaikesta huolimatta mysteeriksi, voi kokeilla yhteydenottoa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (LUOMUS): https://luomus.fi/fi.
On epäselvää, kumpi on tämän suomenkielisen tekstin kirjoittaja: Aapo Kohonen vai Aukusti Simelius. Lisäksi joissakin lähteissä sanoittajaksi nimetään Aapo Korhonen, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15. Esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa joissakin Otto Kotilaisen "Jouluyön" tietueissa on maininta: "Säveltäjä ja sanoittaja epävarmoja. Katso myös Elias Kiianmies (säv.), Auk. Simelius (san.): Tyyni on ilta jääpuvussaan, op9, nro 1, jossa on lähes sama teksti ja osin samankaltainen nuottikuva. Kiianmiehen sävellys kuitenkin todennäköisesti myöhäisempi kuin Kotilaisen." (Elias Kiianmies oli Elias Kyander vuoteen 1934 asti.) Kohonen ja Simelius ovat eri henkilöitä.
Vanhin nuotti, josta löysin Otto…
En ole aivan varma mitä tarkoitat vastaavilla tutkimuksilla, mutta Google Scolar -tietokannasta löytyy hakusanoilla seaweed ruminants methane joukko tutkimuksia kyseisestä aiheesta. Voit tarkastella tuloksia tästä linkistä https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0%2C5&q=seaweed+ruminants+methane&oq=seaweed+ruminant
Sakri on muunnos nimeltä Sakarias. "Nimi merkitsee suomeksi "Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa" ja viittaa siihen, että Johannes Kastajan syntymä oli hänen vanhemmilleen odottamaton Jumalan armon osoitus."
Salomon nimen pohjana on hepreankielinen nimi, jonka merkitys on "rauhallinen, rauhaan halukas".
Riio nimeä en ole onnistunut löytämään mistään etunimioppaasta.
Ylläolevat tiedot ja sitaatit on otettu Pekka Lempiäisen kirjasta "Suuri etunimikirja" (2004)sekä Kustaa Vilkunan "Etunimet" (2005) kirjasta. Kirjaston hyllystä löytyy laaja valikoima etunimiopppaita.
Kyseinen kohta on William Shakespearen Henrik V:n neljännen näytöksen alusta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1905 kyseinen kohta kuuluu näin:
Mieleenne aikaa kuvitelkaa, milloin
Pimeys vaaniva ja heikko kuiske
Avaran mailman kaikkeuden täyttää.
Yön likoharmaan kohdun kautta käy
Leiristä leiriin hyminä niin hieno.
Saat Matti Rossin suomennoksen vuodelta 2009 sähköpostiisi.
Cajanderin suomennos Gutenberg-projektissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/39939/pg39939-images.html
Henry V by William Shakespeare http://www.gutenberg.org/ebooks/2253
Shakespeare, William: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009)
Kyseessä on kaiketikin tšekkiläisen Jaroslav Hašekin romaani sotamies Josef Švejkin seikkailuista (Osudy dobrého vojáka Švejka za světové války. 1-2). Teoksesta on useita suomennoksia. Uusin, Eero Balkin suomennos, julkaistiin vuonna 1992 nimellä Kunnon sotamies Shveikin seikkailut maailmansodassa. Marja Helin, Tuure Lehén ja Elvi Sinervo suomensivat teoksen vuonna 1959. Kunnon sotamies Švejkin seikkailut on suomennettu myös jo vuosina 1932 ja 1935.
Lisää teoksesta voi lukea esimerkiksi Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12249
Teoksesta on myös suomeksi tehty kuunnelma. Se ohjasi Risto Aaltonen. Kuunelmasta on tehty CD-tallenne, joka on lainattavissa kirjastoista.
Teosten saatavuuden…
Tieteen termipankki määrittelee viljakasvin heinäkasviksi, jonka jyviä käytetään ravinnoksi:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:viljakasvi
Ainakin tämän määritelmän mukaan kaikki viljakasvit ovat heinäkasveja.
Palvelupiste Hannikainen palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/palvelupiste-hannikainen
Siellä vastattiin kysymykseen näin:
Kaupungin suuraluejaossa Ruoke on tosiaan ollut osa Kypärämäki-Kortepohjan suuraluetta ennen kuntien yhdistymistä. Vuodesta 2009 eteenpäin alue on ollut suuraluejaossa osa Kuohu-Vesankaa.
Suuraluejaon lisäksi on olemassa myös muita aluejakoja (mm. kaupunginosajako), mutta esim. tilastollisessa tarkasteluissa hyödynnetään useimmin suuralue – tilastoalue – pienalue -jakoa. Näitä aluerajoja voi tutkia tarkemmin esim. kaupungin karttapalvelun kautta.
https://kartta.jkl.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Pienalueet…
Mainoksen musiikillisesta toteutuksesta vastanneen Hot Spot -firman Pera Pirkola kaiveli arkistojaan ja kertoi, että kappaleen tulkitsevat Kaija Kärkinen, Ona Kamu ja Pirkola itse.
Valion piimä | Fono.fi
Kuluttaja.fi-verkkosivulla vastattiin viime vuonna kysymykseen: "Mikä on operaattorin vastuu tietoturvasta?" https://kuluttaja.fi/fi/artikkeli/mika-on-operaattorin-vastuu-tietoturv… (vaatii kirjautumisen)
Teleyritykset saavat tietoa viranomaisilta havaitusta häiritsevästä liikenteestä verkossa. Yritykset velvoitetaan rajoittamaan tällaista liikennettä verkkojensa osalta. Kyberturvallisuuskeskuksen vastauksessa todettiin, että lain mukaan viestinnän teleoperaattorit vastaavat tarjoamiensa verkkojen ja palvelujen tietoturvasta ja käyttäjät omien laitteidensa tietoturvasta. Verkkoyhteyttä käyttävän kuluttajan on käytettävä laitetta tai järjestelmää teleyrityksen ohjeiden mukaisesti siten, ettei se vaaranna tietoturvallisuutta.…
Arvellaan, että käsikirjoittajat loivat nimen Mor'du gaelin kielen sanoista "mor" (jätti) ja "dubh" (musta).
Sana mordu on myös ranskan kielessä verbin "mordre" (purra) partisiipin perfekti. Se tarkoittaa kirjaimellisesti purtua, mutta lähinnä kuvainnollisesti, että joku on hulluna johonkin tai jostakin.
Lopuksi taustalla on voinut olla latinan sana "mortus" eli kuolema. Siitä on johdettu esimerkiksi ruotsin, saksan ja puolan murhaa tarkoittava sana "mord". Puolassa sanan genetiivimuoto on "mordu".
Lähteet:
https://disney.fandom.com/wiki/Mor%27du
https://www.collinsdictionary.com/dictionary/french-english/mordu
https://en.wiktionary.org/wiki/mordu
Vaestorekisterikeskus (Population Registry Centre) can possibly help you in locating your friend. The address is: Kellosilta 4, 00520 Helsinki. Web-address: http://www.vaestorekisterikeskus.fi
