Malleja testamenteista on esimerkiksi painetuista asiakirjaoppaissa, joita on kirjastoissa. Niiden lainaaminen ja lukeminen paikan päällä on ilmaista:
- Asiakirjamalleja, (toim. Kemppinen Seppo et al.) 2002
- Asiakirjamallit, (toim. Järvensivu Petri et al.) 2008
- Juridiset asiakirjamallit, (Erkkilä Mikko et al.) 2007
Suuri osa valmiista verkossa tarjottavista testamenttipohjista on maksullisia ja hinnat pyörivät siinä 10 € tuntumassa. Tällainen ilmainen verkko-opas kuitenkin löytyy: https://hameenlinna-rotary-fi-bin.directo.fi/@Bin/2cb8dcc0d0ce530997eda569580ab7f3/1542097858/application/pdf/176035/JariOivo.pdf
Hei!
Kyseessä on varmaan Kaija Österlundin Risto-sarja:
Riston retki kivikauteen
Risto saapuu rautakauteen
Risto pronssikaudessa
Risto ja viikingit.
Kirjat ovat varattavissa Vaski-verkkokirjastosta.
Patricia M. St. Johnin suomeksi käännettyjä kirjoja voit etsiä Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Tietokanta löytyy osoitteessa http://finna.fi ja se on vapaasti käytettävissä. Tietokannasta voi hakea kirjailijan nimen lisäksi myös alkuperäisellä kirjan nimellä.
Lainaussäännöt ja niiden mukaiset lainattavien kirjojen enimmäismäärät ovat olleet kuntakohtaisia, joten yksiselitteistä ja kaikki kirjastot kattavaa vastausta kysymykseen on mahdotonta antaa. Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastossa lainattavien kirjojen määrän rajoittaminen päättyi vuonna 1951.Yhdelle henkilölle kerrallaan lainattavien kirjojen määrä on luonnollisesti ollut suuresti riippuvainen kirjaston kirjakokoelman koosta. Kun Tampereella vuonna 1921 otettiin käyttöön kaksi lainauskorttia (toinen oikeutti saamaan kirjoja lainausosaston koko kirjavarastosta, toisella voitiin lainata vain tietokirjallisuutta), sai kummallakin lainata yhden kirjan. Vuodesta 1936 voitiin tietokirjallisuuskortilla lainata kerrallaan rajoittamaton määrä…
Kajaanin kaupunginkirjastosta ei löydy Mustosten sukua koskevia sukukirjoja.
Immosista löytyvät seuraavat kirjat:
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : pääsuvut: Parkkinen, Immonen, Oikarinen, Moilanen (2002, 331 sivua)
- Rehula, Paavo: Juuret Savon ja Kainuun soilla ja rinteillä : Oskar Parkkisen ja hänen vaimonsa Kaisa Maria Oikarinen, Parkkisen esivanhempia (2003, 24 sivua)
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Koneet on valmistettu Singerin Wittenbergin tehtailla vuosina 1908-1940. Käytettyjen ompelukoneiden hinnat antiikkimarkkinoilla näyttävät vaihtelevan melkoisesti. Erilaisia Singerin malleja esimerkiksi on kaupan alkaen kymmenestä eurosta; hintavimmista koneista pyydetään joitain satasia. Kokonaan toinen asia tietenkin on se, onko joku niistä valmis maksamaan niin paljon - pyytäähän aina voi. Mikään varsinainen rahasampo koneenne tuskin kuitenkaan on.
https://www.kirjastot.fi/kysy/voiko-vanhan-valurautarunkoisen-poljettavan-singer
Varausten noutoaika ei ole muuttunut. Se on yhä tuo muistelemasi noin viikko eli "Säilytämme varaamasi aineistoa 6 arkipäivän ajan." Linkki Helmet.finna.fi Info
Aika on nyt pidempi, koska huomioimme tulevat Pääsiäispyhät. Kirjastot ovat silloin auki tavallista vähemmän. Linkki Ison omenan kirjaston aukioloihin Linkin takaa löytyvät myös muiden Helmet kirjastojen aukioloajat.
1970-luvulta lähtien on saatu kuvaa ja mittaustuloksia satelliittien välityksellä, niin valkoiset kartoittamattomat alueet ovat hävinneet. 2000-luvulta lähtien tulivat internetpohjaiset kartat ja satelliittikuvat myös kaikkien saataville NASA:n poistaessa GPS-signaalilta siviilihäirinnän sekä julkaisi samalla laajan satelliittikuva-aineiston.Pitää kuitenkin todeta, että merten pohjista on kartoitettu vasta murto-osa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kartoitushttps://fi.wikipedia.org/wiki/Kartografian_historiahttps://tieku.fi/luonto/meri/merten-google-earth-merenpohjan-kartoitus-…
Saimme vinkin kommentissa: Runon nimi on "Kansanlaulu" ja kirjoittaja Heikki Asunta (1904–1959). Tämä parodia kansanlaulusta "Älä itke, äitini" on julkaistu alun perin Asunnan kokoelmassa Viheriä oksa (1930) ja myöhemmin mm. antologiassa Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944).
Herra I. Murimuri esiintyy Raija Orasen kirjassa Möttönen ja Vehtaaja (Weilin + Göös, 1979). Maailmanmatkaaja Möttösestä ja kirjoituskone Vehtaajasta kerrotaan myös kirjassa Melkoinen Möttönen (Weilin + Göös, 1984).
Voit etsiä opinnäytetöitä esim. kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/. Valitse etusivulta Frank-monihaku, valitse Hakuryhmät-listalta Ammattikorkeakoulukirjastot tai Yliopistokirjastot. Hae sitten Valitse kirjastot -valikosta tietty amk-kirjasto/yliopistokirjasto tai Kaikki ja kirjoita Asiasana-hakukohtaan: sadut opinnäytteet tai satutunnit opinnäytteet. Saat listan, josta voit klikata tarkempia tietoja ja saatavuutta.
Googlesta voit hakea myös hakusanalla satukerho. Satukerho-nimeä käyttävät ilmeisesti lähinnä yhdistykset ja seurakunnat, kirjastoissa nimitys on useimmiten satutunti tai satutuokio.
Sangen lähelle etsittyä runoa osuu Valto Saran Kissojen serenadi, joka alkaa seuraavasti:
"Maj, pikkuinen neiti naapurimaan,
sotaorpona jäänyt Karjalaan,
elokuisena iltana ikävissään
tuvan rapuilla istui yksinään."
Runo sisältyy Saran kokoelmaan Hilpatapaa!
Ennen kloorin ja kloorikalkin käyttöönottoa kankaat valkaistiin keittämällä niitä tuhkalipeässä ja sen jälkeen levittämällä ne auringonvaloon hangelle tai niitylle. Tätä toistettiin niin kauan, että saatiin haluttu tulos. Tällä tavalla valkaisu vei useita kuukausia kevättalven ja kesän aikana.
1800-luvulla keksittiin kloorin ja kloorikalkin käyttö valkaisussa. Tämä lyhensi siihen tarvittavaa aikaa huomattavasti ja teki sen riippumattomaksi vuodenajoista. Ketovalkaisua kuitenkin jatkettiin yhdessä kloorivalkaisun kanssa pitkään.
Runsaan vuosisadan ajan kloorikalkin käyttöön ottamisen jälkeen kankaita valkaistiin seuraavasti: 1) kalkkikeitto 5 tuntia, 2) pesu ja hapotus, 3) sooda–lipeäkeitto 5 tuntia, 4) levitys kedolle 5–7 päiväksi, 5)…
Valitettavasti oikeastaan mitään tutkimaani hyönteiskirjaa tai -verkkosivustoa ei voi pitää muodonvaihdoksen kuvauksen kannalta kattavana. Toukkien kuvia vielä jonkin verran voi kirjoista ja verkkosivuilta löytää, mutta munat ja kotelot ovatkin jo paljon haastavampaa etsittävää. Perhosten toukat lienevät työlään selvitystyön helpommasta päästä. Esimerkiksi Kimmo Silvosen ja kumppanien Suomen päivä- ja yöperhoset : maastokäsikirja (Bugbook, 2014) sisältää runsaasti toukkien kuvia. Yökkösten toukkien osalta voidaan puhua jo kattavuudesta: Matti Aholan kolmiosainen Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat (KuvaSeppälä-yhtiöt, 2005-2011) sisältää kuvat yli 700 toukasta.
Internetin kotimaisista hyönteissivustoista kannattaa mainita Ötökkätieto…
Teknologian ja turvalaitteiden kehitys on madaltanut kynnystä lähteä vesille ilman riittävää perustietämystä, -osaamísta ja kokemusta. Karilleajot lisääntyivät lukumääräisesti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä mahdollisesti veneiden määrän lisääntyessä. Vuosi 2006 oli huippuvuosi Suomen taloudessa, ja tuona vuonna lisääntyivät voimakkaasti sekä veneet että onnettomuudet. (Mäkilä, M. 2009. Veneilyonnettomuudet ja niihin johtaneet syyt. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911155452 luettu 14.12.2022.)
Hatarat navigointitaidot ja liiallinen luottamus navigointilaitteisiin nousevat toistuvasti esiin, kun tutkitaan viime vuosina lisääntyneitä karilleajoja ja muita veneilyonnettomuuksia. GPS-navigaattorien…
Sanojen eroa on tosiaan vaikea hahmottaa, mutta yritetään. Netistä löytyy molemmista esimerkkejä, jotka eivät anna täysin loogista ja yksiselitteistä kuvaa sanojen käytöstä.Adjektiivi yhteiskuntapoliittinen löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, jossa esimerkkinä on käytetty sanoja yhteiskuntapoliittinen lainsäädäntö. Substantiivina yhteiskuntapolitiikka viittaa Kotuksen sanakirjan mukaan "toimiin, joilla pyritään järjestämään yhteiskunnallisia oloja." Lisäksi sanalla yhteiskuntapolitiikka näyttäisi olevan vielä täsmällisempi merkitys, sillä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan mukaan se on "soveltava yhteiskuntatiede, joka tutkii hyvinvointivaltioiden rakennetta ja toimintaa sosiaalisten ja ympäristöllisten riskien – kuten…
Hei!
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteessä ( http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja… )kerrotaan näin:
"Velkasaldon enimmäismäärä
Lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
"
Käsittelyssä-tila tarkoittaa yleensä sitä, että kyseessä on uusi kirja, jota käsitellään juuri lainauskuntoon. Kirjasta tarkempaa tietämättä on kuitenkin vaikea sanoa, miksi kirja on heti poistettu. Yksi mahdollisuus on, että kirja on saapunut kirjastoon viallisena, eli esimerkiksi sivuja on puuttunut.
Jos on niin onnekkaasti käynyt, ettei tätä selkeää käskyä mainittujen taulujen hävittämisestä ole kaikkialla pantu toimeen, on kohteiden luonteen (suurikokoinen esine) takia luultavinta, että mahdollisesti säilyneitä tauluja säilytetään Suomen kansallismuseon kokoelmissa. Historiallisen kokoelman noin 138 000:sta esineestä voi kysellä Jouni Kuurne, puh. 0295 33 6381, jouni.kuurne@kansallismuseo.fi.
Periaatteessa tällaiset monina kappaleina valmistetut koulutarvikkeet ovat voineet säilyä myös Kansalliskirjaston kokoelmassa siinä missä kartat ja vastaavat suurikokoiset painotuotteet. Tätä mahdollisuutta voi tiedustella puhelimitse +358 (0)2941 23196 tai sähköpostilla kk-palvelu@helsinki.fi.
Heikki Poroila
Pohjois-Virossa sijaitsee Jägalan vesiputous, jonka ympäriltä voi löytää kivettyneitä fossiileja.
https://www.visitestonia.com/fi/jagalan-vesiputous
"Pohjois-Viro on osa Baltian klinttiä. Baltian klintti on noin 1200 kilometriä pitkä kalliotörmä, joka ulottuu Öölannista Laatokalle. Törmä paljastaa sedimenttikivilajeja, jotka ovat säilyneet maankuoren liikkeiltä turvassa. Klinteistä voi löytää fossiileita erityisesti kambri- ja ordoviikkikausilta."
https://suomenluonto.fi/fossiilien-jaljilla/
