Aluksi suosittelisin Tapani Baggen kolmiosaista Kaisa-sarjaa. Kirjat ovat helppolukuisia. Kirjoista on julkaistu myös yhteisnide. Kirjoissa reipas Kaisa-tyttö elää isänsä kanssa kahdestaan, mutta hänellä on ystäviä, joiden kanssa voi puuhata monenlaista. Kirjat ovat ilmestyneet alunperin 200-luvun alussa. Yhteisnide on vuodelta 2014. Helmet-viite :https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2155521?sid=4774718798Kirjastotätinä suosittelisin mielelläni myös kuvakirjaa Kirjasto-Kaisa . Tämä on käännöskirja, joka kertoo ahkerasta lukijasta. Kirjan teksti on Gillian Shields, kuvitus Francesca Chessa, suomennos Terhi Leskinen.
Runon nimi on "Nelivuotiaan maailma". Se sisältyy esimerkiksi seuraaviin kirjoihin:Pakkanen, Kaija: Leikkimökin runokoppa (Otava, 1982)Pakkanen, Kaija: Joka oksalla satu : Kaija Pakkasen satuja ja runoja (Metsälehti, 1999)Tammen kultainen lastenrunokirja (Tammi, 2005)
Helsingin Sanomien viikoittainen HS Visio -liite kirjoitti suomalaisista vetybisneksen startup-yrityksistä artikkelissaan 1.11.2021. Jutussa kerrottiin kahdeksan alan yrityksen toiminnasta. "Yrityksistä kolme eli Aurelia Turbines, Convion ja Elcogen kehittävät alalle laitteita, kuten polttokennoja ja kaasuturbiineja", todettiin tekstissä.
Näistä Elcogen ja Convion lienevät selkeimmin polttokennojen kehittämisen kanssa tekemisissä.
https://www.sahkomaailma.fi/polttokennojen-kaupallinen-lapimurto-lahest…
https://www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/suomalainen-polttoken…
Aurelia Turbines kaiketi lähinnä kaasuturbiinien. https://www.greenreality.fi/lprnyt/jo-kolmas-ilmastorahaston-paaomalain…
"Ei liiku"-merkintä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmatietokannassa tarkoittaa, että kirja on ollut kirjastossa "hyllyssä"-tilassa, mutta sitä ei enää ole löytynyt hyllystä ja lisäksi edellinen palautuspäivä on ollut niin vanha, että on päätelty kirjan kadonneen. Kirja, joka ei liiku, ei todennäköisesti enää palaudu kokoelmaan, vaan on kokonaan hävinnyt.
Concorden käynti Turussa liittyy presidentti ja rouva Mitterrandin valtiovierailuun vuonna 1987. Kyseessä oli siis Air Francen kone, joka lensi Pariisista Helsinkiin 1. heinäkuuta, siirtyi seuraavana päivänä Turkuun ja palasi sieltä Pariisiin. Lentoon liittyviä alkuperäisiä dokumentteja - mm. ruokalista - löytyy netistä ranskalaisen Concorde-keräilijän blogista osoitteesta http://menumitterrand-en1385.blogspot.com/.
Tällaisen äänikirjan löysin ekirjaston kautta, mutta sitä ei näytä olevan Vaara-kirjastossa, Railakas rahakirja – Näin hoidat taloutesi viisaasti / Saara Henriksson, Aino-Maija Leinonen http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat/railakas-rahakirja-nain-hoidat…. Sijainti kirjastoissa löytyy alareunasta.
Verkkomateriaalia löytyy muutama lisää Makupalat.fi:stä hakusanalla rahankäyttö, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=rahank…. Osa materiaalista on kylläkin erityisesti nuorille suunnattu.
Virsikirja.fi-sivustolla kerrotaan, että virsi Joka aamu on armo uus olisi ensi kerran suomennettu Harpunsäveliä 1886 -julkaisuun. Kyseistä teosta en onnistunut löytämään mistään, mutta ilmeisesti sama suomennos on ollut myös Rauhansäveliä 1894 -teoksessa, joka on saatavissa ainakin varastokirjastosta.
Tuunanen ja Tuunainen ovat saman suvun nimiä, Tuunainen edustaa vanhempaa kirjoitusasua. Nimeä esiintyy 1600-luvulla Laatokan ja Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Nimen tarkkaa merkitystä ja alkuperää ei varmuudella tiedetä.
Lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
Selvittelimme tätä asiaa ja päädyimme siihen, että "Yöjuna sivuuttaa aution huvilan" ei ilmeisesti ole kirja. Haapakosken tuotantohan on tavattoman laaja, siihen kuuluu kirjoja, lukuisa määrä lehdissä ilmestyneitä artikkeleita ja kertomuksia sekä radiokuunnelmia.
RK saattaa tarkoittaa radiokuunnelmaa, jolloin tietoja siitä löytynee Yleltä. Toinen vaihtoehto on, että RK viittaa Radiokuuntelija-lehdessä v. 1944 ilmestyneeseen juttuun, jossa kerrotaan kyseisestä kuunnelmasta tai jossa on tuonniminen kertomus.
Radiokuuntelija vuodelta 1944 kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan, jossa voitte halutessanne käydä sitä lukemassa. Kaukolainauskin lienee mahdollista, jos asutte kauempana. Siinä tapauksessa ottakaa yhteyttä kotikuntanne…
Taiteilijan tunnistaminen signeerauksesta vaatii alan ammattilaista.
Pientä vinkkiä voi löytää esim. kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelusta.
Ilmaista apua tarjoavat monet huutokauppakamarit esim.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
William Morris mainitaan useissa suomenkielisissä teoksissa. Finna.fi-hakupalvelun avulla löytyvät esimerkiksi nämä suomenkieliset kirjat:Hämäläinen, Pirjo: Jugend Suomessa, 2010Matilainen, Pekka: Belle époque: ihmeellinen vuosisadanvaihde, 2004Kuusela, Tuija: Taiteilijat kirjaimia piirtämässä: Suomen kultakauden kirjataidetta, 2004Hammet, Barbara: Klassista kauneutta: William Morrisin taide ristipistoina, 2010Sutinen, Ville-Juhani: Utopiasosialistit, 2009Lausti, Tapani: Tienviittoja tulevaisuuteen, 2008
Etsimäsi runo on P. Mustapään (Martti Haavio), kokoelmassa Laulu vaakalinnusta (1927). Runon nimi on Mikko Puhtisesta.
Runo löytyy myös kokoelmateoksesta Mustapää P.: Kootut runot, 2004.
"Ollen" tarkoittaa tässä yhteyssä samaa kuin "koska olen" tai "kun olen". Siten "lempo ollen" tarkoittaa "koskan olen lempo". Ilmaisu on vanhahtavaa kieltä, jota ei nykyään juuri käytetä muuten kuin tietyissä sanonnoissa kuten "niin ollen" (= siis) ja "näin ollen" (= koska on näin). Joskus ilmaisua näkee myös vähän kömpelöissä ilmaisuissa kuten vaikkapa "Kadulla käveli miestä taluttava koira, ollen se perin kummallinen näky". Kielitieteilijöillä voi olla täsmällisempääkin tietoa.
Heikki Poroila
Sammakot syövät hyönteisiä, matoja, etanoita, kotiloita, hämähäkkieläimiä ja pieniä kaloja. Sammakoille kelpaavat myös raadot, mutta niitä se syö vain ääriolosuhteissa. Sammakot syövät niitä otuksia, joita kulloinkin on helposti saatavilla, sesongin mukaan. Sammakot talvehtivat yleensä vedessä, tarkemmin pohjamudissa. Osa sammakoista voi myös talvehtia maalla, lehtikasoissa ja maakoloissa. Yksi syy maalle jäämiseen on se, että jos kovat pakkaset tulevat yllättäen, järvet jäätyvät eivätkä sammakot enää pääsekään järvien pohjalle mielipaikkoihinsa. Maalle jäämisessä on riski paleltumiseen jos suoja ei ole tarpeeksi syvä.
Mielenkiintoista tietoa sammakoista löytyy esim. Juha Laaksosen kirjasta Mietteliäs konna: Sammakoita, käärmeitä ja…
Finna-hakupalvelun mukaan, josta löytyvät mm. Kansalliskirjaston kotimaiset äänitejulkaisut vuodesta 1901 alkaen, Ritva Kylmälältä on tosiaan julkaistu vain tuo yksi kappale. Se on julkaistu äänilevyllä Uusia tyttöjä - tuttuja iskelmiä: 6 vuonna 1958. Tarkemmat tiedot levystä löytyvät Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/fikka.4580234
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
Valitettavasti etsimääsi nuottia ei löytynyt käytössämme olevista tietokannoista. Etsimme pääkaupunkiseudun kirjastojen, maakuntakirjastojen, ruotsinkielisten kuntien kirjastojen ja Pohjanmaan kirjastojen aineistotietokannoista sekä MetaCrawlerista (Internet).
Seuraavalla varsin laajalla Tudor-sivultolla on julkaistu Elisabet I:n kirjoittamia kirjeitä, runoja ja puheita sekä elämäkerrallista tietoa:
http://www.englishhistory.net/tudor.html
Ks. myös
http://www.royal.gov.uk/output/Page5.asp
Ks. myös seuraavat linkit, joissa samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=7fa75884-84a…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f546c3d2-7fb…
Kranaatinheittimistön henkilöstön tehtäviä määriteltiin vuoden 1955 ohjesäännössä seuraavasti:
”125. Laskija hoitaa joukkueen tuliasematasoa ja muuntaa tulikomennot heittimille sopiviksi ottaen huomioon ammunnan valmistelun edellyttämät lentoradan korjaukset. Lisäksi hän toimii tuliasemahenkilöstöstä muodostetun mittauspartion johtajana tai suuntakehämiehenä.”
”131. Komppanian tasoaliupseeri huolehtii komppaniaupseerin apuna tilannekartasta, tuliasematasosta, tulisuunnitelmista ja erillisistä maaliluetteloista, pitää kirjaa suoritetuista ammunnoista ja ammuskulutuksesta sekä huolehtii sääsanoman vastaanotosta ja sen edelleen viestittämisestä joukkueiden tuliasemiin.”
”137. Heittimistöryhmän tasoaliupseeri (esim tukipataljoonan…
