Heinolan kirjastossa ei valitettavasti ole tätä palvelua. Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoista VHS-kasetin digitointimahdollisuus on Lahden pääkirjastossa, Asikkalan, Nastolan ja Sysmän kirjastoissa. Alla lisää tietoa:
http://www.lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101333
Tässä muutama ehdotus kirjoista, jotka käsittelevät paimentolaiskulttuureja tai alkuperäiskansoja:Nura Farah: Aurinkotyttö https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Ulla-Lena Lundberg: Sade https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8970Petter Sairanen: Naali kulki tundran halki https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_14956Jane Johnson: Saharan tytär https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…J. M. G. Le Clézio: Autiomaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_6347Shelley Read: Minne virta kuljettaa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%…
Kyproksen kulttuurin kaksijakoisuus - toisaalta kreikkalaiseen, toisaalta turkkilaiseen - saa aikaan sen, että varsinaista kyproslaista kirjallisuutta on vaikea hahmottaa. Tapahtumapaikkana Kypros on ainakin M.M.Kayen romanttisessa murhamysteerissä Kuolema Kyproksella ja George Savan romaanissa Kirurgi Kyproksessa. Melkein kuin romaania voi lukea myös Lawrence Durrellin matkakertomuksiin sijoitettua kuuluisaa kirjaa Katkerat sitruunat, jossa hän kertoo saaren ihanuudesta vaikeinakin aikoina vuosina 1953-1956. Teosten saatavuuden näkee HelMet-aineistohausta http://www.helmet.fi/ .
On varsin tavallista, että huippupianistit esiintyvät ulkomuistista, ilman nuotteja. Solistiset konsertit ovat hyvin kilpailtu ala. Menestyäkseen muusikot harjoittelevat niin paljon, että teokset ovat sekä melodisessa muistissa että lihasmuistissa, jolloin nuotteja ei tarvita. Nuoteitta soittamisesta on tullut eräänlainen normi, mutta sen ehdottumuus on viime aikoina ollut hieman väistymässä.
Igor Levit (s. 1987) aloitti Beethovenin sonaattien levyttämisen 2012 eli hyvin nuorena - ja vieläpä myöhäisteoksista eli vaikeammasta päästä, johon pianistit yleensä paneutuvat vasta kypsemmällä iällä. Kiitosta saanut kokonaisuus tuli valmiiksi seitsemisen vuotta myöhemmin, joten Beethovenin suhteen hän on eittämättä asiantuntija. Levitin opettajana…
Tuntomerkkien perusteella kyseessä on todennäköisesti Georges Perecin klassikko Elämä Käyttöohje (Loki-kirjat, 2006). Kirja koostuu 99 luvusta, jotka vastaavat erään pariisilaisen kerrostalon huoneita. Jokaisesta huoneesta kerrotaan jotain. Joskus huone vain kuvaillaan, mutta useimmiten siihen liitetään jokin tarina huoneessa asuvasta tai asuneesta ihmisestä. Henkilöiden kohtalot sivuavat toisiaan. Teoksessa mainitaan yli tuhat henkilöä.
https://ylioppilaslehti.fi/2006/12/monomaanien-kerrostalo/
Mahdollisesti kyseessä voisi olla Paula Danzigerin nuortenromaani Miksi aina minä (Otava, 1987) Alkuteoksen nimi on Can You Sue Your Parents for Malpractice? Helmet-kirjastoissa teos on vielä saatavilla Pasilan varastosta.
Parinkin verkkosivuston selostukset kirjan tapahtumista näyttäisivät melko hyvin sopivan muistikuviisi.
https://www.goodreads.com/book/show/131851.Can_You_Sue_Your_Parents_for…
https://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Literature/CanYouSueYourParentsF…
Kyseessä on Prosper Mriméen (1803 - 1870) novelli Mateo Falcone. Novelli sisältyy Kauko Karen suomentamana esimerkiksi novelliantologioihin Maailmankirjallisuuden mestarinovelleja 1 (toim. Aulis Ojajärvi, 1966) ja Laatunovelleja (toim. Anne Helttunen, Tuula Uusi-Hallila, 1998).https://finna.fi/Record/vanamo.3896?sid=4754681423https://finna.fi/Record/vanamo.94442?sid=4754681423
Näyttää valitettavasti siltä, että kumpaakaan näistä Kaija Koon lauluista ei ole julkaistu nuottina. Kaija Koolta julkaistiin 1995 nuottikokoelma (951-757-348-0), mutta molemmat kysyty kappaleet ovat tätä uudempia. Sen jälkeen on julkaistu vain yksittäisiä kappaleita eri kokoelmanuoteissa.
Jaarle-nimelle ei löydy taustaa käytettävissä olevista lähteistä. Sen sijaan nimi Jarl on suomalaisessa almanakassakin ja nimen suomalaisempi muoto Jaarli mainitaan esimerkiksi Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksessa Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo, 2005). Jaarli-nimi tulee
muinaisskandinaavisesta päällikköä tai aatelismiestä tarkoittavasta sanasta 'jarl'. Nykynorjassa nimi on käytössä muodossa Jarle.
Veästörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi Jaarle on Suomessa ollut vuoden 1899 jälkeen 37 henkilöllä. Tällä hetkellä nimen kantajia on alle viisi.
https://nn.wikipedia.org/wiki/Jarle
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jarl
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (…
Alla kansallisbibliografian perusteella laadittu luettelo saksan kielen 1960-luvulla ilmestyneistä oppikirjoista. Valitettavasti vastaajan ulottuvilla olevat tiedot eivät kerro minkä asteen oppikirjoista on kyse. Mukana ei ole sanastoja, harjoituskirjoja, selviä keskikoulukirjoja eikä sellaisia, joita ei selvästi ole tarkoitettu kouluille.
Lisätietoja löytyy esim Fennica-tiedostosta
https://finna.fi
Puttonen, Vilho & Helenius, Harry A.
Aus der deutschen Welt. – WSOY, useita painoksia
Jakobsson, Martti A. & Müller, Ewald
Deutsches Elementarbuch für ältere Anfänger 1-2. – Otava, useita painoksia
Jakobsson, Martti A.
Lyhyt saksan kielioppi. – Otava, useita painoksia
Jakobsson, Martti A.
Saksan kielen käännöstehtäviä ja valikoima…
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu hyvin perusteellisesti 4.2.2022.
"Käytännössä suurin osa kirjastonhoitajan vakansseista edellyttää alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään 60 opintopisteen laajuisia kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Uusi kirjastolaki jättää kuitenkin paljon tulkinnan varaa rekrytoijalle, sillä selkeitä koulutuskriteerejä kirjastoalalle ei enää oikeastaan edes ole. Tästä johtuen myös kirjastonhoitajan vakansseihin voi tehtävänkuvasta riippuen liittyä hyvinkin erilaisia vaatimuksia."
"Kirjastoalaa voi opiskella Suomessa niin yliopisto-, ammattikorkeakoulu- kuin opistotasollakin. Lisätietoa opiskelusta löytyy esimerkiksi kirjastot.fi-sivustolta: https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?…
Kyseisten kylännimien alkuperä on jäänyt epäselväksi. Iso-Äiniö on tunnettu myös nimellä Äinää ja Vähä-Äiniö nimellä Äinönen. Lähde: Suomalainen paikannimikirja SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf (kotus.fi)
Mahdollisen lisätiedon saamiseksi suosittelen Kotimaisten kielten keskuksen nimistöasiantuntijoiden tarjoamaa nimineuvontaa osoitteessa: Kieli- ja nimineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Suomen lajien uhanalaisuus : Punainen kirja 2010 arvioi kasveistamme uhanalaisiksi kaikkiaan 197 lajia. Näistä 31 kuuluu luokkaan äärimmäisen uhanalaiset (CR, critically endangered):
baltiantoukokämmekkä
harsomatara
idänmasmalo
imeläkurjenherne
isopukinjuuri
itämerenlaukkaneilikka
kaitaängelmä
kaunopihlaja
kellokanerva
kiiltovalkku
koiranruusu
lehtokattara
merisolmukki
meritatar
perämerenmaruna
pikkulehdokki
pikkunoidanlukko
pohjanailakki
pulskaneilikan Kaavin serpentiinirotu
punavalkku
rantaruttojuuri
räpyläsara
rönsysorsimo
sorsanputki
talvikkipaju
tunturikeulankärki
tunturisarake
tähkähelmikkä
valkopärskäjuuri
vuorikuisma
värimaratti
Punaisen kirjan lisäksi suositeltavaa…
Valitettavasti kuvailemaasi kirjaa ei löytynyt. Voisiko kyse olla Leijonaemojen tarinat kirjan aiemmasta, vuoden 2005 painoksesta? Erityislapsen vanhemmuudesta on ilmestynyt mm. 2020 Ulla Anttilan kirja Erityislapsen vanhempana : voimavaroja hyvään elämään (Kirjapaja). Löytyisikö kirja tästä Vammaisperheyhdistys Jaatisen kirjalistasta: https://www.jaatistietopankki.fi/kirjallisuus-ja-artikkelit/vammaisuuteen-liittyvaa-kirjalli/
Freeze branding on suomeksi kylmäpolttomerkintä. Myös kryomerkintä (engl. cryobranding) annetaan sanakirjassa.
https://redfoxsanakirja.fi/fi/sanakirja/-/s/eng/fin/freeze%20branding
Ohessa esimerkiksi termiä käytetty Ylen uutisessa:
https://yle.fi/urheilu/3-5946696
Tämän lokakuussa 2023 kirjoitetun artikkelin mukaan Venäjän ilmavoimat lensi sodan alkupäivinä 150 - 300 lentoa päivässä, kun ennen sotaa niitä oli lennetty keskimäärin 60. Julkaisuaikana määrä oli pudonnut noin 100 lentoon päivässä.Vuonna 2021 kirjoitetussa artikkelissa Venäjän ilmavoimien lentäjien keskimääräiset lentotunnit olivat 100 - 150 riippuen joukosta ja sotilaspiiristä. Tuoreita lukuja ei löytynyt.
Kyseessä lienee WSOY:n vuonna 2024 alkanut palkittua lasten- ja nuortenkirjallisuutta maailmalta -sarja, jossa ilmestyy palkittuja käännöskirjoja. Sarjassa on toistaiseksi ilmestynyt ainakin seuraavat kirjat:Arndís Þórarinsdóttir: Maailman lopun saari (2024)Baek, Heena: Taikakaramellit (2025)Bezinović-Haydon, Iva: Missä on Vedran? (2026)Dåsnes, Nora: Sydän vasta puolillaan (2025)Laan, Triinu: Luuranko-Juhanin loppuelämä (2026)Musariri, Blessing: Kaikki mitä kaipasimme (2025)
Osoitteessa http://www.isuresults.com/results/season2223/ec2023/ (viitattu 31.1.2023) löytyvät kysymäsi tiedot. Valitse ensin haluamasi kategoria - esim. women - free skating results, saat listan osallistujista ja heidän pisteistään. Klikkaamalla kilpailijan nimeä löydät tiedot hänen tällä kilpailukaudella käyttämästään musiikista (Music Free Skating). Kimmy Repondin vapaaohjelman taustalla soi Musen Exogenesis Symphony, olisiko kyse tästä?
