Englanniksi @-merkistä käytetään virallisemmissa yhteyksissä nimityksiä at sign, commercial at, atmark, commercial at sign ja commercial symbol. Epävirallisempina lempiniminä käytetään sanoja snail, arabesque, monkey, curl, cabbage, twiddle, twist, a-twist, strudel, vortex, whorl, whirlpool, cyclone, ape, cat ja rose.
Lisää tietoa @-merkistä löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/20
http://www.worldwidewords.org/articles/whereat.htm
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-accidental-history-of…
Herman Melvillen Moby Dick on suomennettu kahteen otteeseen. Antero Tiusasen tuoreempaa suomennosta (Otava 2002) ei ollut kirjastossa vapaana, mutta Seppo Virtasen ensimmäisessä suomennoksessa (WSOY 1956) Ahabin viimeiset sanat kuuluvat näin (s. 642):
"Sinua minä lähestyn, sinä kaiken hävittävä mutta aina häviävä valas, viimeiseen asti minä pidän sinusta kiinni kynsin hampain, helvetin sydämestäkin minä isken sinua, vihan tähden minä puhallan viimeisen henkäykseni vasten kasvojasi! Upota kaikki ruumisarkut ja ruumisvankkurit samaan kurimukseen! Ja koska kumpikaan niistä ei voi tulla minun osakseni, niin anna minun sitten hinautua riekaleiksi, kun olen vielä sinun vanavedessäsi, sinuun sidottuna, sinä kirottu valas! Näin minä sinkoan…
Miljonääri-Jussin taustoja avataan muun muassa Jorma Sairasen muistelmateoksessa "Daddy Cool: kolme vuosikymmentä televisiomaailman huipulla".
Ainakaan tässä yhteydessä ei ole mitään mainintaa siitä, että osallistujille olisi kerrottu jostakin aiemmasta vastaavan kaltaisesta ohjelmasta. Suomalaisen version esikuvana oli tosiaan amerikkalaissarja "Joe Millionaire", mutta tämä haluttiin pitää nimenomaan salassa osallistujilta, jottei vastaava huijaus paljastuisi. Sairasen mukaan tämä oli vielä kuvausvuonna 2003 mahdollista, jolloin esimerkiksi nykyisen kaltainen sosiaalinen media ei ollut vielä tuomassa viihdeilmiöitä välittömästi tietoon ympäri maailman.
Myös esimerkiksi Apu-lehden artikkelissa "Kerubi hurmaa naisia" helmikuussa 2004…
Kuvan perusteella astia näyttäisi kuuluvan Iittalan Ultima thule -sarjaan.Lisätietoa Iittalan sivuilta: https://www.iittala.com/fi-fi/tuotesarjat/kaikki-tuotesarjat/ultima-thule?gad_source=1&gclid=EAIaIQobChMIxYjdipeSiAMViheiAx1eeArgEAAYASAAEgJln_D_BwE#aq=%40collectioncode%20%3D%3D%20(%22ULTIMA%20THULE%22)&numberOfResults=20
Verkkolähteiden mukaan Suomi juoksee -tapahtuma oli Suomen Urheiluliiton järjestämä. Muun muassa Juoksija.fi -verkkosivulla olevan Suomen Urheiluliiton (SUL) entisen harrasteliikunnan johtajan Pertti Raunion muistokirjoituksessa mainitaan, että hän oli toteuttamassa muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Suomi juoksee -tapahtumaa.Kalevan lehtijutussa 3.7.2003 "Suomi juoksee -viesti puolivälissä" mainitaan, että kyseessä on jo 25. Suomi juoksee -viesti.En löytänyt virallista tietoa, milloin tapahtuma on järjestetty viimeisen kerran. Kehotan ottamaan yhteyttä viestiä järjestäneeseen Suomen Urheiluliittoon asian selvittämiseksi. Suomen Urheiluliiton verkkosivuilla on mahdollisuus lähettää heille myös viesti. Verkkosivut löytyvät osoitteesta…
Sillä, pitääkö luokittelija fasilitointia luotettavana menetelmänä vai ei, ei ole merkitystä luokituksen kannalta. Luokittelu tehdään kirjan sisällön mukaan. Luokittelija ei ota kantaa sisällön oikeellisuuteen eikä siihen, mitä menetelmiä teoksen kirjoitusprosessissa on käytetty. Kirjan voi sisällön perusteella usein luokitella moneen eri luokkaan, ja kirja onkin usein luokiteltu eri luokkiin eri kirjastoissa. Koska luokan valinta on usein vaikeaa, tehdään kirjasta luetteloihin luokkaviittauksia niihin luokkiin, joihin kirja voisi myös sopia. Kirjoista tehdään myös asiasanoituksia; ne ovat kirjan löytyvyyden kannalta olennaisempia kuin luokka, mikä kirjalle on annettu.
Olisiko kyseessä Jørn Riel tai Peter Freuchen? Molemmat tanskalaisia:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175959125074
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175964988442
Musiikkina lienee Altitude Music/BMG Production Music: The Magic of Christmas.Musiikki ja sen tekijä-/julkaisutiedot löytyvät täältä: http://w.bmg.com/gap7v
Valéry Giscard d’Estaing (presidenttinä 1974-1981) kuoli vuonna 2020 ja on viimeisin Ranskassa kuollut presidentti. Giscard d’Estaingia ei tosin haudattu valtiollisin menoin vaan pienimuotoisesti perhepiirissä. Edelliset valtiollisin menoin haudatut presidentit ovat 2019 kuollut Jacques Chirac (presidenttinä 1995-2007) ja vuonna 1996 kuollut François Mitterrand (presidenttinä 1981-1995), jolle järjestettiin sekä valtiolliset että yksityiset hautajaiset.
Yhdysvalloissa viimeksi kuolleet ja valtiollisesti haudatut presidentit olivat vuonna 2018 kuollut George H. W. Bush (presidenttinä 1989-1993) sekä vuonna 2006 kuollut Gerald Ford (1974-1977).
Suurimmissa kirjastoissa, kuten Helsingin kaupunginkirjastossa on oma aineiston hankinnasta vastaava osasto. Tiedot kannattaa lähettää sinne. Yhteystiedot ovat:
Helsingin kaupunginkirjasto
Hankinta- ja luettelointitoimisto
Rautatieläisenkatu 8
00520 Helsinki
Internet-osoitteesta http://www.lib.hel.fi/hankinta/ löytyy lisätietoja, mm. sähköpostiosoitteet. Muiden Suomen yleisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät Internet-osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/
Hankintatoimistot ottavat mielellään vastaan informaatiota ilmestyneestä aineistosta ja vievät tiedot eteenpäin niille, jotka käytännössä päättävät ostoista.
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Antti Heikkinen: Maaseudun tulevaisuusAnna-Leena Härkösen pakinakokoelmat (esim. Ihan ystävänä sanon ja muita kirjoituksia)Juhani Karila: Pienen hauen pyydystysDavid Sedaris: CalypsoDieter Hermann Schmitz: Täällä pohjoisnavan alla
Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi missä vaiheessa ja millä tallentimella videosi tällä hetkellä on (videokamerassa, kännykässä, tietokoneella, ehkä jo valmiiksi YouTubessa?), joten nopeaa ja yksiselitteistä ratkaisua on näillä tiedoilla hankala antaa.
Jos tarkoitat videon "kansilehdellä" alkutekstejä ja kaipaat apua haluamasi otsikkotekstin lisäämiseen videoon jollakin editointiohjelmalla (Windows-koneilla on useimmiten valmiina MovieMaker ja Appleissa iMovie), sinun kannattaa tutkia suoraan käyttämäsi ohjelman ohjeesta, miten voit lisätä tekstiä suoraan videon päälle tai luoda videon alkuun erillisen taustan teksteille esim. valokuvan tai vain yksivärisen ruudun avulla. Yleisiä digivideon käsittelyoppaita sekä suosituimpien ohjelmien, esim…
Mikäli olet suorittanut 60 opintopisteen verran informaatiotutkimuksen opintoja (joko tutkintosi osana tai sen lisäksi), sinulla on pätevyys kirjastoalalle ja voit hakea esimerkiksi kirjastonhoitajan tehtäviin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406
Sinun kannattaa tulla tutkimaan kirjaston historiahyllyä, aiheesi on nimittäin valtava. Pyrimme valitsemaan kokoelmaan vain luotettavaa materiaalia, joten siinä mielessä melkein kaikkea aineistoa voi suositella. Historia löytyy kirjastosta luokasta 9, yleisen sotahistorian teokset luokasta 90 sekä Suomen sotahistoria 92.
Voit etsiä sopivaa materiaalia Pikin Finna-verkkokirjastosta tarkalla haulla niin, että kirjoitat hakusanoiksi esimerkiksi sotahistoria ja tietokirjallisuus. Tuo linkitetty hakutulos on vielä järjestetty niin, että uusimmat kirjat ovat tuloksessa ensimmäisinä. Saat sen järjestettyä näin kohdasta, jossa on oletusarvona näkyvissä relevanssi. Samalla tavoin voit etsiä hakutermeillä arkeologia, poliittinen historia…
Hei! Valitettavasti en löytänyt kirjailijaa/kirjasarjaa, joka sisältäisi kaikki kertomasi asiat. Mahdollisia kirjailijoita voisivat olla Denise Rudberg: Marianne Jidhoff -sarja tai Johanna Mo: Saarimurhat -sarja. Nämä sopivat parhaiten kuvailuusi. Lähteet:https://intokustannus.fi/kirja/yksi_tappava_syrjahyppy/https://like.fi/kirjat/yolaulaja
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kyseinen lehti mikrofilmattuna ajalta 7.1.1946-23.10.1992.Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (maks. 3 tuntia) ajanvarausohjelmassa. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee varata maksuton henkilökohtainen opastus laitteiden käyttöön: https://elomake.tampere.fi/lomakkeet/24620/lomake.html.
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa Pasilassa on joitakin 1900-luvun alussa ilmestyneitä suomalaisia, ruotsinkielisiä keittokirjoja. Mainitsemasi Anna Olsonin kirjoja on kaksi: Kokbok (vuosiluku puuttuu, on joko vuodelta 1905, 1909 tai 1910) ja Kokbok för hem och skola (1901). Muita ovat mm. Calonius, Flickornas kokbok (1927), Olsson, Billiga enkla och goda vegetariska anrättningar (1913), Hölådan: dess användning vid kokning och stekning (1914) ja Vår föda (1917).
Kirjat eivät ole Helmet-aineistotietokannassa, mutta ne saa kyllä lainaksi. Ikänsä takia ne ovat tietysti aika hauraita.
Tietoa suomenruotsalaisesta ruokaperinteestä löytyy myös mm. näistä kirjoista: Pöytä on katettu: varsinaissuomalainen ruokakulttuuri kautta aikojen…
