Voit kysyä tietoja Isojoelta/Isojoelle muuttaneista esimerkiksi Vaasan maakunta-arkistosta. Osana Etelä-Pohjanmaata Isojoki kuuluu Vaasan maakunta-arkiston piiriin, joten he pystyvät todennäköisesti auttamaan sinua löytämään etsimiäsi tietoja. Löydät Vaasan maakunta-arkiston yhteystiedot täältä: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/#vaasa
Maakunta-arkistoista on mahdollista tilata kaukolainoja toiselle paikkakunnalle, kuten toiseen maakunta-arkistoon tai yleiseen kirjastoon. Huomioithan, että kaukolainat ovat maksullisia. Voit lukea lisää maakunta-arkistojen kaukolainakäytännöistä täältä: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/kaukolainaus
Turun kaupunginkirjastolla säilytetään pääasiassa Varsinais-Suomen alueella julkaistuja lehtiä. Tästä…
Pasilasta, Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastosta Karjala-lehden vuosikerrat löytyvät seuraavilta vuosilta: KARJALA(VAPAA)(-INKERI) 1928-37. Käyntiosoite on Rautatieläisenkatu 8.
Helsingin yliopiston kirjastoon Karjala-lehti on tilattu vuodesta 1910, Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjaston käyntiosoite on Unioninkatu 36.
Intiaanipäälikön Seattlen puhe löytyy teoksesta Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä Äidinkielen sampo 2 (1983) s. 90-97, Vihreä maa (1987), Yläasteen elämänkatsomustieto 7 (1988), s. 113-114. Se on julkaistu myös Vartija-lehdessä 1988: nro 1 ja Suomen kuvalehdessä 1990: nro 8.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=P%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6+Se…
Verkosta se löytyy suomeksi tällä hetkellä peda.net-kurssista, https://peda.net/parkano/parkanon-lukio/oppiaineet/historia/arkistoidut… ja esim. Kierrätyskeskuksen sivuilta, https://www.kierratyskeskus.fi/tietoa_meista/hankkeet/menneet_hankkeet_…
Excel-muotoista tilastoa ei löytynyt, mutta kirkontilastot.fi-sivustolla voi valita esim. jäsentilaston 1999-2018 ja haluamansa seurakunnan:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=84
Kirkkoon kuuluvuus seurakunnittain prosentteina 2018 löytyy alta:
https://www.kirkontilastot.fi/viz?id=103
Susanne on ranskalainen muoto nimestä Susanna, jonka taustalta löytyy heprean "liljaa" merkitsevä Shushannah.
Suomessa Susanne alkoi saada kantajia säännöllisesti 1950-luvun puolivälissä. Suosituimmillaan se oli 60- ja 70-luvuilla. Nimen yleisyyttä tuolloin lienee lisännyt sen samanaikainen suosio Ruotsissa, missä Susanne on edelleen selvästi Susannaa yleisempi kirjoitusasu.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Löysin sivuston, jonne on listattu englanninkielisiä kirjoja maantieteellisesti. Siellä on lyhyt lista myös Williamsportiin sijoittuvia kirjoja. Näitä en valitettavasti löytänyt suomalaisista kirjastoista.Suomenkielisiä Pennsylvaniasta kertovia kirjoja voit selailla esimerkiksi Kirjasammossa.
Kyseessä on Elina Vaaran runo ”Balladi”. Se löytyy ainakin CD-levyltä Sydänyön lauluja (Lintu, 2008) Pekka Ristolan säveltämänä ja Timo Kaitaron esittämänä. Nuotit löytyvät teoksesta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977).
Ilmeisesti myös Einari Marvia on säveltänyt kappaleen, mutta se taitaa löytyä esitettynä ainoastaan vanhalta C-kasetilta Einari Marvian lauluja I. Esittäjä on mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen. Tieto löytyy arkistoluettelosta osoitteesta https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94602/688a%20Marvia.pdf?sequence=2. Kasettia ei näytä listatun Kansalliskirjaston tietokantaan, eikä sen nuotteja ole ilmeisesti julkaistu.
Pikaisen nettihaun perusteella kaikki kolme ovat perinteisiä, anonyymejä loruja, joista ainakin ensimmäisen tuntevat varmaan kaikki suomalaiset kesän tulon odottelijat.
Suhteellisen varmasti anonyymiksi perinteeksi tiedettyjen tekstien lisäksi "kansan suussa" liikkuu valtava määrä tekstejä, sanontoja ja loruja, joitten alkuperästä ei ole mitään tietoa. Teoriassa on mahdollista, että joku osoittautuu nimeltä tunnetun ihmisen kirjoittamiseksi. Mutta jos näin käy, mikä ei ole tavallista kun puhutaan vanhoista teksteistä, asiaan voidaan palata ja tieto korjata.
Suurten epämääräisten tekstijoukkojen kohdalla on normaali menettely julkaisun alussa todeta, että tekstien tekijänoikeudellinen asema on pyritty selvittämään mahdollisuuksien mukaan…
Helmet-haku tuottaa tulokseksi lähinnä vain teoksen:
Kolmasti kuningas : historiallinen romaani / Ursula Pohjolan-Pirhonen
Itse muistan, että Mika Waltarin romaanissa Mikael Karvajalka todistetaan teloitusta Raaseporin linnassa, aika lailla kirjan keskivaiheilla.
On myös lastenkirja: Kauppaleikki muuttuu todeksi : jännittäviä seikkailuja Suomen linnoissa / Saana Saarinen.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Taikalasi, jonka voit lukea esimerkiksi teoksista Kiurun tupa (1946) ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910 - 1954 (1989).
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Uutta kylvöä -lehdestä vuodelta 1926
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1367171?term=l%C3%B…
Vaasan kaupunginkirjasto ei ota vastaan lahjoituksena CD-levyjä, koska niitä ei enää hankita kirjastoomme. Mikäli tarjolla olevissa CD-levyissä on sellaisia, jotka löytyvät meiltä, mutta ovat huonossa kunnossa, voisimme vaihtaa omamme paremmassa kunnossa olevaan. Olisiko mahdollista saada levyistä lista, jotta voisimme katsoa, onko levyissä sellaisia, joille meillä olisi käyttöä? Listan voisi lähettää osoitteeseen kirjasto.musiikki-ja-taide@vaasa.fi
Kosmetiikan rajoituksista, merkinnöistä ja määräyksistä löytyy tieto Tukesin sivulla, https://tukes.fi/kemikaalit/kosmetiikka/kosmetiikan-merkinnat
Kosmetiikan kemikaaleista määrätään EU:n kosmetiikka-asetuksessa (EY) N:o 1223/2009 https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:342:0059:0209:fi:PDF . Liitteissä on lueteltu kielletyt kemikaalit ja kemikaalit, joita saa käyttää rajoitetusti. Liitteissä näyttäisi suuhygieniaan liittyvissä tuotteissa pääsääntöisesti olevan tiukemmat rajat.
Makupalat.fi:n tarkasta hausta löytyy hakusanoilla kemikaalit AND turvallisuus hyvä luettelo sivustoja, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kemikaalit%20AND%20turvallisuus, mm. Euroopan kemikaaliviraston…
Useissa Helmet-kirjastoissa on bassokitaroita, joita voi lainata käytettäväksi kirjastojen äänitysstudioissa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Musiikki/Palvelut_musiikkiosastoilla/Soitti…
Kotiin lainattavaa bassokitaraa ei valitettavasti kokoelmista löydy. Haun perusteella lainattavia bassokitaroita on Suomen kirjastoissa hyvin vähän.
https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/soitinlainaus/
https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=OR&lookfor0%…
Satiirinen sarja on Pekka Kostiaisen säveltämä laulusarja Lauri Viidan runoihin. Tekstit ovat yksittäisiä runoja Viidan Betonimylläri-kokoelmasta; Viita ei ole niitä ryhmitellyt tai nimennyt erilliseksi kokonaisuudeksi.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-palvelusivustolta voi tarkistaa, että Teosofi-lehti on luettavissa Itäkeskuksen kirjastossa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1106929?sid=5310590871Ultra-lehteä ei tule Itäkeskuksen kirjastoon, mutta sen voi lukea esimerkiksi Töölön, Rikhardinkadun ja Kallion kirjastoissa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1114639?sid=5310592173https://helmet.finna.fi/
Voit varata kirjan netin kautta, jos sinulla on tunnusluku.
Varasto on Pasilassa, mutta jos haluat noutaa kirjan toisesta kirjastosta, se onnistuu valitsemalla noutopaikaksi
haluamasi kirjaston.
Jos tunnuslukua ei ole, voit soittaa Pasilan pääkirjastoon
p. 310 85001, tai 310 85331 ja noutaa kirjan sieltä.
Etunimet.net-sivustolla kerrotaan, että Silja on kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Cecilia taas on feminiininen muoto roomalaisesta nimestä Caecilius, joka muodostuu latinan sanasta ‘caecus’=‘sokea’.Lähde:Etunimet.net. https://etunimet.net/. Viitattu 28.12.2024
Sukututkimukseen liittyviä lyhenteitä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Karskela: Sukututkijan tietokirja
- Sampio: Opi tutkimaan sukusi
- Selvitä sukusi
- Sukututkijan sanat ja nimet
Jos ajatellaan tärkeä-sanaa merkityksessä "omahyväinen, koppava, tärkeilevä", se ei ole kovinkaan kaukana leveän kuvaannollisesta merkityksestä "mahtaileva, kerskaileva, kehuskeleva, rehentelevä, leventelevä, leuhka, mahtava". Ainakin tästä näkökulmasta tarkasteltuna tarjotuista vaihtoehdoista siis leveä on se, jota voi pitää tärkeänä.
