Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) kaupunginkirjastot muodostavat yhdessä HelMet-kirjastot, joiden kokoelmat ovat yhteisessä käytössä. Voit siis lainata myös Helsingin, Espoon ja Kauniaisten aineistoa samalla kirjastokortilla, jota käytät Vantaan kaupunginkirjastossa.
Jos lähikirjastossasi ei ole haluamaasi aineistoa, voit soittaa ja varata kirjan, CD-levyn tms. sieltä missä se on hyllyssä, jos haet varaamasi aineiston kyseisestä kirjastosta. Tämä varaustapa on maksuton.
Jos haluat, että aineisto lähetetään lähikirjastoosi, voit tehdä varauksen joko kirjastossa paikan päällä, tai jos sinulla on kirjastokorttiisi nelinumeroinen tunnusluku, myös Internetin kautta osoitteessa http://www.helmet.fi (Varausohjeet: http://…
Helvi Juvosen runo "Kuningas Kultatakki" julkaistiin ensimmäisen kerran samannimisessä kokoelmassa vuonna 1950. Runo löytyy myös esimerkiksi Helvi Juvosen runojen kokoelmista "Kootut runot" (WSOY) ja "Aukea ei koskaan metsään ovi: kootut" (WSOY, 2009) sekä useista antologioista.
Runo "Kuningas Kultatakki" alkaa näillä riveillä:
"Kaikki kaupungin kadut eivät meitä auta.
Kaikki puistot ja kirkot eivät meitä auta.
Me kuljemme kysymystä kantaen,
me elämme siinä, se elää meissä:
Onko tämä totta ja kannattaako."
Saat runon kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Juvonen, Helvi: Aukea ei koskaa metsään ovi: kootut. Toim. Mirkka Rekola ja Liisa Enwald (WSOY, 2009)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei voi tällaista lupaa myöntää. Jos kirjan tekijän kuolemasta ei ole yli 70 vuotta, sen julkinen levittäminen ilman tekijän tai kustantajan lupaa on tekijänoikeusrikkomus. Kirjan suomennoksen kustantanut Stelk näyttää tarjoavan kirjaa maksutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kenellä tahansa olisi oikeus kirjaa maksutta jakaa. Suosittelen ottamaan yhteyttä tuon linkin takaa löytyvään sähköpostiosoitteeseen ja sopimaan asiasta Stelk Suomen kanssa.
Heikki Poroila
Joskus olen nähnyt tarjottavan Aku Ankkoja alueellisissa Facebook-ryhmissä. Lähellä asuvat saattaisivat hakea lehtiä omille lapsilleen tai lapsenlapsille. Koulut, päiväkodit ja nuorisotalot yms. saattavat tosiaan ottaa lehtiä myös vastaan. Niitähän voi hyödyntää paitsi lukemiseen myös askarteluun. On sinun oma asiasi, haluatko repiä osoitetiedot pois.
Jännityskirjallisuus ja rikoskirjallisuus ovat erillisiä asiasanoja. Jännityskirjallisuus ei laajempana asiasanana välttämättä viittaa rikoksiin, kun taas rikoskirjallisuus käsittelee nimenomaan rikoksia ja rikollismaailmaa.
Kirjaston käyttämiä sanastoja voi selata verkossa Finto-palvelussa, http://finto.fi/yso/fi/. Käsitteiden jännityskirjallisuus ja rikoskirjallisuus lisäksi on olemassa vielä salapoliisikirjallisuus. Niistä mikään ei sisällä toistaan eli kun haluat hakea rikoskirjallisuutta, sinun kannattaa hakea sanalla rikoskirjallisuus. Voit myös hakea molemmilla yhtä aikaa, jolloin menet tarkennettuun hakuun, valitset ylimmän laatikon hakuryhmäksi Millä tahansa näistä (OR), kirjoitat kenttiin sanat ja…
Kirja on todennäköisesti Nuku hyvin : iloisia iltasatuja pienille (2021). Siinä on Jyri Paretskoin satu Kääkkä ja Ryökäle, joka vastaa kuvausta.
Linkki kirjan tietoihin OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2188454?imgid=1
Paul Verlainen runo Spleen sisältyy runoilijan vuonna 1874 julkaistuun lyhyehköön kokoelmaan Romances sans paroles.
https://fr.wikipedia.org/wiki/Romances_sans_paroles_(Verlaine)
L. Onervan käännös runosta julkaistiin painettuna kirjana käännöskokoelmassa Ranskalaista laulurunoutta (Otava, 1912). Se sisältää Alfred Musset'n, Paul Verlaine'n ja Charles Baudelaire'n runoja L. Onervan kääntäminä. Uusi painos teoksesta julkaistiin v. 2008.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1857205__Sranskalaista%20…
Finna-haun mukaan Heino Kasken sävellykselle Niin mustina muratit kiertää on merkitty "luontiaika 1930-luku". Sen tarkempaa tietoa ei lähteistä näytä löytyvän.
https://www.finna.fi/Record/jamk.99682104806251?sid=3316923486
https…
Sadetanssin alkeita opettavaa kirjaa ei valitettavasti löytynyt. Mikäli intiaanit muuten kiinnostavat, Walt Disneyn Pikku Hiawatha -hahmosta löytyy lastenkirjoja. Ehkäpä jossakin niistä kerrotaan sadetanssista? (linkki hakutuloksiin Helmet Finnaan)Mikäli sadetanssin opetteleminen videon avulla kiinnostaa, siihen löysin vinkkejä. Jos teillä on mahdollisuus käyttää DVD- tai Blu-ray-soitinta tai levyasemallista tietokonetta, Helmet-kirjastoista löytyy pari lasten DVD-elokuvaa, joissa tanssitaan sadetanssia:Nokkela Majava (linkki Helmet Finnaan)Fröbelin Palikat (linkki Helmet Finnaan)Myös netistä löytyy paljon videoita ja kuvallisia ohjeita aiheesta suomeksi ja englanniksi. Esimerkiksi Yle Areenassa on katsottavissa 9.9.2024 asti Nellin ja…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/ ) löytyi hakulauseella: tietokoneet ympäristökysymykset, seuraava kirjaviite:
- Inberg, Antti
Life cycle assessment of micro computer supply chain / Antti Inberg, Sanna Perkiö
Helsinki : Uusimaa Regional Council, 2000
Sarja: Publications of the Uusimaa Regional Council
Hakusanalla elektroniikkaromu löytyivät seuraavat teokset:
-Karvonen, Minna-Maari
Tuottajan ympäristövastuu : riskienhallinnasta strategiseen suunnitteluun / Minna-Maari Karvonen, Anna Kärnä ja Adeline Maijala
Edita, 2006
- Tohka, Antti
Mechanical and thermal recycling of waste from electric and electrical equipment, Helsinki University of Technology, 2005
Viimeistä on…
Kirjallisten lähteiden mukaan Oulun kaupungin ensimmäinen kunnallinen synnytyslaitos toimi Sonnisaaressa 1903-1926. Tämän jälkeen samoissa rakennuksissa toimi Mannerheimin Liiton paikallisosaston lastenseimi, joka siirtyi kaupungin haltuun 1927. Vuoteen 1929 Sonnisaaressa toimi "Koteja kodittomille lapsille" -yhdistys (Nyk. Pelastakaa Lapset ry. Mistään ei löytynyt mainintaa, että Sonnisaaressa olisi ollut synnytyksiä vuoden 1926 jälkeen.
Jos Frans Huovinen on kuollut 1970-luvulla, hänen teoksensa tulevat tekijänoikeudellisesti vapaiksi vasta 2040-luvulla. Suljetun someryhmän tekijänoikeudellista statusta ei tietääkseni ole oikeudessa toistaiseksi puitu, ellei taannoinen poliisien suljetussa ryhmässä esiintynyt kielenkäyttö ja sen sallittavuus sitten ollut riittävä tulkinta. Itse lähtisin siitä, ettei suljettukaan ryhmä vastaa perinteistä laintulkitaa "yksityisestä" käytöstä. Perinteisesti yksityisyyden piiriin ovat kuuluneet vain lähiomaiset ja lähimmät ystävät. Ryhmän verkkotekninen avoin tai suljettu rooli ei ole tekijänoikeudellisesti merkityksellistä.
Edellä sanomani perusteella olisin sitä mieltä, että kysyjä voi laillisesti kopioida ja levittää Frans Huovisen…
Varausten päivämäärää ei valitettavasti pysty muuttamaan Kirkes-Finna-verkkokirjastossa. Voit kuitenkin siirtää lähestyvien varausten päivämäärää kirjaston asiakaspalvelussa, vaikka samalla kun noudat saapuneita varauksia.
1800-luvun suomalaisista naiskirjailijoista löytyy jonkinlaista listaa Saran sisaret -kirjoituksesta osoitteesta http://digi.kirjastot.fi/files/original/3f230cb87f16f1d207733d558e3dfdb…. Se ei toki ole kattava ja alkaa jo 1800-luvun alkupuolelta.
”Sain roolin johon en mahdu” (Otava, 1989) esittelee naiskirjailijoita vielä laajemmalla aikaskaalalla pitkälle 1900-luvun puolelle. Tosin 1900-luvulla naiskirjailijoiden määrä kasvoi sen verran kovasti, ettei heitä liene mielekästä edes listata. ”Suomen kirjallisuushistoria” (osat 1–3; SKS 1999) nostaa esiin kirjallisuushistoriallisten suuntausten kannalta kiinnostavia kirjailijoita, joten sieltä voi poimia myös naiskirjailijoilta tuolta ajanjaksolta.
Fugu ei ole yksittäinen pallokalalaji, vaan se on pallokala japaniksi. Pallokalalajeja on yli 120, joista melkein kaikki ovat myrkyllisiä niiden sisältämän tetrodotoksiinin takia. Osalla lajeista on pinnassaan piikit, jotka tulevat näkyviin niiden pullistuessa.Lähteet ja lisätietoaNational Geographic: Pufferfish https://www.nationalgeographic.com/animals/fish/facts/pufferfishWikipedia: Tetraondontidae https://en.wikipedia.org/wiki/TetraodontidaeWikipedia: fugu https://en.wikipedia.org/wiki/FugubyFood blog: Fugu 101: The Deadly-But-Delicious Japanese Puffer Fish https://www.byfood.com/blog/japan-fugu-puffer-fish-p-703
Moong dal on mungpavuista tehty ruoka. Dal viittaa yleisesti linssiruokiin, moong taas nimenomaisesti mungpapuihin (tunnetaan myös mungopapuina).
Dal on aasialainen ruokalaji, jota syödään paljon etenkin Intiassa. Sitä voi valmistaa useista erilaisista linsseistä ja pavuista. Moong dal tehdään halkaistuista mungpavuista. Toisinaan pelkkiä halkaistuja mungpapuja kutsutaan nimellä mung dal tai moong dal.
Moong dal -resepti (englanniksi)
Mungpapuja verkkokaupassa
Forssan museosta kysymykseen vastattiin seuraavasti:
Matkustamisesta tuohon aikaan ei ihan helposti löydä tietoja. Forssasta on yleisimmin varmaankin lähdetty Hämeenlinnan tai Turun suuntaan. Ja tuohon aikaan luultavasti hevoskyydillä. Ensimmäiset linja-autot liikennöivät täällä lounaisessa Hämeessä vasta 1920-luvulla. Ihmisten kulkemisesta huolehtivat kievarit, jollainen Forssassakin saattoi tuolloin vielä toimia. Forssan historian (Risto Peltovuori) mukaan Laakson majatalo olisi palvellut kulkijoita vuoteen 1920 asti. Portaan kievari Hämeen härkätiellä taitaa olla Suomen viimeisimpiä toiminnassa olleita kievareita.
Tavararahtia oli Riihimäen asemalta kuljetettu 1860-luvulta lähtien Tammelaan ja Forssaan hevospelein (…
