Selma Lagerlöfin kirjassa Peukaloisen retket villihanhien seurassa hanhet ovat suomennettu villihanhiksi tai metsähanhiksi, riippuen suomennoksesta.
Kysyin tarkempaa tietoa Suomen luonnonsuojeluliitosta, jossa asiaan perehdyttiin tarkoin: "Lagerlöf oli ruotsalainen, ja teoksen syntyaika huomioiden voi päätellä että kysymykseen voisivat tulla hanhilajeista lähinnä valkoposkihanhi, merihanhi tai taigametsähanhi, jotka Selman elinaikana lensivät muuttoparvina säännöllisesti Etelä-Ruotsin yli muuttomatkoillaan. Valkoposkihanhi ja merihanhi liikkuvat enemmän Itämeren piirissä, ja selkeimmän pitkän muuttomatkan suoraan pohjoisesta etelää kohti (ja keväällä toiseen suuntaan) tekee taigametsähanhi. Parvet lähtevät Pohjois-Ruotsin soilta ja…
Teija on joko lyhentymä Dorotean muunnoksesta Toroteija (Dorotea on kreik. Jumalan lahja) tai lähtökohtana on murresana teija (karjakko, navettapalvelija; ruotsiksi vastaava on deja). Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Osa aimmasta vastauksesta:
"Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen, (Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin."
Ensin mainitussa kirjassa selvitetään myös esimerkkinä mainitun "otetaan neuvoa antavat" -sanonnan alkuperä: "Kieltolakiasiassa toimitettiin 1931 neuvoa-antava kansanäänestys (johon osallistuneista 71% kannatti kieltolain kumoamista). Tästä jäi viinaryypyn nimeksi 'neuvoa antava'."
Jonkun verran erilaisten sanontojen alkuperää selvitetään myös esim. kirjassa: Kukkarokivi : suomalaisen folkloren antologia /…
Laulu löytyy useammasta nuottikirjasta:
Elämäni lauluja, Hartaita toivelauluja, Parhaat hengelliset laulut, Suuri toivelaulukirja: hengellisiä lauluja, Suuri toivelaulukirja 1, Toivon veisukirja, Viisikielinen sekä Ystävän laulu ja muita suosikkeja. Saatavuuden voi tarkistaa Satakirjastot-verkkosivuilta https://www.satakirjastot.fi/web/arena/welcome
Kysymyksesi on niin yleinen, että siihen on hankala vastata, paitsi jos toteaa, ettei tällaista kirjaa tai nettilähdettä ole olemassakaan. Et täsmennä, täytyykö tekstin olla suomeksi vain kelpaako esimerkiksi englannin kieli. Et myöskään rajaa aihetta esimerkiksi suomalaiseen populaarimusiikkiin. Myös sana "populaarimusiikki" on niin monitulkintainen, että on vaikea tietää, mitä sillä milloinkin tarkoitetaan. Joskus sillä tarkoitetaan vain ns. pop-rock -tyylistä musiikkia, mutta esimerkiksi kirjastoissa se tarkoittaa hyvin laajasti ottaen kaikkea viihteestä, popista, jazzista, bluesista ja reggaesta gospeliin,
Yleisesti ottaen voi sanoa, että "populaarimusiikki" kokonaisuudessaan ja rajaamatta on niin laaja aihepiiri, ettei mikään teos…
Kyllä kirjastonhoitajan työ on aika kivaa! Saa olla tekemisissä erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa aina lapsista vanhuksiin. Pysymme myös ajan tasalla kaikista uusista kirjoista mitä julkaistaan, työnkuvaan kuuluu nimittäin kirjojen valinta kirjastoon – musiikkiosastoilla tietysti levyjen valinta.
Kirjastonhoitajan työ on aika monipuolista, toimipisteestä riippuen työhön kuuluu edellä mainitun kirjojen valinnan lisäksi kirjanäyttelyiden järjestämistä, tietopalvelua asiakkaille, verkkotietopalvelukysymyksiin vastaamista (kuten tämä Kysy kirjastonhoitajalta –palvelu), lukupiirien vetämistä, satutuntien pitämistä, kirjavinkkausta, kokoelman hoitoa, tietokoneen käytön opastusta vanhuksille, erilaisten kirjastossa pidettävien…
Iivo on lyhennys nimestä Iivari.Virossa Ivo / Iivo kuului 1960-luvun alussa suosituimpiin nimiin. Karjalaiset Iivot juontavat nimensä venäjän Ivanista (ja ovat näin ollen Länsi-Suomessa yleisten Jussien kaimoja; Ivan on nimittäin venäläinen muoto Johannes-nimestä). Iivo on tullut muotiin uudelleen 2000-luvun vaihteen tienoilla muiden vanhojen nimien myötä.
Lisää nimitietoja saat mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4. uud. p. 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Laulu on nimeltään ”Syksyn tullessa”. Mikael Nyberg on sekä säveltänyt että sanoittanut sen. ”Syksyn tullessa” löytyy ainakin seuraavista laulukirjoista:
”Kansakoulun laulukirja ja musiikkioppi” (toinen painos; WSOY, 1933)
”Laulukirja: Kodin ja koulun lauluja” (Otava, 1972; myös aikaisempia painoksia)
”Laulukirjan säestykset” (Otava, 1966)
”Pienten lauluja” (WSOY, 1980; myös aikaisempia painoksia)
”VirkistysVerson laulukirja” (Musiikki- ja kulttuurikeskus Verso, 2008)
1930-1970 välisiä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita ei vielä ole talletettu kirjastoissa käytössä oleviin artikkelitietokantoihin, joten yksittäisiä artikkeleita ei voi niiden avulla hakea. Kirjastot kuitenkin säilyttävät vanhoja sanomalehtiä ja aikakauslehtiä sekä mikrofilmattuina että painettuina. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmeinä Etelä-Pohjanmaan paikallislehtiä, joita voi selata kirjastossa. Ainakin seuraavia sanomalehtiä kannattaisi selata, sulkeissa miltä ajalta lehteä kokoelmasta löytyy mikrofilmeinä:
Etelä-Pohjanmaa (16.08.1919 - 30.09.1988)
Ilkka (20.04.1906-)
Järviseudun Sanomat (11.6.1962-23.6.1982)
Järviseutu (10.9.1937-24.7.1977)
Vaasa (30.01.1902-)
Mikrofilmien lukulaitteille…
Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että:
"Supi" voi tarkoittaa "perin juurin", "aivan", "tykkänään", "lopussa" ym. Näin esimerkiksi "supisuomalainen" on "perin juurin suomalainen". Karjalassa "supi suolatoi" on ollut "ihan suolatonta".
"Supi" voi myös olla alkusointuun perustuva vahventava partikkeli, samalla tavalla kuin "apposen auki", "putipuhdas", "tuiki tuntematon", vaka vanha"... Tällaisten partikkeleiden merkitys on: "ihan", "aivan", "täysin", vaikka ne eivät varsinaisesti itsessään tarkoitakaan mitään.
Koska "supi" löytyy myös suomen lähisukukielistä (esim. viro ja karjala), niin uskallan sanoa, että kyseessä on varsin vanha elementti kielessämme. Tämä on omaa epäilyäni, mutta voisi ajatella, että alkusointuja rakastavassa…
Tarinassa keskeiset nurmijärveläiset rakennukset on myöhemmin purettu. Niistä ainoastaan kirkko, Kansakoulu (nyk. Kivenpuiston koulu) ja Vallinkosken kauppa on olemassa, viimeksi mainittu tosin laajennettuna.
Lähde: Suomen kansallisfimografian työryhmä, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto, Tenho-tietokanta.
Hei,
Yle on esittänyt useita Paul Temple -kuunnelmia 50-luvulta alkaen:
"Paul Temple ja Madisonin mysteerio" on esitetty kahdeksanosaisena kuunnelmana loka-marraskuussa vuonna 1953. Tästä kuunnelmasta ei valitettavasti ole äänitaltioita jäljellä.
"Paul Temple ja tapaus Conrad" kuultiin kahdeksanosaisena kuunnelmasarjana 1961. Kukin jakso oli 37-40 minuutin mittainen.
"Paul Temple ja Alexin juttu" kuultiin samoin kahdeksanosaisena sarjana 1968, 33-39 minuutin pituisina jaksoina.
Englanninkielisenä esitetty "Paul Temple and the Lawrence Affair" lähetettiin kouluradion ohjelmistossa kahdeksanosaisena sarjana vuonna 1971, noin puolentunnin mittaisina jaksoina.
"Paul Temple ja Milbournen tapaus" lähetettiin kuusiosaisena kuunnelmana…
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kirjoittama satukirja "Kielotyttö", joka ilmestyi alunperin vuonna 1939 Kultainen koti -sarjassa. Kirjan kuvitus on on virolaisen Richard Kivitin tekemä.
Teos on harvinainen, mutta sitä löytyy kirjastoista kuten esim. Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/
Valitettavasti tietoa tästä lehdestä on niukalti. Helsingin yliopiston
kiraston alaisuudessa toimm Slaavilainen kirjasto, jonka kokoelmista
löytyy Sortavalassa julkaistun Krasnoe Znamian irtonumeroita vuodelta
1941. Alkuperäisiä numeroita ei varmaankaan anneta kaukolainaksi,
mutta kopioita niistä pitäisi saada. Palvelu on maksullista. Jos harkitset
kaukolainausta, sinun kannattaa varmaan ottaa yhteyttä Slaavilaiseen
kirjastoon, säh. hyk_slav@helsinki.fi. Lisäksi Vanhasta Valamosta löytyy
jonkin verran artikkeliviitteitä Aleksi-nimisestä tietokannasta, jonka
online-versiota ei voi valitettavasti käyttää ilman salasanaa (se on siis
maksullinen). Aiheesta löytyy suomeksi myös jonkin verran kirjalli-
suutta, mm. "Vanha Valamo - Kristuksen…
Suvi Teräsniska selvitteli sukunsa ja sukunimensä taustoja "Sukuni salat"-televisio-ohjelmassa. Ohjelmassa selvisi, että nimi on alunperin ollut Ståhlnacke, mikä tarkoittaa teräskaulaa. Suvin isoisä oli suomentanut nimen Teräsniskaksi 1930-luvulla:
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000007852971.html
Teräsniskoja on Suomessa tällä hetkellä vain 30 kappaletta.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Etsimäsi kaltaista kattavaa luetteloa ei ole olemassa - aika laaja se olisikin! Mutta jos tarkoituksesi on siis perehtyä nimenomaan naiskirjailijoihin ja etsit siltä saralta lukuvinkkejä, saattaisi esimerkiksi seuraavista teoksista olla sinulle apua:
Sain roolin johon en mahdu : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toimittanut Maria-Liisa Nevala (Otava, 1989)
Kissansilmiä : anglo-amerikkalaisia naiskirjailijoita 1970-80-luvulla (Kirjastopalvelu, 1991)
Torppa, Tiina: Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia (BTJ, 2009)
Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu, 1999)
Murha pukee naista : naisdekkareita ja dekkarinaisia / Ritva Hapuli ja Johanna Matero (toim.) (…
