Kirjassa Suomalaiset sukunimet Aadasta Yrjöön, joka on ilmestynyt v. 2007, kerrotaan, että Melissa on kreikkalaisperäinen nimi. Se pohjautuu mehiläistä ja hunajaa tarkoittaviin sanoihin. Nimeä on käytetty Englannissa 1700-luvulta alkaen, Suomessa se yleistyi 1900-luvun lopussa.
Tässä teoksen tiedot: Philippe Guicheteau: Sunnuntaikirjeitä Suomesta = Courrier de Finlande. Suom. Jouni Kuurne. Tammi 1999. Ranskan kielen opettaja Guicheteau kirjoittaa kirjeitä Suomesta ystävälleen Samuel Nanteuilille Ranskaan. Tässä vielä kirjailijan haastattelu: http://www.ranska.org/ranskalaisia/philippe_guicheteau.php.
Kyllä saa, ei huolta! Normaaliin elämään ja asumiseen kuuluvat erilaiset äänet ja hajut. Sellaisena häiritsevänä elämänä, joka oikeuttaisi esim. varoituksen antamiseen tai vuokralaisen irtisanomiseen ei voida pitää toimintoa, joka on tärkeä osa meistä jokaisen aineenvaihduntaa. Keskimäärin me kaikki päästelemme ilmaa 15-20 kertaa vuorokaudessa.
Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
https://www.kiinteistolehti.fi/vuokralainen-viettaa-hairitsevaa-elamaa-…
Tuntuu hiukan siltä, ettei olisi ainakaan eteläpohjalainen paukahros, sillä emme löytäneet tätä sananlaskua kirjoista. Haastattelemani eteläpohjalaiset eivät myöskään muistaneet tämänsisältöistä sananlaskua.
Puukosta on kyllä sanontoja:
- Kuinkahan meiran poijan kirkos käyy, kun ei ollu kun ansiopuukkoo joukos.
- Kuka tuloo eik' oo puukkoja.
-Miähellä pitää olla kolome puukkoja: yhyrellä syää, toisella lyää ja kolomannella pitää kiinni.
- Puukoot pystyhyn, Kauhava näkyy.
Paukahrokset teoksesta Etelä-Pohjanmaan sananparsia, v.1938.
- Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, os makaa vattallansa
”Valoisalla lopulla” Rihla epäilemättä viittaa Marjatan toipumiseen kuumeesta ja masennuksesta. Romaanin vuoden 1948 painoksessa Marjatta kuolee kuumeeseen. Paulin kohtalo romaanissa on sama kuin elokuvassa: hän tekee itsemurhan. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun hän on tappanut Unton ja saanut tietää Marjatan kuolemasta. Seisoessaan Marjatan kuolinvuoteen äärellä Pauli sanoo Marjatan isälle Artulle, että ei ole anteeksiannettavaa. Romaanin vuoden 1948 painos sisältää myös epilogin, jossa Arttu suree kuollutta tytärtään tämän haudalla.
Eduskuntavaaleja koskeva ensimmäinen laki oli Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki 26/1906. Sen 45 §:ssä säädettiin mm. "Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkun valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan punaisella viivalla. Jos hän haluaa muuttaa ehdokaslistassa olevien nimien järjestystä, pankoon siihen myöskin numeron 1 sen nimen eteen, jonka hän asettaa ensi sijalle, ja numeron 2 sen nimen eteen, joka on oleva toinen järjestyksessä. …".
Vuoden 1906 lain kumosi Laki edustajanvaaleista 66/1935. Sen 46 §:ssä säädettiin mm. :"Jos valitsija tahtoo antaa äänensä jonkin valitsijayhdistyksen ehdokaslistan hyväksi, joka on otettu vaalilippuun, merkitköön tämän listan viivalla niin selvästi…
Emme ikävä kyllä löydä kysymykseesi mitään kirjallista vastausta eikä sanontakaan ollut tuttu, mutta syynä lienee myös että suomessa tämän tyyppisistä muodostelmista käytetään useita eri nimiä ja nimityksiä.
esimerkiksi kirjassa Kesäläinen, Tuomo, & Kejonen, Aimo (2015). Suomen rotkot. [Helsinki] : Salakirjat.ISBN 978-952-5774-62-7 sivulla 22 kerrotaan että "rotkojen nimet kertovat paljon niiden ulkonäöstä, ominaisuuksista ja historiasta. Rotko, kuru, kanjoni, kortsi, raviini, portti, kirkko, louhi, halsi, halssi, ..., rako, hauta, kuoppa, sola,...ölkky, äytsi, kolu, lovi, uuroo..."
Suomen ympäristöhallinnon verkkosivuilla kallioiden luontotyyppiyhdistelmiksi https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/…
Pistitpä mielenkiintoisen kysymyksen. Suomen kielessä on useita sanontoja ja ilmaisuja, joilla viitataan hukkaan. Kielikellossa on ilmestynyt artikkeli (alla linkki siihen) jossa kerrotaan, että hukka on vanha häviötä merkinnyt sana, josta tuli myös suden synonyymi. Aikana, jolloin Suomi oli agraarinen yhteiskunta, oli susien aiheuttama hävikki karjassa huomattava taloudellinen menetys. Jos eläin oli kadonnut, eli hukassa se saattoi myös kirjaimellisesti olla "hukassa" eli suden syömä.
Paikkana Hukka on ongelmallisempi kuin Jemma. Jemma on aina jossain ja yleensä pysyy paikallaan, mutta Hukka on joko kokonaan hävinnyt - kuin tuhka tuuleen - tai jolkottaa kaukana metsässä. Molemmissa tapauksissa hukka tuskin tulee koskaan täyteen.
https…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkielisiltä sivuilta löytyy IT-terminologian suomi-ruotsi-englanti -sanalista, tästä osoitteesta:
http://kaino.kotus.fi/www/ordlistor/dataordlista.html
Elli Castrén on tällä hetkellä 78-vuotias. Hänellä on viimeksi ollut rooli Kansallisteatterissa vuonna 2011. Ilmeisesti hän on edelleen naimisissa Jaakko Kytömaan kanssa ja lienee todennäköisesti jo eläkkeellä.
Vihtoriini tarkoittaa "koko- tai puolivillaista alpakkakangasta". Sana on johdettu puolivillaista naisten pukukangasta merkitsevästä vanhasta saksankielisestä sanasta Viktoria tai sen englanninkielisestä vastineesta victoria.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. V, [teini - vatoa]. Suomalais-ugrilainen seura, 1975
Näinhän se menee: kieli muokkautuu ja muuttuu käytössä, ja muutoksiin tottuminen ottaa oman aikansa – ja niinkin voi käydä, ettei oma kielikorva mukaudu lainkaan uusiin käytäntöihin.Pikaisen lehti- ja kirjallisuuskatsauksen perusteella 'jouheva' on alkanut pikku hiljaa nousta 'juohevan' rinnalle merkitykseltään samana jo 1900-luvun alkupuolella: "Näen kuinka tuvassa käy harras haastelu ja jouheva keskustelu -- " (Keskisuomalainen 17.1.1918). Kielitoimiston sanakirja hyväksyy molemmat muodot: 'juoheva' ohjaa käyttäjän aakkosissa ensin tulevaan 'jouhevaan'.Alun perin 'jouhevaa' on – kantasanansa jouhen mukaisesti – käytetty varsinkin hevosen kuvailuun: "jouheva harja ja otsatukka", "harja ja häntä musta ja jouheva", "mitä…
Tommy ja Tuppence -kirjoja on viisi:
Salainen vastustaja (The secret adversary)
Rikos yhdistää: 15 rikoskertomusta (Partners in crime)
Salomonin tuomio (N or M?)
Eipä aikaakan niin voi kauhistus (By the pricking of my thumbs)
Kohtalon portti (Postern of fate)
Baresford -sarjasta kertova hauska Internetsivusto on osoitteessa:
http://uk.agathachristie.com/site/the_detectives/tommy_and_tuppence.php
Antiikki tarkoittaa Timo Nurmen tekemän Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan kreikkalaista ja roomalaista muinaisaikaa, varsinaisesti sen henkistä elämää ja hengentuotteita. Antiikin aika ajoittuu n. 800 - 500 vuotta eKr. Muita merkityksiä sanalle ovat vanhanaikainen, arvokas esine ja vanhanaikainen tyyli. Aarre taas em. kirjan mukaan on arvokas jalometallinen tai muu kalleus. Sanan virta merkityksistä sopinee tähän yhteyteen parhaiten isohko joki tai veden virtaus joessa tai salmessa. Eli Kreikan ja Rooman aikakauden arvokkaita hengentuotteita joen... (rannalla?) Valitettavasti en löytänyt kyseistä laattaa mistään Joensuun klassillista lyseota (nykyistä taidemuseota) käsittelevistä tiedonlähteistä. Myöskään Joensuun…
Psykoterapeuttikoulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun asetuksen (1120/2010) perusteella vuoden 2012 alusta siirtynyt niille yliopistoille, joilla on lääketieteen tai psykologian opetusvastuu. Asetuksen on allekirjoittanut silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko. Psykoterapeutin koulutus on siitä lähtien ollut yliopistojen liiketoimintaa, jota valtio ei voi rahoittaa, joten siitä peritään maksua opiskelijalta.
Aiheesta on viime vuosina käyty keskustelua, mikä on johtanut esimerkiksi kansalaisaloitteeseen "Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi" (KAA 3/2021). Aloitteen on käsitellyt Sivistysvaliokunta, joka on ehdottanut psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä…
Kyllä voi.
Tulostaa voi asiakaskoneilla, joita löytyy esimerkiksi Uutistorilta ja tieto-osastolta. Asiakaskoneiden käyttämiseen tarvitaan Vaski-alueen kirjastokortti ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Nykysuomen sanakirjan mukaan p.o. luuttuaminen. (Nykysuomen sanakirja, lyhentämätön kansanpainos, osat III ja IV, L-R, WSOY, 1980.) Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta ja sieltä sanottiin, että oikea termi on luuttuaminen. Useilla murrealueilla puhutaan kuitenkin luutuamisesta yhdellä t:llä.Kielitoimiston mukaan on kyse astevaihtelusta, joka koskee myös verbien taivutusta ja kysymyksessä on ns. vahva aste. Toinen esimerkki hakata, hakkaaminen.
Verkkoversiona on myös Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php .
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivu http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Edellämainituista nettisivuista ei määritelmää kuitenkaan löytynyt.
Kielitoimiston sanakirja (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi) on oivallinen lähde sanojen merkityksiin. Se on sangen kattava, vaikka aivan harvinaisimpia sanoja sieltä ei ehkä löydy. Sanakirja on olemassa myös painetussa muodossa. Vanhempi laitos on ”Suomen kielen perussanakirja”, ja sekin ajaa asiansa, jos merkityksiä on tarve selvitellä.
Sanojen alkuperässä auttavat etymologiset sanakirjat. Suositeltavia ovat kolmiosainen ”Suomen sanojen alkuperä” (SKS ja Kotus, 1992–2000) ja Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (Sanoma Pro, 2013; myös vanhempia painoksia). Jos jotakin sanaa ei noista löydy, voi lisää lähteitä etsiä osoitteesta http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/ löytyvästä Etymologisesta viitetietokannasta. Jos…
Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei kyseistä kirjaa ole suomennettu, koska sitä ei löydy Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi Fennicaan on periaatteessa listattu kaikki suomalainen kirjallisuus. Hillin kirjoista on suomennettu ”Linnan kuningas” (”I’m the King of the Castle”), ”Rebekan varjo” (”Mrs de Winter”) ja ”Yön lintu” (”The Bird of Night”) sekä kirjavalioiden lyhennelmänä ”Taulun vangit” (”The Man in the Picture”).
Jos kirja olisi mielestäsi niin kiinnostava, että se pitäisi suomentaa, voit vaikka ehdottaa sitä kustantamolle. Viimeksi Hillin kirjan näyttää kustantaneen WSOY, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://wsoy.fi/yk/contact/show.
