Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy Asiakirjamalleja-nimisiä kirjoja oikeustieteen luokasta (H:gissä luokka 330.2; muissa kaupunginkirjastoissa 33.03) Voit etsiä kirjoja tietokannasta asiasanalla asiakirjaopaat. Näistä löytyy yleensä hyvät ohjeet ja mallit tärkeimmistä asiakirjoista. Käsikirjastokappaleet löytyvät myös suurimmista kirjastoista.
Tällaisia oppaita ovat esim. Kodin lakitieto II, Asiakirjamalleja, 1999; Saarinen, Pekka: Asiakirjamallisto, 1998 ja Asiakirjamalleja, 1998.
Hei,
Et maininnut millaisesta näkökulmasta haluat tietoa postikorteista. Postimuseon sivulta löytyy tietoa postikorteista http://www.posti.fi/postimuseo/ Klikkaa "vaihtuvat näyttelyt" ja sitten esimerkiksi "1998" ja "Postikortti - tervehdyksen tuoja". Myös "verkkonäyttelyt" otsikon alta löytyy tietoa postikorteista ainakin Keräilyn ihanuus ja hulluus sekä Joulunäyttelyt 2001 otsikoiden alta
Jos haluat lähettää elektronisen postikortin, voit kirjoittaa googleen www.google.com sanan "postikortit", jolloin saat useampia viitteitä paikkoihin joista voi lähettää elektronisen postikortin. Ainakin Suomi24:stä http://www.suomi24.fi/postikortit/ vaikuttaa hyvältä.
Voit käydä myös Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry:n sivuilla http://www.…
Kausikortteja on Helmet alueella kolmeen kohteeseen.
Tapiolan sinfoniettan konsertteihin, Torpan poikien ja Westend indianssien matseihin. (Löytyvät haulla "Kausikortti esine") https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skausikortti%20esine%20PQ%3D%3D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vastaanotto on ollut innostunutta eli kortit ovat yleensä aina lainassa ja asiakkaat kyselevät niitä kovasti.
Useampi orkesteri, teatteri ja joukkue voisi tietysti innostua vielä tarjoamaan omia kausikorttejaan.
Espoossa tosin on vaihtoehto kausikorttien lainaamiselle. Se on kaikukortti.
"Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, teatteriin tai konsertteihin. Kaikukortti on henkilökohtainen eikä se…
Etsitty runo lienee Hilda Käkikosken Kohtuuden mies, josta löytyy useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Varhaisin vastaani tullut löytyy Päivälehdestä 17.10.1890 (nimimerkillä Kkkk.). Tätä vielä pari säkeistöä pitempi "kuuntelijan lähettämä" versio sisältyy antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2. Näiden lisäksi törmäsin myös tuntemattoman toimittajan viisisäkeistöiseksi laulutekstiksi lyhentämään Kohtuuden mieheen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/474868?page=4
Mikäli ymmärsin kysymyksesi oikein, olisit siis ostamassa kirjaa Kirjasampo-sivuston kautta. Kirjasampo ei kuitenkaan ole verkkokauppa, vaan suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu, joten siitä syystä sieltä ei löydy kassalle tai osta -painikkeita. Kirjasammosta löytyy tietoa kirjailijoista ja kirjoista. Sen kautta voi tarkistaa kirjojen saatavuuden kirjastosta ja rekisteröityneenä käyttäjänä myös kertoa lukemistaan kirjoista ja suositella niitä muille. Lisätietoa sivustosta löytyy info-sivulta tämän linkin takaa: Info | Kirjasampo.
Talvi- ja jatkosodan muistoristejä sivutaan usein alan kirjallisuudessa, laveimmin Lauri Jäntin ja Christer Karnilan teoksessa Kunniamerkit ja niiden käyttö (WSOY 1991). Teoksessa kerrotaan jatkosodan muistoristien lyöttämisen tulleen mahdolliseksi vasta noin kymmenen vuotta sodan päättymisen jälkeen, ja ensimmäisenä 1953 valmiiksi saatiin Rukajärven suunnan muistoristi. Perässä seurasi rannikkojoukkojen muistoristitoimikunta, ja 1955 17.D, 8.D. ja 9.D. Tällöin havahduttiin lyöttämisperusteiden vakiintumattomuuden, heraldisen asun häilähtelyn ja käyttöohjeitten puutteen aiheuttamiin ongelmiin. Näitä haasteita ratkomaan perustettiin 1956 jatkosodan muistoristien keskustoimikunta ja jalkaväenkenraali E. Heinrichsin johtama jatkosodan…
Lukudiplomilistan vastauslomakkeineen voit noutaa mistä tahansa Lastu-kirjastosta tai tutustua siihen verkossa: https://lastufinna.lahti.fi/aikuisten-lukudiplomi/
Tästä aiheesta löytyi ainakin seuraavat kirjat:
Wichterich, Christa: Globalisoitu nainen : raportteja epätasa-arvon tulevaisuudesta. Like, 2002
Kirjaa on saatavissa Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista.
"Feminist post-development thought:rethinking modernity, postcolonialism & representation" London, Zed Books 2002
Teos löytyy Pasilan ja Töölön kirjastoista.
Borja, Jordi:
"Local and global: the management of cities in the information age"
London, Earthscan 1997
Teos löytyy Rikhardinkadun kirjastosta.
Paxton, Pamela: "Women, politics and power: a global perspective."
Saatavana Helsingin yliopiston kirjastosta.
Parrenas, Rhacel Salazar: "Servants of globalization: women, migration and domestic work". 2001
Teosta löytyy Tampereen…
Kaikkeen taiteeseen pätee sama sääntö: kaupallinen arvo (siis se summa rahaa, jolla taide-esine vaihtaa omistajaa) riippuu kokonaan kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Jos taiteilija on tunnettu ja "arvostettu", hänen tekemänsä taide maksaa enemmän kuin sen, joka ei ole tunnettu ja "arvotettu". Jonkin verran objektiivista perustaa hinnoille syntyy taideteoksen valmistuskustannuksista eli iso öljyväritaulu on periaatteessa kalliimpi kuin kämmenen kokoinen grafiikanlehti. Mutta jos taiteilija kuuluu ykkösryhmään, myös se grafiikanlehti on kallis. Mitään arvostuksista riippumatonta hintaa ei taiteelle voida määritellä. Kaupallinen arvo voi myös muuttua rajusti kumpaankin suuntaan ihan kiinnostuksen mukaan.
Valokuvat poikkeavat varsinaisista…
Finlandia-hiihdon reittikartta löytyy ainakin seuraavista lehdistä: Finlandia-hiihtäjä 1/1990 ja 1/1991. V:n 1990 karttaan on merkitty sekä vapaan että perinteisen tyylin ladut, jotka kulkevat rinnakkain. Kartat eivät sisällä tarkkoja tietoja maastosta, joten ne ovat ainoastaan suuntaa-antavia. Myös Antti O. Arposen kirja Finlandia hiihtää (1985) sisältää kartan reitistä, mutta se on vielä summittaisempi kuin lehdissä julkaistu kartta. Teoksessa on kuitenkin luku "75 kilometriä Hämeenlinnasta Lahteen", missä reitistä kerrotaan tarkemmin. Mutta jos Finlandia-hiihdon järjestäjiltä ei tarkempaa karttaa löytynyt, on epätodennäköistä, että sellaista on yleisön käyttöön koskaan julkaistukaan. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä…
Hiirenvirna-runon kirjoittaja on Tuula Korolainen, ja se löytyy Korolaisen lastenrunokirjasta Kuono kohti tähteä.
Kissankello-runon tekijäksi on eräällä nettisivulla merkitty Aaro T.K. Kyseessä on todennäköisesti harrastelijakirjoittaja.
Apostolisen uskon lähetys julkaisi 1940-luvulla Suomessa muutamia kirjoja ja yhden numeron lehteä Apostolisen uskon lähetystyöstä, joiden avulla voi saada käsityksen liikkeen toiminnasta ja olemuksesta. Nämä ovat käytettävissä Kansalliskirjaston kokoelmassa.
Vuonna 1906 Portlandissa, Oregonissa alkunsa saaneen liikkeen Suomeen kotiutumista käsittelevä John E. Kuivalan kirja mainitsee, että aivan ensimmäinen suomenkielinen Apostolisen Uskon Lehti ilmestyi jo vuonna 1910. Liikkeen nopea rantautuminen maahamme selittyy sillä, että liikkeen perustajan "Äiti Crawfordin" palvelukseen keittäjäksi ja kotiapulaiseksi oli osunut nuori suomalainen, Etelä-Pohjanmaalla syntynyt uskovainen nainen. Hänen vaikutuksestaan Apostolisen uskon…
Runon on suomentanut Leif Färding. Se löytyy teoksesta Jumalan tuli (englanninkielinen alkuteos Madman, 1918) ja sitaattikokoelmasta Ajan virta. En löytänyt runosta muita suomennoksia.
Hei, uuden kirjastokortin saatte käymällä kirjastossa asiakaspalveluaikoina. Mukaan tarvitsette kuvallisen henkilötodistuksen esimerkiksi passin tai ajokortin.Uuden kirjastokortin hinta on neljä euroa
Zacharias Topeliuksen satu Koivun suuret haaveet hiirenkorva-aikaan (Björkens stora drömmar under mössörontiden, 1871) on luettavissa teoksesta Topeliuksen satuaarteet (suom. Irja Lappalainen, Otava, 1990). Sama satu on suomennettu myös nimellä Koivun suuret tuumat hiirenkorva-ajalla. Tämä suomennos sisältyy mm. teoksiin Parasta Topeliusta (suom. Tauno Karilas, Valistus, 1962), Topelius Zacharias: Lukemisia lapsille 4 (suomentajat V. Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa, useita painoksia, WSOY) ja Rudolf Koivun lukukirja (koonnut Marja Kemppinen, Otava, 1977 ja 2017).
Saatte sadun sähköpostiinne.
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Koivun+suuret+tuumat
https://www.kirjasampo.fi/fi/…
Kysymyksen tekstikatkelma on peräisin Kotiteollisuus-yhtyeen kappaleesta Rautaportti, jonka on sanoittanut Jouni Hynynen.
http://www.kotiteollisuus.com/musiikki/53-musiikki/sanoitukset/469-tomu…
