Digi- ja väestötietovieraston maksuttoman nimipalvelun mukaan Keijo-etunimisiä henkilöitä on Suomessa tämän viestin kirjoitushetkellä ollut 16671 ja naisia alle 24 - yhteensä siis alle 16695 vuodesta 1899 lähtien. Palvelun omien ohjeiden mukaan etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki Väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Tämän vuoksi Keijo-nimisten naisten tarkkaa lukumäärää ei palvelussa ole annettu. Sukunimenä Keijoa ei Suomessa ole ollut.
Digi- ja…
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (1979) pesti on palvelussopimus, pestiraha piialle t. rengille sopimuksen vahvistamiseksi maksettu vaihtelevan suuruinen rahasumma.
Nuohakka on lähinnä kaakkois- ja savoilaismurteissa tunnettu sana, jolla on useita merkityksiä – käyttäjän ja tämän kotipaikan mukaan. 'Liikkeellä olevaa pölyä' se on tarkoittanut ainakin Kuopion seudulla, 'lumituiskua' suurimmassa osassa Savoa sekä Kainuussa ja osassa Karjalaa, 'nopeata liikehtimistä, telmimistä, meteliä, tappelua, riitaa' ainakin Pohjois-Savossa, mutta myös osassa Kainuuta. Adjektiivina nuohakka voi tarkoittaa jotakin sellaista, mitä kirjakielessä vastaa sana halukas. Sillä on myös sellaisia merkityksiä kuin 'kiihkeä, yrittävä, joutuisa', 'ravakka, ahkera, työssään kiitettävä, toimelias'. "Nuohakka" on sekin, jolla on hyvä huomiokyky, joka on etevä etujensa valvoja.
Lähde:
Lauri Hakulinen, Nuoha. -…
Hilbertin käyrä on yksi monista tilan täyttävistä käyristä. Suomenkielistä selitystä käyrälle ei löytynyt, englanninkielisiä kylläkin, mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Space-filling_curve
Tällä sivulla selvitetään käyrän toimintaa, englanniksi:
http://www.cs.utexas.edu/users/vbb/misc/sfc/Oindex.html
Tässä pikakäännös henkilöltä, joka hiukan aihetta ymmärtää:
Tilan täyttävä käyrä on käyrä, jonka arvojoukko kattaa koko 2-ulotteisen yksikköneliön (tai yleisemmin kattaa koko N-ulotteisen hyperkuution)
Luettelointi Helmet-tietokannassa ei ole muuttunut, vaan siellä on kyllä aivan entiseen tapaan viittaustietue Anna Amnellista Pirkko Pekkariseen ja päinvastoin. Uudemman hakujärjestelmän (ns. Helmet-haun) näytöllä viite- eli auktoriteettitietueet tosin näkyvät varsin pieninä linkkeinä lähellä sivun alareunaa ja saattavat siksi helposti jäädä huomaamatta. Katso esim. tämä hakutulos (hakuterminä Pekkarinen Pirkko) ja siitä kohta "Hae termillä": http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spekkarinen%20pirkko__Oright….
Vanhemmassa hakujärjestelmässä (ns. perinteisessä Helmet-haussa) viittaustietueet näkyvät selkeämmin, katso esim. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=a&searcharg=amnell+…
Viittaustietueet Helmet-tietokannassa…
Valitse sivun www.helmet.fi yläosasta tarkennettu haku ja laita hakusanakenttään * (eli yksi tähti-merkki). Valitse kieleksi viro. Voit myös rajata hakua jo tässä vaiheessa kirjoihin aineistosta. Kokoelma-rajoittimella voit valita aikuisten tai lasten kirjat tai kauno tai tietokirjallisuuden. Rajoittimia voi lisätä tai poistaa haun tehtyään sivun vasemmasta laidasta.
Etsitty katkelma on peräisin Helvi Juvosen esikoiskokoelmaan Kääpiöpuu (WSOY, 1949) sisältyvästä runosta Joku puhuu.
-- sanat korvan selvään kuulla,
joku puhuu, vaan ei suulla:
Älä epäile, epäile, etten
minä sinua kädestä vie
luo virvoittavien vetten.
On vihreille niityille tie. --
Jarkko Sipilän kirja " Helsingin pimeä puoli : 100 karua tapausta" on tällä hetkellä lainattavissa monesta Helsingin kirjastosta, esim. Pasilan, Rikhardinkadun, Kallion ja Töölön kirjastoista. Myös Keskustakirjasto Oodin hyllystä kirjan pitäisi löytyä. Näinä korona-aikoina kirja kannattaa varata soittamalla. Voi myös tehdä varauksen www.helmet.fi -sivulla, josta kirjastojen puhelinnumerot myöskin helposti löytyvät.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli HelMet -kirjastojen aineistoja voi selata ja varata sivustolla www.helmet.fi. Sivustolla on paljon käytännön tietoa uudelle lainaajalle. Tervetuloa lainaajaksi!
Terveysinfon sivuilta osoitteesta http://www.terveysinfo.fi/yrityshaku/yritys/Terveys/Suomen+Kansanparant…. löytyy muutama Etelä-Pohjanmaalla vaikuttavakin kansanparantaja ja sieltä löytyy myös heidän yhteystietonsa.
Apua voisi löytyä myös Kaustisella sijaitsevasta Kansanlääkintäkeskuksesta http://www.kansanlaakintakeskus.com/Suomeksi/Etusivu
Kansanlääkintäseuran eteläpohjalaisia parantajia löytyy osoitteesta http://www.kansanlaakintaseura.fi/hoitajat_list.php?g=1
Lauri Pohjanpään runo "Isänmaa" alkaa: "Mikä on isänmaa, äiti?" Runo sisältyy ainakin kirjaan "Lasten runotar : valikoima lastenjuhlien lausujille ja nuorille runon ystäville" (toimittaneet Marjatta Kurenniemi ja Hellin Tynell; Valistus, 1962) ja kirjaan "Lasten kolmas lukukirja" (Urho Somerkivi, Engun Rauhamaa; Otava, 1959, 9. painos 1969). Lauri Pohjanpään kirjassa "Lastenrunoja" (Valistus, 1962) on runosta hieman erilainen versio, joka alkaa: "Sanohan minulle, äiti".
Se, miksi hevoskärryissä etummainen pyörä on pienempi kuin takimmainen, liittyy todennäköisesti vakauteen. Raskas kuorma, joka yleensä hevoskärryissä painottuu kärryjen takaosaan, lisää kovaa painetta takapyöriin, minkä vuoksi takapyörät ovat isommat. Pienet etupyörät tasapainottavat isoja takapyöriä sekä helpottavat ajurin näkyvyyttä ja kärryjen ohjattavuutta.
Kiitos viestistä.
Rihannan cd A girl like me kuuluu jo kirjastomme kokoelmiin. Se on lainassa Kurun kirjastosta, ja jos haluat sen, voit tehdä siitä varauksen (varauksen hinta on 0,80 €).
Toinen kysymäsi levy, Music of the sun, on nyt tilattu Ylöjärven kirjastoon. Varauksia voit tehdä joko kirjastossa tai verkkosivulla www.pikikirjasto.fi - tarvitset siihen kirjastokortin numeron ja kirjastosta saatavan tunnusluvun.
Oikein hyvää kesän alkua!
Näin vähillä tiedoilla kun kysytään, joutuu vastaaja olettamaan aika paljon. Tässä tapauksessa oletan ensimmäiseksi, että kysyjä tarkoittaa Kalervo Halosen säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa laulua "Maailma on kaunis", jonka Irwin tulkitsi vuonna 1989. Ainakaan tämän nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan, ei myöskään kilpailevaa laulua.
Kysymys "löytyykö ruotsiksi" voi tarkoittaa joko ruotsinkielistä esitystä levyllä tai ruotsinkielistä käännöstä tekstistä (nuottina tai muuten). Tässä tapauksessa vastaus näyttää molempiin olevan kielteinen, ainakaan Viola-tietokanta ei tunne ruotsinkielisiä käännöksiä missään muodossa. Savonkielinen versio on tehty, ruotsinkielistä ei.
Heikki Poroila
Tiedustelemanne lehdet eivät kuulu yleisten kirjastojen kokoelmiin. Sekä Pain että Ultrasound In Medicine & Biology tulevat Terveystieteiden keskuskirjastoon Helsingissä (puhelin *1912 6644). Voitte tiedustella suoraan ao. kirjastosta lähettävätkö he artikkelikopioita, tai mennä itse käymään paikanpäällä kopioimassa artikkelit (mikäli lehdet eivät ole lainassa).
Kahta muuta artikkelia kannattaa tiedustella esim. kaukopalvelumme kautta. Kaukopalvelun internet-lomake löytyy osoittesta (http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm). Kopioiden hinta vaihtelee kirjastottain, mutta on useimmiten 30-50 mk/alkava 10 sivua. Lisäksi kaikilta asiakkailta peritään lainaa tai jäljenteitä noudettaessa 5 mk:n varausmaksu.
Tätä kautta ei voi tarkistaa omaa PIN-koodia eli tunnuslukuasi, vaan sinun täytyy mennä johonkin Vaski-kirjastoon, ottaa kirjastokorttisi mukaan ja todistaa henkilöllisyytesi.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Tällaisesta aiheesta kertovia kirjoja on yllättävän paljon, joten valitettavasti kuvauksesi ei riitä rajaamaan hakua yhteen ja tiettyyn kirjaan. Kannattaa tutkia finna-tietokannasta osoitteessa finna.fi, tai sitten paikallisen kirjastosi finna-sivuilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikekemia, josko kyseinen kirja löytyisi kirjastosta. Itse löysin mm. tällaisia kirjoja: Kemiaa keittiössä, Kaksi kokkia ja kemisti, Hyppysellinen tiedettä : valuomenapiirakka ja muita kokeiluja keittiössä.
Kyseessä lienee Marko Hautalan teos Itsevalaisevat (2008). Alla olevasta linkistä voit lukea lisää teoksesta ja näet sen saatavuuden Helmet-kirjastoissa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1867899?sid=4845344524
Ikävä kyllä en löytänyt taiteilijaa, joka käyttäisi signeerausta BL. Mainitsemasi Björn Landström voisi olla oikea, mutta kaikki löytämäni teokset on signeerattu joko hänen koko nimellään tai pelkällä sukunimellä. Kuten itse sanoitkin. Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Korpelan tekijänoikeus-kirjassa http://bit.ly/2s0wnVt sanotaan esimerkiksi mietelauseiden kohdalla, että ne voivat olla niin vanhoja, että tekijänoikeudet eivät ole enää voimassa. Mutta voi olla niin, että tekijänoikeudet ovat siirtyneet kääntäjälle.
Kannattaa tutkia tekijänoikeuslakia http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160972 ja lähettää kysymys Tekijänoikeussivustolle http://www.tekijanoikeus.fi/ .
Lisätietoa https://www.sanasto.fi/ .
