Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisema Jukka Rajalan Luomuviljelyn suunnittelu -opas antaa ohjeita luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymiseen kotieläintilalla. Periaatteena on mahdollisimman suuri rehuomavaraisuus, jolloin eläintiheys on korkeintaan 0,8 eläinyksikköä (eu) hehtaarilla. Ravinnetaseiden kannalta edullisin eläintiheys on eläinlajista riippuen kuitenkin pienempi, noin 0,4–0,6 ey/ha. (Eläinyksikkö on määre, joka saadaan kertomalla eri eläinlajien määrä lajikohtaisella kertoimella. Lypsylehmän eläinyksikkökerroin on 1,0, hiehon ja lihanaudan 0,5 ja vasikan 0,14).
Lisää tietoa sekä esimerkkejä karjan rehuntarpeen, tarvittavien nurmi- ja väkirehujen…
Hei
Tässä suora lainaus Laitilan kylien varhaisvaiheet-sivustolta: "Sakari Hinnerin mukaan Nästi tarkoittaisi helppokulkuista maastoa." https://lailanet.fi/kylahistoria/Kylat/nasti.htm
Suomen murteiden sanakirja on vielä keskeneräinen ja kattaa aakkosvälin a–kurvottaa, joten sieltä ei valitettavasti vastausta voinut löytää. Kyseisen sanakirjan toimitukseen voi kuitenkin lähettää murteita koskevia kysymyksiä, josko he tietäisivät tarkemmin sanan merkityksestä ja sen historiasta. https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Eläinkokeita tutkimusessa käyttävistä on tehty kyselytutkimus vuonna 2015, https://mmm.fi/documents/1410837/2191243/3R-raportti.pdf/6a9472f5-be0c-…. Raportissa käytetään kyselyyn vastanneista nimitystä tutkija. Tuolloin heitä on ollut arvioden perusteella n. 1500 Suomessa. Kyselyyn vastanneista suurin osa työskenteli lääketieteen tutkimuksen parissa. Enemmän heidän alastaan, tutkimustyöstään ja koulutuksestaan voi lukea raportista.
Eläinkokeiden ohjauksesta ja valvonnasta löytyy tietoa:
Vastuullinen tiede, eläinkokeet, https://vastuullinentiede.fi/fi/tutkimuksen-suunnittelu/elainkokeet-ja-…
Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES, https://mmm.fi/tokes
Laki tieteellisiin tai…
Nolla (0) koiranäyttelyarvostelussa tarkoitti vuoteen 2002 asti sitä, että koira saa näyttelyn tuomarilta hylkäävän arvion jostakin syystä. Vuodesta 2003 alkaen nollan on korvannyt maininta HYL eli hylätty. Luonteen osalta hylkäämisen voi aiheuttaa esim. luonteen epätyypillisyys. Alla lisää tietoa Suomen Kennelliiton sivuilta ja Kennelliiton aiemmista säännöistä:
https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt/koiranayttelyn-kulku
http://birit.mbnet.fi/arvostelut.htm
Kyseessä on varmaankin Immi Hellénin runo "Luonnonkirjaa lukemassa", joka löytyy Hellénin teoksesta "Lasten runokirja. Suomen pojille ja tytöille omistettu" (Valistus, 1930). Runo sisältyy myös mm. Immi Hellénin runojen kokoelmiin "Lapsuuden lauluja" (Karisto, 1991) sekä "Hyvää huomenta, Punahilkka!" (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011).
Runo alkaa näin:
"Ukki on luvannut viedä Mirjan
lukemaan lehviä luonnonkirjan.
Suuntaavat kulkunsa metsäteille,
poluille, kukkakumpareille."
Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Hellén, Immi: Hyvää huomenta, punahilkka! (toim. Tuula Korolainen, Tammi, 2011)
Väestörekisterin nimipalvelun etunimihaun mukaan Suomessa on vuoden 1960 jälkeen syntynyt yhteensä 449 Teea-nimistä naista. Sitä ennen on syntynyt muutama Teeaksi nimetty nainen - ja myös mies.
Sitä, kuinka moni heistä asuu ja elää tällä hetkellä Suomessa, ei nimipalvelu kerro.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Aladdinissa ei tosiaan mainita ajankohtaa, mutta Tuhannen ja yhden yön tarinoiden ajoitusta on tutkittu. Niitä on kertynyt useassa eri kerrostumassa, ja vanhimmat ovat peräisin 800-luvulta eli ne ajoittuisivat siis osittain aikaan ennen sitä.
Aladdinin tarina on ilmestynyt satujen joukkoon ranskalaisen Antoine Gallandin käännöksessä. Galland eli 1600-luvulla. Hän lisäsi Tuhannen ja yhden yön tarinoiden joukkoon kansantarinoita monenlaisista lähteistä, joihin lukeutui syyrialainen tarinankertoja Hanna Diab. Aladdinin tarina on yksi niistä. Diabin tarinan lähteitä ei tunneta. Ainoa varma ajoitus on siis tuo 1600-luku, tarina sijoittuu joko siihen tai sitä aikaisempaan aikaan.
Jaakko Hämeen-Anttila on julkaissut…
Juurakoista ei löytynyt tietoa, mutta turpeetonta kasvualustaa tehdään mm. seuraavista kasveista: järviruoko, ruokohelpi ja kookospalmu. Lisäksi mainitaan metsäteollisuuden puukuitu. Em. kasveista ainakin järviruoko kasvaa nopeasti.
Linkkejä myynnissä oleviin turpeettomiin kasvualustoihin:
https://www.humuspehtoori.fi/muut-tuotteet/luomumulta
https://www.biltema.fi/vapaa-aika/puutarha/istuttaminen/viljely/kukkamu…
https://auringontahti.fi/tuote/turpeeton-multa-ruokokasvualusta/
https://www.matojamulta.com/tuoteryhma/1298065
Nyt olen löytänyt tämän marssin: Lahti, 21.07.1931, nro 81, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1871848?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ikävä kyllä ole saatavilla normaalia paksumpaa tulostuspaperia. Toivomme myös, että tulostimille ei tuoda omia papereita. Kannattaa kääntyä tulostuspalveluja tarjoavien yritysten puoleen.
En onnistunut löytämään tällaista ryhmää Suomesta. Alla yksi englanninkielinen Beat generation -facebookryhmä:
https://www.facebook.com/pages/The-Beat-Generation-1950s/362239380498
Tällä tarkoitettaneen "muna-asentoa", jonka ensimmäisenä esitteli ranskalainen syöksylaskun olympiavoittaja (1960) Jean Vuarnet. Kananmunan muotoa jäljitellyt aerodynaaminen laskuasento levisi alppirinteiltä myös hiihtoladuille.
Lisätietoa eri kielillä Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
https://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
https://fr.wikipedia.org/wiki/Jean_Vuarnet
Vastaus saatiin Urheilumuseon tietopalvelusta.
Kysäisin asiaa viisaammilta ja Tampereelta löytyikin ehdotus.
Olisiko kyseessä J. I. Billowin Sininen naamio? Siinä on sekä kioskimurto että poika, jolla on ”emaljisilmä”. Kirja on erillinen jatko saman tekijän Aaveprikaatiin.
Helmet.hakutulos tai Jokken kirjanurkka tai Finlandia kirja
Kirjassa Pusu, purkka & puucee viitataan enemmän kiroamiseen kuin kiroiluun. Kiroilua on aina pidetty huonona, negatiivisena tapana ja siksi siihen suhtaudutaan tuomitsevasti. Suomessa kiroilun ei ole, yleisellä tasolla, ajateltu aiheuttavan onnettomuuksia, ellei oteta huomioon saunassa kiroilua. Saunassa meluisa ja häiritsevä käytös oli sopimatonta ja epäkunnioittavaa, ja etenkin kiroilu oli kiellettyä, sillä kirosanojen uskottiin suututtuvan saunatontun, ja siitähän saattoi seurata jotakin ikävää, onnettomuuksia, esimerkiksi saunan palaminen.
Kiroilu on eri asia kuin varsinainen kiroaminen, joka on magian harjoittamista. Magian harjoittamisessa on monesti päämääränä juurikin onnettomuuden tuottaminen…
Tarkoitatko mahdollisesti Lars Sundin kirjaa Kolme sisarta ja yksi kertoja : nelinäytöksinen romaani?(Tre systrar och en berättare : roman i fyra akter). Kirjasta kerrotaan seuravaavasti: "Selluloosankatkuisessa pikkukaupungissa amatööriteatteriseurue päättää uskaliaan uljaasta satsauksesta: näyttämölle sovitetaan Anton Tšehovin Kolme sisarta.Päärooleihin valituilla kolmella naisella ei ole juuri muuta yhteistä kuin nuoruus ja rakkaus teatteria kohtaan. Vastavalmistunut kansakoulunopettajatar Ulla-Maj, näytelmän Olga, on paennut taustaansa ja katkeroitunutta äitiään. Margitin – Mašan! – porvarillinen perhe odottaa häneltä lähinnä avioitumista ja kotirouvan roolia, ja hän osaa uskotella, että ne ovat myös hänen omia haaveitaan. Irinaa…
Tove Janssonin Muminpappans bravader ilmestyi vuonna 1950 ja suomennettiin nimellä Muumipapan urotyöt vuonna 1963. Vuonna 1968 kirjasta julkaistiin tekijän uudistama laitos nimellä Muminpappans memoarer. Kaikki suomennokset on tehty alkuperäisestä Muminpappans bravader –kirjasta, mutta kirjaa on käännetty eri kielille myös uudistetusta laitoksesta. Lähteet: mm. Salme Aejmelaeus, Kun lyhdyt syttyvät: Tove Jansson ja muumimaailma ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia:
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1395/
Tähtitorninvuoren rinteellä on sijainnut häpeäpaalu ja mestauspaikka. Paikka tunnetaan nykyisin nimellä Tähtitornin mäki. Siellä on Engelin suunnittelema observatorio. Lähde: Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Julk. Helsingin kaupunginmuseo.1999.
Joseph Schmidt pakeni Ranskasta Sveitsiin lokakuussa 1942. Sveitsiläiset sijoittivat hänet Girenbadin internointileirille (osassa lähteistä myös pidätyskeskus tai pakolaisleiri) Zürichin lähistölle. Leirille oli internoitu natseja paenneita pakolaisia odottamaan turvapaikkapäätöstä. Heikkenevän terveyden ja puutteellisen hoidon takia Joseph Schmidt menehtyi sydänkohtaukseen 16.11.1942.
Lähteitä:
www.josephschmidt-archiv.ch
https://de.wikipedia.org/wiki/Internierungslager_Girenbad
http://holocaustmusic.ort.org/places/camps/josef-schmidt/
https://en.wikipedia.org/wiki/Joseph_Schmidt
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt1.html
http://www.operanostalgia.be/html/Schmidt2.html
Eilistä paremmin ikävän tuntee Markus Salo kappaleessaan Ihmisen nielevä ikävä.
https://www.youtube.com/watch?v=gZI-wter-ps&list=RDgZI-wter-ps&start_radio=1
