Nimistöntutkija Viljo Nissilä johtaa Elisenvaaran nimen ortodoksisista ristimänimistä Elessie ja Elissie, joiden taustalla ovat kreikan Elissaios ja heprean Elisa ('Jumala on pelastus'). Nissilän teoriaa puoltaa vahvasti se, että Elisenvaarasta on tallennettu asiakirjoihin sellaisia murteellisia muotoja kuin Elessivvuara, Elisevvuara ja Elessiivuara.
Välittömimmin Elisenvaaran nimi saattaa perustua Nissilänkin mainitsemiin Elissaioksen venäjänkielisiin muotoihin Elisei ja Jelisei. Elisenvaaran kylässä syntynyt Olavi Kallioniemi viittaa muistelmiensa luvussa 'Elisenvaaran nimi' Karjala-lehdessä vuonna 1964 julkaistuihin korkea-arvoisen ortodoksisen kirkkohallinnon virkamiehen kirjoituksiin, joiden mukaan nimi on…
Suomalaisen kirjavinkkauksen juuret ovat vuoden 1989 Pietarsaaressa, jossa kirjastonhoitaja Marja-Leena Mäkelä kävi kertomassa koululaisille suomenkielisistä kirjoista. Tehtävän yhteydessä hän sai luettavakseen ruotsinkielisiä artikkeleita bokpratista ja kiinnostui aiheesta niin, että syvensi tietämystään Joni Bodartin teoksesta Booktalk ja suomensi kirjojenesittelijän kirjavinkkariksi. Mäkelä jatkoi ja kehitti bokprat/kirjavinkkaus-työtään kirjastonhoitajana Seinäjoella. Kirjavinkkaus on siis ilmaantunut Suomeen Pohjanmaan kautta ja alueellisena toimintana, mutta levisi Mäkelän opastamana hyvin nopeasti eri puolille Suomea.
Marja-Leena Mäkelän ensimmäinen kirjavinkkaukseen opastava Kirjavinkkarikirja ilmestyi 1995 ja sen ansiosta…
Aiheesta voi etsiä tietoa kulttuurihistoriaa käsittelevistä teoksista. HelMet-kirjastosta löytyy mm. seuraavia säätyläisten seuraelämää ja tapakulttuuria käsitteleviä teoksia. Teoksia on haettu yhdistelemällä hakusanoja säätyläiset, säädyt, seuraelämä, tapakulttuuri, kulttuurihistoria, 1700-luku ja 1800-luku.
Flanders, Judith: The Victorian house - domestic life from childborth to deathbed, 2004.
Franck, Marketta: Nuoruus, nuoruuden historiaa ja riittejä, 2003.
History of private life. 4 - From the fires of revolution to the Great, 1990.
Kaartinen, Marjo: Arjesta ihmeisiin - eliitin kulttuurihistoriaa 1500-1800-luvun Euroopassa, 2006.
Koskinen, Riitta: Kartanoita ja porvariskoteja, sisustuksia ja tapakulttuuria 1800-luvun Suomessa,…
Markkola on ollut alunperin talonnimi, joka on annettu isännän nimen (Markus, Markko) mukaan. Siitä se on siirtynyt sukunimeksi. Se esiintyy sekä talon- että sukunimenä Kaakkois-Hämeessä ja Kangasalan seudulla sekä Kannaksella. Ensimmäiset merkinnät ovat 1500-luvulta. Muualla Hämeessa ja Satakunnassa esiintyy samaa perua oleva Markkula-muoto.
Etunimi Markus (lat. Marcus) on johdettu roomalaisen sodanjumala Marsin nimestä ja sen merkitys on "Mars-jumalalle pyhitetty." Suomessa sitä on käytetty jo keskiajalla, ja nimi on tuolloin tullut tutuksi Raamatun kautta. Markus-nimestä on johdettu meillä nimet Markku ja Marko.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Vilkuna, Kustaa: Etuniimet (Otava, 2001)
Hei,
Josef (Iosif) Vissarionovitš Stalin, alkuperäiseltä nimeltään Džugašvili syntyi Gorissa, Georgiassa ent. Gruusia.
lähde: Otavan suuri Ensyklopedia
TEKIJÄ Andersen, H. C.
TEOS Kootut sadut ja tarinat. 2 / suom. Maila Talvio ; kuvat V. Pedersenin ja L. Frölichin ; Hans Christian Andersen
Julkaisutiedot Porvoo : WSOY, 1951
ULKOASU 364 sivua : kuvitettu
"Tyttö joka astui leivän päälle" ei ole Grimmiä, vaan tämän karmaisevan tarinan on kertonut H.C.Andersen. Kuvitus vetää vertoja
Doren helvettikuville, mutta on on V.Pedersenin ja L. Frölichin kuvitustöitä.
Tarina löytyi ainakaan tänään (19.8.2023) ihan kokonaisena, tosin ilmen kuvia, netistä, sadun nimellä.
"Juoksutus tarkoittaa sitä, että vesistön virtaaman suuruutta säädetään esimerkiksi patoluukkujen tai voimalaitoksen turbiinien avulla." (kopioitu suoraan ympäristöhallinnon yhteiseltä verkkosivulta)
Koska järvet eivät varsinaisesti ole virtaavaa vettä, asiakasta kehotetaan kysymään asiaa asiantuntijalta esimerkiksi oheisen linkin kautta suoraan.
https://www.vesi.fi/sanasto/#kirjain-J
Kysymyksen sitaatti on kirjan kuudennen luvun alusta:
"Kesäisenä aamuna, poikavuosieni legendaarisella Venäjällä, kohdistui ensimmäinen katseeni heti herättyäni valkoisten sisäkaihdinten väliseen rakoon." (suomentanut Juhani Jaskari)
Kielitoimiston ohjepankki ohjeistaa jättämään välin:
"Rajakohtailmauksessa voidaan esittää paitsi päivämäärät myös viikonpäivät. Koska ilmaus koostuu tällöin useammasta kuin yhdestä sanasta, ajatusviivan molemmin puolin jätetään selvyyden vuoksi väli. Samoin menetellään muissa vastaavissa tapauksissa:
ma 10.4. – pe 21.4.
100 eaa. – 50 eaa"
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/56
Louis Mallen Ilta Andrén kanssa (1981) lienee tässä tarkoitettu elokuva.
Ilta Andrén kanssa (My Dinner with André) on Louis Mallen ohjaama draamaelokuva vuodelta 1981. Se koostuu kahden teatterimiehen, enemmän tai vähemmän itseään esittävien André Gregoryn ja Wallace Shawnin kahdenkeskisestä keskustelusta yhden ravintolaillallisen aikana. He myös käsikirjoittivat elokuvan. Pääkuvaajana pienimuotoisessa tuotannossa toimi amerikansuomalainen Jeri Sopanen.
The New York Timesin kriitikot valitsivat Illan Andrén kanssa vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa
Lähde:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilta_Andr%C3%A9n_kanssa
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Rajatoimistot ovat jääneet Suomen historiassa varsin vähälle huomiolle, vaikka niillä oli keskeinen rooli sodassa selviytymisessä. Lotta Svärdin järjestön ja rajatoimistojen tärkeimpänä tehtävänä oli tukea Suomen uurastusta rintamalla. Rajatoimiston henkilökunta oli myös tärkein linkki lottajärjestön ja puolustusvoimien välillä sotien aikana.
Maritta Pohlsin ja Annika Latva-Äijön kirjoittamassa kirjassa ”Lotta Svärd – käytännön isänmaallisuutta” käsitellään aihetta laajasti ja yksityiskohtaisesti. Rajatoimistoja oli alun perin vain yksi, eikä sekään aloittanut rajatoimiston nimellä, vaan Kannaksen toimistona. Toimisto perustettiin 1939 ensin Perkjärvelle, mutta siirrettiin sittemmin Viipuriin. Se…
Köysillä treenaaminen on ilmeisesti nimeltään köysitreeni. (rope training)
Englanniksi myös Battling ropes (also known as battle ropes or heavy ropes). Suomeksi voimaköydet tai battle ropes.
Fit lehti kertoo kolme hyvää siitä treenata:
1. Saat upeat olkapäät ja käsivarret
Köysitreeni vahvistaa niin olkapäitä, hauiksia, ojentajia kuin kyynärvarsia. Lisäksi hankit puristusvoimaa, jota tarvitset sekä salilla että lihaskuntojumpissa.
2. Aerobinen kunto kohoaa
Fitin köysitreenissä vaihtelevat tiettyä lihasta haastavat rummutus- ja ympyräliikkeet ja isolla liikeradalla tehdyt paiskaukset sekä hypyt. Luvassa on reipasta sykkeen nousua, ja myös kestävyyskuntosi kohoaa.
3. Keskivartalo kiinteytyy
Core pääsee töihin, kun…
Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige vaatii suomenruotsalaisille virallisen kansallisen vähemmistön asemaa Ruotsissa, joten olettaisi yhdistyksen laskevan myös suomenruotsalaisten lapset tähän samaan vähemmistöön. Lapset voivat toki ruotsalaisessa yhteiskunnassa kasvaessaan tuntea itsensä enemmän ruotsalaisiksi kuin suomenruotsalaisiksi. Kyse on varmasti myös siitä, ovatko suomenruotsalaisten lapset Suomen vai Ruotsin kansalaisia.
Suomalainen kirjailija, joka asuu Islannissa ja on kirjoittanut Islantiin sijoittuvia dekkareita, on Satu Rämö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua39b6f73-a4aa-4006-af66-3…
Italialaissarja Käskijän merkki (Il segno del comando) tuotettiin vuonna 1971 ja Suomessa sitä esitettiin 1973. Tapani Perttu äänitti kappaleen Sata kelloa "Cento campanen" jo 1972, eli ennen sarjan esittämistä Suomessa. Kuitenkin tunnetuin eli Pasi Kauniston versio, niin kuin moni muukin kyseisen kappaleen suomenkielinen versio, äänitettiin 1973.https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kaskijan-merkki-sata-kelloa.htmhttps://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Väritulosteen saat muuttamalla tulostuksen asetuksia.Kun klikkaat tulosta-painiketta saat näkyviin erilaisia asetuksia (ylimpänä näkyy tulostin eli LibPrint), vierittämällä näkymää alaspäin ihan alimpana löytyy kohta Lisää asetuksia, klikkaa sitä, jonka jälkeen saat uuden näkymän erilaisia asetuksia. Vierittämällä näkymää alaspäin löydät kohdan Väritila, valitse siitä True Color (24 bittiä) ja sen jälkeen klikkaa ok.Toivottavasti onnistut tämän ohjeen kanssa mutta mikäli et niin mielellämme autamme ja ohjeistamme asiassa kirjaston palveluaikoina.
Arvot Turtiaisen runo Orpo sisältyy kokoelmaan Minä rakastan (Tammi) vuodelta 1955. Runo on luettavissa myös esimerkiksi Turtiaisen runojen kokoelmasta Runoja 1934 - 1969 (Tammi, useita painoksia).
https://finna.fi
Turtiainen, Arvo: Runoja 1934-1968 (Tammi, 1981)
Etsimäsi Eeva-Liisa Mannerin runo on nimeltään Puutarhuri palasi puutarhaan ja se sisältyy kokoelmaan Jos suru savuaisi (1968). Runo on luettavissa myös Mannerin koottujen runojen kokoelmasta Kirkas, hämärä, kirkas (toim.Tuula Hökkä, 1999).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teosten saatavuuden Lastu-kirjastoissa.
http://lastukirjastot.fi/search?query=jos+suru+savuaisi&searchtype=Biblioteket&sort=Relevance
