Etelä-Haagan kirjastossa on palvelusivuston (http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/EtelaHaagan_kirjasto/P…) mukaan väritulostusmahdollisuus. Siellä on myös värikopiokone.
Arvosteluiden perusteella Morgan Garethin kirja Images of organizations käsittelee organisaatioita eri näkökulmista katsottuna - miten ne toimivat ja millaisia ongelmia niissä saattaa esiintyä. Joidenkin arvioiden mukaan kyseessä on johtamisesta kertovien kirjojen klassikko.
Tietoa teoksesta, mm. sisällysluettelo (table of contents) löytyy Amazon-verkkokirjakaupan sivuilta:
http://www.amazon.com/gp/reader/0761906347/ref=sib_fs_top?ie=UTF8&p=S00…
Arvosteluja teoksesta löytyy myös Amazonin sivuilta: http://www.amazon.com/Images-Organization-Gareth-Morgan/product-reviews…
Google Books –palvelussa voi myös lukea kappaleita Garethin kirjasta http://books.google.com/books?id=h-f429ueNRYC&dq=Images+of+Organization…
Google Books sisältää…
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kirjoittama satukirja "Kielotyttö", joka ilmestyi alunperin vuonna 1939 Kultainen koti -sarjassa. Kirjan kuvitus on on virolaisen Richard Kivitin tekemä.
Teos on harvinainen, mutta sitä löytyy kirjastoista kuten esim. Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/
Sukunimen vaihtamiseen sisältyy rajoitteita:
Sukunimen saa vaihtaa, jos nimestä on ilmeistä haittaa, se on esimerkiksi hankala kirjoittaa (ulkomaalainen), liian yleinen, merkitykseltään nolo, uusi nimi on kuulunut aiemmin itselle tai suoraan edeltäville esivanhemmille tai vaihtoon on muu hyvä syy.
Uusi sukunimi ei saa olla
-sopimaton tai ilmeistä haittaa käytössä aiheuttava
-kotimaisen kielenkäytön vastainen esimerkiksi kirjoitusasultaan
-erittäin yleinen
-etunimenä yleisesti käytetty
-jonkin jo olemassa olevan suvun nimi
-käytössä oleva liikemerkki, yrityksen tai yhteisön nimi, taiteilijanimi tms.
Vain ensimmäinen näistä kohdista on aivan ehdoton, muista voi perustellusta syystä poiketa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimilaki
http…
Nelli on lyhentymä Eleonorasta, joka puolestaan tulee arabialaisesta nimestä Ellinor, Jumala on valoni.
Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen) Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
Autoteollisuus on tuonut markkinoille yhä kehittyneempiä turvalaitteita, jotka toimivat korin muodonmuutoskäyttäymisen mukaan. Turvalaitteiston ohjainlaitteen tehtävänä on ohjata laukaisupulssit turvatyynyihin ja turvavöiden esikiristimiin törmäystilanteessa.
"Törmäystilanteen aikana auton turvajärjestelmän ohjainlaite mittaa korin hidastuvuutta ohjainlaitteessa ja korin etuosassa olevan tunnistimen avulla. Laskennassa arvioidaan, vaatiiko törmäyspulssien voimakkuus turvatyynyjen käyttöä" (Kangastupa, Timo: Kori- ja alustaelektoroniikka, 2005)
Käytännössä siis turvatyynyjen laukeaminen ilman törmäystä on hyvin epätodennököistä. Nykyiset järjestelmät mittaavat tarkkaan turvatyynyjen käytön tarpeen. Kun turvatyyny on kerran lauennut, se…
Tyhjentävää selitystä tähän lienee mahdotonta antaa, mutta aihetta on paljon tutkittu psykologian kentällä. En pysty antamaan kattavaa vastausta, mutta joitain perusasioita uskon voivani tässä esittää.
Tuhoamisen motiivi on usein peräisin aggressiosta, vihan tunteesta, jota ihminen ei pysty käsittelemään vaan jonka hän purkaa tuhoavana toimintana. Se, mihin tai kehen tuhoava toiminta kohdistuu, riippuu ainakin osittain syntipukkiajattelusta: kenet tekijä syyllistää, itsensä vai toisen/toiset. Sekä muita että itseään vahingoittavalla ihmisellä voi olla huono tai vääristynyt itsetunto. Opitut käyttäytymismallit, kulttuuri, ihmisten jako "meihin" ja "heihin" ynnä muut kognitiiviset (tiedolliset tai ajatustoimintaan liittyvät) tekijät myös…
Helmet-verkkokirjastosta löytyivät hakusanoilla ekologisuus, elämäntapa ja omavaraisuus mm. seuraavat teokset (lainaukset ovat kirjojen esittelyteksteistä):
Ekovuosi Manhattanilla / Colin Beavan (2010). ”Syyllisyydentunteinen Colin Beavan päätti vaimonsa ja pienen lapsensa kanssa elää vuoden ympäristölle mahdollisimman vähän rasittavaa elämää keskellä New Yorkia.”
Elämämme perusteista / Lasse Nordlund, Maria Dorff (2009). ”Kirjoituksessaan Lasse Nordlund havainnoi ja pohtii omavaraista elämää. Hän on asunut yli kymmenen vuotta rahatalouden ulkopuolella viljellen ja keräillen ravintonsa ja valmistaen itse vaatteensa alusta asti, kylvämällä pellavansiemenet ja rakentamalla rukin.”
Erakot : omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita…
Asemasodan aikana kesällä 1942 Jalkaväkirykmentti 1 sijaitsi Karjalan kannaksella ja oli sijoitettuna Lempaalanjärven ympäristöön. Vastaavasti 40. Kenttäsairaala siirrettiin helmikuussa 1942 Itä-Karjalasta Raudun seudulle kannakselle, jossa se toimi myös kesällä 1942.
On siis mahdollista, että kyseinen kaatunut sotilas olisi esimerkiksi haavoittunut Lempaalassa, josta hänet olisi siirretty hoidettavaksi kenttäsairaalaan Rautuun, jossa tämä olisi sitten menehtynyt.
Vastauksessa käytettiin apuna Jatkosodan historia-teossarjaa sekä Kansallisarkiston digiarkistoa (http://digi.narc.fi), josta löytyvät niin Jalkaväkirykmentti 1:n kuin 40. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat.
"Hyvä Veli" on ollut alun perin nimenomaisesti kirjeenvaihtoon kuulunut tapa puhutella vastaanottajaa, kun on tarvittu muodollista tuttavallisempaa ilmausta. Suomalaisessa perinteessä "rakas"-sanaa on käytetty vain niin sanotusti tositarkoituksessa, hyvin läheisten tai sukulaisten välisessä kirjeenvaihdossa, eikä englantilaisen kielialueen "Dear..."-aloitus siksi sovellu kovinkaan hyvin suomalaiseen tunneilmastoon. "Veli"-sanan käyttöön voisi ajatella päädytyn vaikkapa siksi, että on haluttu ilmaista jonkinlaista henkistä sukulaisuussuhdetta ilman tarpeetonta tunteilua. Per T. Ohlssonin kirjassa Albert Bonnier ja hänen aikansa kuvataan Bonnierin ja Zacharias Topeliuksen välisen kustantaja–kirjailija -suhteen kehkeytymistä…
Nykysuomen sanakirjan mukaan Ruona tarkoittaa kalanpyydystä,
jonka havaspussi on pohjaansa kohti soukkeneva ja nielutonta rysää, jolla pyydetään myötävirtaan laskeutuvaa kalaa."Lohipatoon laskettiin kahdeksan ruonaa". Suomen sanojen alkuperä -kirjassa tarkennetaan vielä, että kyse on rysämäisestä kalanpyydyksestä, jota käytetään purossa tai lahdessa. Sanan alkuperä on tuntematon. Mistä Ruonan kylä on tarkalleen ottaen saanut nimensä jää valitettavasti selvittämättä?
Lähteet: Suomen sanojen alkuperä:etymologinen sanakirja 3: R-Ö. Jyväskylä 2000
Nykysuomen sanakirja 4: O-R. Porvoo, 1956
Sävelmän tähän Carl David af Wirsénin tekstiin (https://psalmbok.fi/psalm-539-en-vanlig-gronskas-rika-drakt/) on tehnyt Waldemar Åhlén. Löysin tähän tekstiin kolme suomenkielistä versiota, mutta vain ”Ruotsin kirkon virsikirjassa” (Verbum, [2003], virsi nro 201) ovat kaikki viisi säkeistöä. Laulu on siinä nimellä ”Jo tuuli halki laaksojen”. Säkeistöt 1-4 on suomentanut Pekka Kivekäs ja 5. säkeistön Niilo Rauhala. Laulu alkaa: ”Jo tuuli halki laaksojen käy vehryt viitta yllään”. Nuotissa ”Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa” (Aikamedia, 2008) laulusta on kolme säkeistöä ja Sofia Magdalena -kuoron cd-levyn ”Kajo” tekstilipukkeessa säkeistöjä on neljä.
Suomen Kanttorikuoron cd-levyllä ”Laulaen kiitän” laulu on nimellä ”En vänlig…
Päivi Käri-Zeinin kirjaan
Bisneskohteena Arabimaat/Päivi Käri-Zein
Helsinki : Multikustannus, 2003
kannattaa tutustua, koska siinä on paljon hyödyllistä tietoa arabialaisesta kulttuurista sekä kummastakin mainitsemastasi maasta.
Egyptin ruokakulttuurista on suomeksi enemmän tietoa kuin Libanonin; on kuitenkin olemassa videokasetti Kaiken maailman makuja/ohjaus Kari Ruotsalainen; toimittaja Johan von Bonsdorff
[Helsinki] : YLE Tallennuspalvelu,[1997],
jossa tutustutaan mm. Libanonin ruokiin.
Keith Floydin kirjassa Floyd Välimerellä on tietoa Egyptin ruoanvalmistustavoista ja -aineista sekä egyptiläisiä ruokaohjeita. Maan ruokakulttuurista ja egyptiläisistä ruokaohjeista löydät tietoa myös kirjasta Ruokamatka Afrikkaan/Hille Janhonen-Aruquah…
Sortavalan kaupunki ja maalaiskunta kuuluivat siihen osaan palautettua aluetta, jolla koko väestö sai jäädä paikoilleen Neuvostoliiton kesäkuisen suurhyökkäyksen jälkeen. 23.7. tosin määrättiin, että alle 15-vuotiaitten lasten, yli 64-vuotiaitten vanhusten, sairaiden sekä odottavien äitien oli poistuttava Sortavalasta.
Pakkoevakuointi määrättiin vasta 3.9.1944. Syyskuun 5. päivänä alkoi tavarain siirto ja lastaus juniin. 11. päivään mennessä oli tarpeeton siviiliväki poistunut. Välttämättömät liikkeiden ja varastojen palveluksessa olevat ja tavarain lastauksessa ja maalla viljankorjuuseen osallistuneet henkilöt jäivät. Viimeiset liikkeet ja posti sulkivat ovensa 20.9. Viimeinen siviiliväestöä kuljettanut juna lähti 22.9. kello 10.…
Suomalaisia rahoja ja niiden arvoja voi kartoittaa ”Suomen rahat arviohintoineen” -teoksista. Kysymyksessä oleva kahden kopeekan kolikko vuodelta 1800 on kuitenkin painettu ennen kuin Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Tästä syystä kyseinen raha luokitellaan ulkomaiseksi valuutaksi, eikä sen arvoa määritellä yleisimmissä suomalaisissa numismaattisissa teoksissa. Sen sijaan joudutaan turvautu-maan kansainvälisiin hakuteoksiin. Yksi näistä on Standard Catalog of World Coins. 18th Century Edition 1701-1800. (1997) Teos määrittelee kolikon summaksi 7.50-60 Yhdysvaltain dollaria, mikä on noin 6-47 euroa (3.7.2006).
Rahan arvoa määriteltäessä on syytä huomauttaa kolmesta asiasta.
Ensinnäkin vanhojen kolikoiden arvo riippuu monesta…
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston julkaisussa Kielikellossa käsiteltiin kysymäsi kaltaista lauserakennetta (2/1996). Sivuston mukaan kieliopillisesti oikeita ovat muodot "työt on tehty" tai "työt ovat tehdyt", ja kieliopillisesti väärä muoto olisi "työt ovat tehty".
Eli kieliopillisesti on oikein sanoa "talot ovat rakennetut" (aktiivimuotoinen verbirakenne) tai "talot on rakennettu" (passiivimuotoinen verbirakenne), mutta väärä muoto olisi "talot ovat rakennettu".
Tarkemman selvityksen voi lukea Kielikellon sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/tyot-on-tehty-eli-tyot-ovat-tehdyt
Etsitty kirja lienee brittiläisen Will Selfin Kuinka kuolleet elävät (Otava, 2001).
"Kun amerikanjuutalainen vanharouva Lily Bloom kuolee, tuonpuoleinen osoittautuu tuikitavalliseksi koillislontoolaiseksi lähiöksi. Pahansisuinen Lily huomaa kuolleiden valtakunnan olevan täynnä arkipäiväisiä joutavuuksia ja päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä. Eikä pian malta olla edes kuollut." (takakannen esittelyteksti)
Selfin kuolleiden valtakunta sijaitsee "Dulstonissa", jonka maantieteellistä sijaintia kuvaa oivallisesti seuraava keskustelu Lilyn ja hänen oppaansa Phar Lap Dixonin välillä:
"Entä missä on tämä Dulston?" Taksi on kääntänyt keulansa Pentonville Roadille. "Tarkoitan vain, että näytämme olevan menossa Dalstonin suuntaan."
"Just eikä melkein…
Arvo Toivolan säveltämä ja sanoittama humppa Naisten mies lienee etsimäsi laulu. Se alkaa sanoin ”Minkä luoja kerran antoi…” ja kertosäe kuuluu ”Se on Matti, joka vie kaikki naiset kauneimmat” Levyn koko nimikin on Naisten mies. Se löytyy Porin kaupunginkirjaston ja Kuopion Varastokirjaston kokoelmista, tosin vain lp-levynä. Voit tilata levyn kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Toinen Matti ja naiset –aiheinen laulu olisi mm. J. Karjalaisen Lännen-Jukka-levyllä oleva vanha laulu Maailman Matti. Se löytyy myös esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 15.
Hauskoja syntymäpäiviä!
Kaikki kielet ja myös siis viittomakielet syntyvät kun vähintään kaksi ihmistä kohtaa ja heille syntyy tarve kommunikoida keskenään. Kieliä (viitottuja tai puhuttuja) ei siis kukaan ole keksinyt, ne ovat syntyneet ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja tarpeesta viestiä. Kielet ovat aina myös osa sitä kulttuuria, jossa ne ovat syntyneet ja jossa ne kehittyvät, siksi meillä ei ole yhtä yhteistä kansainvälistä viitottua tai puhuttua kieltä. Viitottujen kielten kohdalla kuurojen kouluilla on aina ollut merkittävä rooli kielen siirtymisellä uudelle sukupolvelle, koska yli 90% kuuroista lapsista syntyy kuuleville vanhemmille, joilla ei ennen lapsen syntymää ole ehkä ollut lainkaan kosketusta viittomakieleen. Etenkin aikaisemmin kuuro…
