Hei,
Pienestä tietosanakirjasta (Otava, 1925-1928) löytyi vastaus. Palmiini on puhdistettu kookosrasva.
Kirja löytyy digitoituna. Tässä linkki palmiiniin: http://runeberg.org/pieni/3/0341.html
Välitimme kysymyksesi edelleen, Vehoniemen automuseolle, josta vastattiin, että ilman syvällistä tutkimusta ei kovin tarkkaa vastausta voi antaa, mutta ajovalojen tulo Suomeen voidaan mahdollisesti ajoittaa 1920-luvun alkuun. Sodan jälkeisen säännöstelyn purkauduttua alettiin Suomeen nimittäin tuoda laajemmassa mitassa amerikkalaisia autoja vuonna 1923. Yhdysvalloissa autokanta ja autoilu oli jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen kehittynyt siihen mittaan, että vaihtovalot autoissa olivat tulleet tarpeellisiksi ja näin ollen amerikkalaisissa ajoneuvoissa oli valojen vaihto vakiona.
Lähteet:
http://www.automuseo.com/
Ohessa on pitkähkö lista aiheeseen liittyvää materiaalia.
Kuten huomaat, osa kirjoista on hieman vanhempaa.
Toivottavasti näistä löytyy sopivaa aineistoa.
Riihonen, Eeva
Lapsi ja lelu / Eeva Riihonen ; piirrokset: Maria Munsterhjelm-Linko
Helsinki : Tammi, 1991
Isbn: 951-30-9827-3 (sid.)
Sinkkonen, Jari
Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun / Jari Sinkkonen
2. p. 2008
Isbn: 978-951-0-33883-4 (sid.)
Helenius, Aili
Leikin kehitys varhaislapsuudessa
Helsinki : Kirjayhtymä, 1993
Isbn: 951-26-3695-6 (nid.)
Dannecker, Elke
Vahvoja leikkejä vahvoille lapsille : itsetuntoa vahvistavia leikkejä
Isbn: 951-627-468-4 (nid.)
Hintikka, Maija
Leikistä totta : omaehtoisen leikin merkitys / Maija Hintikka, Aili Helenius,Leena Vähänen
Helsinki : Tammi, 2004…
Ehdottoman varmaan tietoa romanien alkuperästä ei liene olemassa, mutta esimerkiksi Suomen Romanifoorumi ry:n sivuilla kerrotaan näin:
"Useimmat tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että romanit ovat lähtöisin Intiasta. Kielitieteen tutkimuksissa on havaittu, että paikallisten romanien kielissä ja Intiassa puhutuissa sanskritissä sekä hindin kielessä on paljon yhtäläisyyksiä. Kielen rakenteen ja sanaston perusteella romanien alkukotina on pidetty Luoteis-Intiaa. Romanit eivät kuitenkaan ole intialaisia, vaan oma erillinen ryhmänsä myös Intiassa. On myös esitetty väitteitä, että romanit olisivat alun perin kiertolaisia, jotka olivat lähtöisin vielä jostain muualta."
https://www.romanifoorumi.fi/romanit-suomessa/romanikulttuuri/romanien-…
Tuon tyyppiset nimet ovat enimmäkseen venäläisperäisiä. Kysymyksessä on alkuaan muoto, joka ilmoittaa omistajan, esim.
Andrej/Андрей ’Andrei’ josta muodostetaan Andrejev/Андреев ’Andrein’
Ivan/Иван ’Ivan’, Ivanov/Иванов ’Ivanin’.
Suomessa (ja monissa muissakin latinalaista aakkostoa käyttävissä kirjoitusjärjestelmissä) nimen loppu on usein vakiintunut muotoon –off, -eff sen vuoksi, että huolitellussa venäjässä kirjoituksen sananloppuinen
-v/-в useimmissa yhteyksissä äännetään kuten f.
Tyypillisiä juutalaisnimiä nämä eivät ole. Monet Suomen ja muidenkin maiden juutalaissuvut ovat kuitenkin aikanaan eläneet Venäjällä ja heidän nimensä on tuolloin usein mukautunut venäläistyyppiseksi.
Myöskään monet suomalaiset, joilla on tällaisia nimiä,…
Euroviisujen kilpailukappaleen kolmen minuutin maksimipituus on ollut käytössä jo 1960-luvulta. Aluksi sen tarkoituksena oli karsia ylipitkät laulut, 1990-luvulla sitä perusteltiin osallistujamaiden määrän kasvulla.
Myös vuoden 2013 Malmön kisojen sääntöpaperissa sanotaan, että 3 minuutin keston ylittävä kilpailukappale voidaan hylätä.
http://www.eurovision.tv/upload/press-downloads/2013/Public_version_ESC…
Kilpailukappaleet ovat kyllä levyillä ja videoina ilmestyessään monesti pitempiä kuin 3 minuuttia. Kisaa varten niistä tehdään lyhennetty versio, joka mahtuu aikarajaan. Finaalin suorassa lähetyksessä olisi toki mahdollista esittää pitempi versio, mutta riskinä olisi hylkäys.
Orkesteri säesti laulajia vielä 1998, mutta sen jälkeen…
Kysymyksen sanamuodosta päätelleen kyseessä on jokin yksittäisessä, tarkemmin nimeämättömässä kirjastossa tapahtunut sanktionjako. Kun emme tiedä mitään tarkempia yksityiskohtia, on mahdotonta edes yleisellä tasolla ottaa kantaa siihen, minkälaisista tapahtumista voisi seurata porttikielto johonkin kirjastoon. Se on kuitenkin selvää, että yleisessä kirjastossa ei haluta puuttua ihmisten olemiseen, mutta toisaalta häiritsevää käyttäytymistä ei voida hyväksyä. Porttikielto on hyvin äärimmäinen toimi, eikä siihen kirjastoissa kevyin perustein ryhdytä.
Heikki Poroila
Lyhenteen pitäisi olla "vuln. sclop." Latinan sana vulnus tarkoittaa haavaa, sclopetum taas kiväärin tai haulikon kaltaista ampuma-asetta. Sclopetum-sanasta johdettu adjektiivi on sclopetarius, joten lyhenne olisi avattuna vuln(us) sclop(etarium). Kyseessä on siis ampumahaava.
Löysin Turun yliopiston UTUPub -tietokannasta Kaisa Häkkisen lyhyen vastauksen sanonnan merkityksestä. Häkkisen kirjoitelma on ollut vastaus nähtävästi Helsingin Sanomien Tiede -osiossa kysyttyyn kysymykseen.
Maantieteellistä alkuperää tai sanonnan ikää ei tässäkään vastauksessa valitettavasti ole. Häkkisen mukaan "Eletään kuin pellossa" -sanonta on peräisin maatalouskulttuurin piiristä, ja sen laajempi versio on elää kuin sika pellossa.
Kirjastossa hyllypaikassa 88.29 löydät kaikki nimistä kertovat kirjat, kuten Vilkuna, Etunimet ja Lempiäinen Suuri etunimikirja. Kysy kirjastonhoitajalta-palstan arkistossa on tietoa monesta kysytystä nimestä, niin myös Sirpa-nimestä.
Sirpa on aika uusi nimi, ollut almanakassa vuodesta 1950. Ensimmäinen Sirpa oli tiettävästi näyttelijä Sirpa Tolonen (s. 1900), joka oli kastettu Siiriksi, mutta virallisti myöhemmin Sirpa-nimen. Nimen alkuperästä on esitetty mm. yhteys sirpale-sanaan, mutta se on hyvin epävarmaa. Nimestä on käytössä myös muoto Sirppa.
Hei,
Meillä on uutistorilla jonkin verran systeemit muuttuneet eli vieläkin asiakaskoneille saa A4 skannerin, mutta nyt skannatut kuvat pystyy tallentamaan yhteen tiedostoon pdf:ksi. Toinen vaihtoehto on uutistorilla oleva kopiokone, jolla voi skannata suoraan muistitikulle myös A3-kokoisia dokumenttejä, nämäkin pystyy suoraan yhdistämään yhdeksi pdf-tiedostoksi.
Erään tulkinnan mukaan lampaiden laskenta on perinne muinaisajoilta, jolloin paimenet usein torkahtivat lampaita laskiessaan: http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/kannattaako-lampaita-laskea/1714…
Kritiikki-sana on lainattu suomen kieleen ruotsista (kritik), johon se puolestaan on lainattu ranskan kielestä (critique).
Sanan juuret ovat kreikan kielessä. Kreikan sana kritikos ’arvioimaan kykenevä, erittelytaitoinen’ on johdos erottamista merkitsevästä verbistä krinein. Kritike tekhne tarkoittaa arvioimisen taitoa.
Suomen kielessä kritiikki-sanaa on alettu käyttää 1800-luvun loppupuolella. Sana mainitaan Kirjallisessa Kuukauslehdessä vuonna 1870 ja Agathon Meurmanin sivistyssanakirjassa 1886.
Lähde:
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004), s. 493
Olin itse juuri lukiossa tuolloin. Opettajien yleinen pukeutumistyyli oli siisti ja virallinen. Naisopettajilla oli yleensä päällään kävelypuku tai vastaava siisti leninki. Myös kapeat puolihameet olivat suosittuja ja usein sen kanssa valkoinen tai muun värinen paitapusero. Ulkotakit olivat pitkiä ulstereita, ns. siistejä takkeja.
Tukka lyhyt tai nutturalla pitkätukkaisilla. Miesopettajilla oli siistit puvut ja kauluspaidat. Hatut olivat "borsalino" mallisia ja miehetkin suosivat ulstereita ns. pitkiä siistejä takkeja. Näin ainakin Helsingissä, maaseudun opettajat varmaan ovat pukeutuneet erilailla.
Koko Catherine-sarja on suomennettu:
Catherine; Catherine ja herttua; Kaunis Catherine; Catherine rakkaani; Catherine ja rakkauden aika; Catherine ja vapaus; Catherine, linnanrouva
Tarkemmat tiedot löydät kansallisbibliografiasta Fennicasta http://fennica.csc.fi
Juliette Benzonin kaikki teokset löytyvät täältä:
http://www.lesromantiques.com/fiche_auteur.php3?auteursel=Juliette%20Be…
Venäläinen mäenlaskunovelli on Anton Tšehovin Leikkiäkö vain? kokoelmasta Tarpeettomia ihmisiä. Se on julkaistu suomeksi myös nimillä Leikinlasku (kokoelmassa Kaksikymmentä) ja Mäenlaskun hurma (Valittuja kertomuksia ja novelleja. 2). Leikkiäkö vain? löytyy kokonaisuudessaan myös Äidinkieli ja kirjallisuus -oppikirjasarjan Käsikirjasta, jossa sen avulla esitellään kertomakirjallisuuden rakenteita ja analyysin välineitä.
Oikeastaan tuossa arvostellaan kaikkia mainitsemiasi. Peukut laitettiin tuonne alunperin siksi, että lukijoilla olisi mahdollisuus jotenkin osallistua, vaikkapa tykkäämällä, että tätä juttua oli kiva lukea. Jos taas kysymyksestä vastauksineen ei saanut irti sitä, mitä halusi tai odotti, peukkua voi näyttää alaspäin. Tähtimäärän laskee algoritmi, se on alkuun tuossa noin puolivälin tienoissa, mutta mitä enemmän tykkäyksiä tulee, sitä korkeammalle tähdet asettuvat, mitä vähemmän, ne vähenevät. Tällainen suhteellinen systeemi on parempi kuin sellainen, joka laskee nollasta tykkäykset, silloin yhdellä tykkäyksellä peukuttaneista 100 prosenttia piti vastauksesta. Tällainen meillä oli aiemmin eikä se oikein kertonut koko totuutta.
Kappale nimeltä Tiellä Emmauksen, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Jaakko Löytty, sisältyy CD-levyyn Wähäväkisten juhlaveisuu (1999). Sanat ovat CD:n tekstiliitteessä. Wähäväkisten juhlaveisuu –levyä kuvaillaan luettelointitiedoissa ”teemajumalanpalvelukseksi tai messukokonaisuudeksi”. Onkohan kyse tästä kappaleesta? Levy löytyy pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastoista :
http://luettelo.helmet.fi/record=b1382826~S9*fin
Kyseessä voisi olla myös Ylösnousemusballadi, jonka sanoissa on kohta ” … Emmauksen taloissa riemu on suuri, kuolleista noussut Jeesus on juuri…”. Laulun on säveltänyt Heikki Laitinen ja sanoittanut Mikko Heikka. Laulu tunnetaan myös nimellä Aurinko painautuu meren syliin. Löytyy nuottijulkaisusta Nuoren seurakunnan veisuja…
Kustantamoihin voi ottaa yhteyttä sähköpostitse. Jonkinlaista listaa suomalaisista kustantajista löytyy osoitteesta https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat?language_content_entity=fi. Se ei tosin varmastikaan ole täysin kattava.
On vaikea tarkasti sanoa, kenelle kustantamossa viesti kannattaisi kohdistaa. Isoissa kustantamoissa kannattaisi ainakin ottaa yhteyttä tahoon, joka vastaa käännöskirjallisuudesta. On toki mahdollista, että jokin kustantamo on hankkinut jo kirjan suomennosoikeudet tai että niistä neuvotellaan parhaillaan. Yhteydenotto ei silti varmastikaan haittaa mitään vaan osoittaa, että kirjalle on kiinnostusta.
Korealaista kirjallisuutta ovat viime aikoina julkaisseet ainakin Gummerus, Like, S&S ja Into, joskin…
Suvun polveutumista voidaan tutkia joko patriarkaalista tai matriarkaalista linjaa noudattaen.
Patriarkaalisessa (patrilineaarisessa) etenemistavassa selvitetään aina isän puoli: isän isä (ja tämän perhe), isänisän isä (ja tämän perhe) jne. sukupolvi sukupolvelta.
Matriarkaalisessa (matrilineaarisessa) etenemistavassa edetään äidin äidistä tämän äitiin ja niin edelleen.
Bilateraalinen polveutumistutkimus, eli sukulaisuutta tutkitaan sekä isän että äidin puolelta, on yleistymässä.
Bilateraalinen tutkimus eli mies- ja naislinjatutkimus on tärkeää sen takia, että se tuo lisävalaistusta muun muassa lääketieteelliseen geenitutkimukseen, koska aika ajoin y-kromosomissa ja mitokondrioissa tapahtuu eräissä tapauksissa pienissä määrin…
