Helmet-kirjastoissa on käytössä noutamattoman varauksen maksu (1 euro). Maksu on otettu käyttöön 2021. Maksun tavoitteena on kannustaa asiakkaita huolehtimaan varaustensa noudosta tai peruuttamisesta, niin että kirjojen kierto nopeutuu ja varausjonot lyhenevät. Maksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä. Kirjastoautoissa, potilaskirjastoissa ja palvelukeskusten kirjastoissa ei peritä noutamattoman varauksen maksua.Varaaminen on maksutonta. Varauksen ehtii vielä peruuttamaan, vaikka se olisi jo saapunut kirjastoon. Maksu lisätään asiakasmaksuihin, mikäli varausta ei noudeta tai peruuteta viimeiseen noutopäivään mennessä. Löydät tarvittaessa käyttösäännöistä tarkempia tietoja maksuista ja muusta kirjastoasioinnista: Helmet-kirjaston…
Olisikohan etsimäsi runo Lauri Pohjanpään "Yhteisvoimin"? Runo alkaa näin:
"Talon naurishautahan mennehet
oli kuomat kurki ja kettu."
Tämä viisas runo kertoo siitä, miten kettu ja kurki yhteisvoimin selviävät naurishaudasta. Runo päättyy säkeeseen
Mitä tämäkin tarina opettaa?
Sitä vaan: mitä yksin toimin
ei aikaan saa ees viisaskaan,
se saadaan yhteisvoimin.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Oodi elämälle (1928). Se on luettavissa myös teoksesta Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989)
Voit kokeilla kirjaston e-kirjoja ja e-äänikirjoja aluksi omalla puhelimellasi tai tabletillasi. (Näin korona-aikaan se lienee kätevintä)
Kirjaston materiaalit eivät vaadi erillistä lukulaitetta.
Helmet sivulta löytyy ohjeita erilaisille laitteille ja kakille meidän e-kirjapalveluillemme. (niitä on neljä erilaista)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244)
Kirjastolla ei ole mitään suositusta lukulaitteita, mutta netistä löytyy muutamia sivustoja, joilla erilaisten lukulaitteiden ominaisuuksia ja hintoja vertaillaan.
Esim. https://www.dustinhome.fi/editorial/oppaat/archive/valitse-oikea-e-kirjojen-lukulaite/?ssel=false
https://ikinortti.blogspot.com/2018/12/…
Verkossa on saatavilla aihetta käsittelevä Jenna Säärelän Pro gradu -tutkielma Sotilasslangin tarkastelua
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805031572.pdf
Muita aihetta käsitteleviä Pro gradu -tutkielmia (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Vähätalo, Eva: Sanaston kartuttamisen keinot suomalaisessa sotilasslangissa, 2013.
- Tarra, Tiina: Sotilaslyhenteistä muodostetut sotilasslangisanat ja -ilmaukset sekä keksityt sotilasslangilyhenteet, 2008.
Vainio, Pauliina: Suomalaista sotilasslangia 1900-luvun lopulta. 1999.
Aiheesta on julkaistu myös kirjoja (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Paltemaa, Marja-Riitta: Sotilasslangi sotakoulussa, 2009.
- Lehtonen, Juhani: U. E…
Elintarvikkeita mitattiin vanhastaan hyvin monenlaisilla mittayksiköillä. Desimaaleihin perustuva metrijärjestelmä (mm. metri, litra ja gramma) kehitettiin Ranskassa 1700-luvulla. Suomessa siirryttiin metrijärjestelmän käyttöön 1800-luvun lopulla.
Varsinaista syytä siihen, miksi juuri yksi litra ja 500 grammaa ovat vakiintuneet pakkauskooksi maidolle ja voille, en ole onnistunut löytämään. Tuntuu kuitenkin loogiselta, että pakkauskoko on tasaluku: yksi litra tai puoli kiloa. Jo ennen kuin maito myytiin pakattuna, käytettiin ns. tinkimaidon myyntiin yleensä litran mittaa.
Atrian sivuilla kerrotaan, että jauhelihan teollinen tuotanto alkoi vuonna 1992, kun Atria toi ensimmäisenä valmiiksi pakatun jauhelihan…
Olisiko tämä "Joku muu"-henkilölle sopiva muistopuhe?
Joku Muu on poistunut keskuudestamme
Järkyttyneenä otimme viime viikolla vastaan tiedon, että yrityksemme kunnioitettu ja arvostettu jäsen, Joku Muu on poistunut keskuudestamme.
Jonkun Muun poismeno ei ole korvattavissa. Hän on ollut yrityksemme kantavia voimia jo vuosikymmeniä. Hän teki aina paljon enemmän yhtiön hyväksi kuin hänen osalleen kohtuudella olisi kuulunut.
Aina kun tehtävä, joka piti hoitaa, projekti joka piti vetää, työryhmä, joka kaipasi sihteeriä tai joku kiireellinen, tärkeä työ, oli kaikkien huulilla heti sanat: "Eikö Joku Muu voisi mennä?"
On yleisesti tiedossa, että Joku Muu oli yhtiön historian ahkerimpia jäseniä. Aina kun tarvittiin vapaaehtoisia, kaikki…
joitakin satukirjoja löytyy Jyväskylän kirjaston kokoelmista myös kurdinkielisenä sekä persian/farsin kielisenä. Tietokanta näyttää kielen vain kurdina, joten en nyt varmaksi osaa sanoa ovatko nämä kurdi goranin kielisiä. Tässä alla linkit hakuihin tietokannasta.
Tässä haku kielellä kurdi ja asiasanana sadut:
https://keski.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Tässä haku kielellä kurdi ja asiasanana lastenkirjallisuus:
https://keski.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Tässä haku kielellä farsi/persia ja asiasanana sadut
https://keski.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Ja tässä vielä haku kielellä farsi/…
Kyseessä on Satu Pentikäisen kappale "Kevät ja syys", jonka on säveltänyt Kari Litmanen ja sanoittanut Jorma Toiviainen.Kansalliskirjasto https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4662295?sid=4983968503
Valitettavasti etsimääsi nuottia ei löytynyt käytössämme olevista tietokannoista. Etsimme pääkaupunkiseudun kirjastojen, maakuntakirjastojen, ruotsinkielisten kuntien kirjastojen ja Pohjanmaan kirjastojen aineistotietokannoista sekä MetaCrawlerista (Internet).
Voit palauttaa lainaamasi aineiston mihin tahansa HelMet-kirjastoon toimipaikan aukioloaikana.
Asiasta kerrotaan kirjaston käyttösäännöissä kohdassa "Lainaus, palautus ja uusiminen", mutta tieto ei tosiaankaan ole kovin selvästi näkyvillä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Yleltä tiedettiin kertoa, että runo on peräsin kuunnelmasta Kurjet lentävät (1963), joka perustuu Victor Rozovin näytelmään. Runo aloittaa kuunnelman.
Valitettavasti Yleltä kerrottiin myös, ettei kuunnelmaa voida saada nykyisten sopimusten puitteissa Areenaan.
En löytänyt tätä laulua selaamalla Finna.fi:tä, Violaa ja Fono.fi:tä tai työväenlaulukokoelmia,
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=voima&culture=fi&Page=…
tai Työväen lauluja, http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/tl.htm
Laulu ottaa kantaa -sivusto kokoaa tietoa työväenlauluista, sieltä voisi kannattaa kysyä, https://lauluottaakantaa.fi/tyovaenkulttuuri-talteen-ja-elavaksi/
Työväen arkistossa ehkä myös voisi löytyä materiaalia, https://www.tyark.fi/otayhteytta/
Kirjallisuutta työväenlauluista sekä laulukirjoja, https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=ty%C3%B…
Olen tiedustellut myös kollegoilta keskustelupalstalla, palaan asiaan, jos saan lisätietoa. …
Jos on tarkoitus kopioida CD-levyltä (tai CD ROM-levyltä) toiselle levylle, tarvitset CD ROM -aseman. Ainakin Pasilan kirjastossa ja Oodissa on lainattava DVD -asema. DVD-aseman voi lainata kirjastokortilla ja se liitetään omaan tietokoneeseen. DVD-asemaa voi käyttää vain kirjastossa, joten oma tietokone täytyy ottaa kirjastoon mukaan.
Jos on kyse VHS-kasetilla olevan filmimateriaalin siirtämisestä VHS-kasetilta CD ROM-muotoon, tarvitaan VHS-DVD-digitointilaite. Sellainen löytyy ainakin Pasilan kirjastosta. Laite on varattavissa osoitteesta https://varaamo.hel.fi . Digitointi tapahtuu VHS-nopeudella.
Kannattaa huomata, että kirjastoissa ei myydä CD ROM -levyjä. Kannattaa siis hankki DVD+R tai DVD+RW -…
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroluettelo löytyy osoitteesta http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Sen mukaan kysymäsi kone on valmistettu vuonna1927.
Y-sarjan koneita on valmistettu Elizabethportissa, New Jerseyssä http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/singer_dating_by_serial…
Tätä tarinaa emme löytäneet. Piki-kirjastosta löytyy lastenkirjallisuutta Halloweenista, löytyisikö tästä hakutuloksesta tuttu teos https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…? Kirjasammon Halloween-kirjojen joukkoa voisi myös selailla, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/halloween.
Sinun on mahdollista nähdä lainaushistoriasi vain mikäli olet ottanut sen käyttöön. Muutoin lainaushistoria ei tallennu minnekään.
Lainaushistorian käyttöönotto:
Kirjaudu Helmet.fi:ssä omiin tietoihin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla.
Valitse
Omat tietoni
Lainaushistoria
Aloita lainaushistorian seuraaminen
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä. Taskukirjastossa voit tyhjentää koko lainaushistorian, mutta Helmet.fi:ssä voit poistaa lainaushistoriasta myös yksittäisiä teoksia. Lainaushistorian voi tulostaa tai lähettää sähköpostiin vain…
Kyseessä lienee Milja Kauniston historiallinen romaanitrilogia Synnintekijä (Gummerus 2013); Kalmantanssi (2014) ja Piispansormus (2015).
Kirjassa Synnintekijä Olavi Maununpoika (Turun piispan Maunu Tavastin ottopoika) lähtee 1425 Sorbonnen yliopistoon opiskelemaan. Siellä hän kohtaa Miracle de Servieresin, mieheksi pukeutuneen naispuolisen opiskelijan. Trilogia seuraa heidän elämäänsä ja seikkailujaan.
Tarina on maininnalla kiinalainen kansansatu hiukan erilaisina versioina useammassakin kirjassa.
Juhani Konkan satukirjassa Keltainen kurki (1953) sen nimi on "Minkä takia koirat eivät pidä kissoista." Tässä tarinassa kissa ei tosin kulje kattojen kautta.
Lastenkirjassa Aarteiden kirja 5: Nooan arkki (1957) satu on nimeltään "Miksi kissa ja koira ovat vihollisia : kiinalainen satu" kissa pääsee nopeammin palaamaan, koska ylittää esteet helposti koiran kulkiessa maata pitkin.
Elina Karjalaisen satukirjassa Uppo-Nallen iltasatuja (1997) on versio sadusta nimellä "Kissa ja koira sormusta etsimässä", jossa samoin kissa on aiemmin perillä hyppiessään esteiden yli. Myös tässä kirjassa sadun kerrotaan olevan kiinalainen kansansatu.…
Kyseessä on Robert Louis Stevensonin runo Travel eli Matkoja. Runo sisältyy teokseen Lapsen runotarha (A child's garden of verses, 1987), kokoelman kaikki runot on suomentanut Kirsi Kunnas.
https://www.gutenberg.org/files/25609/25609-h/25609-h.htm
Runokokoelman saatavuuden omassa verkkokirjastossasi voit tarkistaa täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.116580
Vuonna 2020 Suomessa oli 51 vähintään 10 000 asukkaan taajamaa.
Tieto löytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta: https://stat.fi/tilasto/vaerak
Tilaston taulukoihin pääset tästä linkistä: https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/?tablelis…
Tiedon saa poimittua taulukosta 11s8 -- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…
Vuotta 2021 koskevat taajamatiedot julkaistaan 15.12.2022.
