Mikko Syrjän säveltämässä ja Martti Syrjän sanoittamassa kappaleessa Murheellisten laulujen mainitaan Turmiolan Tommi. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran Eppu Normaalin äänitteellä Murheellisten laulujen maa vuonna 1982.
https://finna.fi
Kirjastonhoitajalla ei ole pätevyyttä vastata tähän kysymykseen tieteellisesti, joten voin vain esittää tietolähteitä, joista voit selvittää vastausta kysymykseesi. En kuitenkaan löytänyt lähteitä, joissa kerrottaisiin unentarpeen lisääntymisestä murrosiässä, vaan useissa lähteissä murrosikäisten unentarpeen kerrotaan olevan sama kuin aiemmin. Unen ajoitus kuitenkin siirtyy usein murrosikäisillä eli he valvovat illalla pidempään.
Lähteet ja lisätietoa:
Murrosikäisistä tulee illanvirkkuja - Terveyskirjasto
Unen tarve - Terve koululainen
Lääkärilehti - Nuori nukkuu myrskyn silmässä (laakarilehti.fi)
Nuoren nukkuminen - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
Jyväskylän kaupungin kansakoulu, joka on nykyiseltä nimeltään Puistokadun päiväkotikoulu, sijaitsee Puistokadulla. Se tunnetaan myös nimellä Puistokoulu. Taulumäellä Rajakadulla puolestaan toimivat Keskuskansakoulu vuosina 1952-1973 ja Suvimäen kansakoulu vuosina 1901-1952. Kaikista kolmesta kerrotaan Jyväskylän kansakoulun historia -teoksessa. Tutustu myös näihin teoksiin:Kirsi-Maria Hytönen: Esikaupungista kampukseksi: elämää Rajakadun seudulla (2011)Jyväskylän kirja: katsauksia kaupunkielämän vaiheisiin 1940-luvulta 1990-luvulle (1997)Pekka Martio: Puistokoulun historia (2004) ja Puistokoulun kuvia (2005)
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole näin vanhoja varsinaisia muotilehtiä. Sen sijaan meillä on tältä ajalta ulkolaisia yleis- ja taidelehtiä, joista välittyy kuvaa sen ajan muotivirtauksista.
Kotimaisista yleislehdistä mainittakoon Kotiliesi, jota meillä on varastoituna v. 1925 alkaen.
Meillä on myös varastossa yksittäisiä kotimaisia muotilehtiä, joitakin myös irtonumeroina, kuten Muoti + Kauneus, Muotisorja, Sorjat pukimet ja Kodin pukimet. Nämä aikakauslehdet ovat 1960-luvulta 1990-luvulle.
Kyseessä on varmaankin Richard Adamsin romaani ”Shardik : Beklan herra” (WSOY, 1980). En ole sitä itse lukenut, mutta Kirjasammossa osoitteessa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11184 oleva takakansiteksti kuulostaisi siltä, ja kirja alkaa metsäpalon kuvauksella.
Huonekasvien historiaa on ansiokkaasti käsitelty esim. Leena Arkion kirjassa Rakkaat vanhat huonekasvit. Kirjassa esitellään paitsi itse vanhoja huonekasvilajeja ja niiden käyttöä entisaikoina myös perinteisiä hoitotapoja.
Useimmissa huonekasvikirjoissa kerrotaan monien tavallisimpien vanhojen huonekasvien hoito-ohjeet, mutta myös hieman harvinaisempia lajeja (esim. apostolinmiekka eli apostoliniiris) löytyy vaikkapa teoksesta Koti kukkii - iloa
huonekasveista ympäri vuoden.
Vanhojen kasvilajien hankkiminen onnistuu esim. Kotipuutarha-lehden kautta, jossa lehden lukijat usein ilmoittavat halustaan ostaa tai myydä erilaisia kasveja. Myös esim. Keltainen pörssi -lehdessä on kasvien osto- ja myynti-
ilmoituksia.
Perinnekasveihin…
Anneli Saariston esittämään ”Viimeinen känni” -tangoon ei löydy suomenkielistä nuottia. Tangon on säveltänyt Aníbal Troilo ja suomenkielisen sanoituksen ovat tehneet Harri Saksala ja S. Sovijärvi. Se alkaa: “On sielun murhe mulla salainen”. Tangon alkuperäisellä nimellä ”La última curda” löytyy Finna-hakupalvelusta vain nuotti "Buenos Aires tangos", jossa on tästä tangosta sovitus yhtyeelle, johon kuuluu piano, kaksi viulua, basso/bassokitara ja kaksi bandoneonia. Finna-hakupalvelu on Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen hakupalvelu.
Verkosta löytyy useita erilaisia nuotinnoksia. Voit hakea esim. näin:
”ultima curda” (score OR ”sheet music” OR pdf)
Tässä pari esimerkkiä nuotinnoksista:
https://musescore.com/pianotango/…
Finna.fi:stä löytyy haulla keskiaika ja kalastus kirjallisuutta, näiden joukosta voisi löytyä jotain teitä kiinnostavaa. Suomen kalakirjastosta ei löydy asiasanalla keskiaika kirjallisuutta, mutta kalastus -- historia asiasanalla tehdyn haun tuloksesta saattaa löytyä jotain sopivaa. Suomen kalakirjasto ei valitettavasti ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, mutta sinne voi lähettää kysymyksiä suoraan osoitteella Info@suomenkalakirjasto.fi.Kalastukseen liittyvää välineistöä ja historiaa on talletettu museoihin, mm. Suomen Kansallismuseeon. Se on mukana Kysy museolta -palvelussa, joten sen puoleen kannattaa myös kääntyä.
Kyseessä on hollantilaisen Hendrik Groenin Viimeiset villitykset : Hendrik Groenin (83 ¼ v.) salainen päiväkirja (Pogingen iets van het leven te maken, suom. Sanna Van Leeuwen, 2017)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3534151?sid=4112137193
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Väinö Tuomalaan arkisto ja Reino Ala-Kuljun kokoelmat on siirretty Seinäjoen kirjastolta Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon alaisuuteen, Seinäjoen kaupungin kotiseutuarkistoon.
Tuollaista täysin kattavaa luetteloa kaikesta Suomessa saatavilla olevasta bulgariankielisestä kirjallisuudesta tuskin on olemassa. Parhaimman tuloksen saanee kuitenkin Finna-palvelusta https://www.finna.fi/ , jossa on mukana useita kirjastoja ympäri Suomen.
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Maljakko saattaa olla Eino Vännin (tai Wännin) suunnittelema Liekki-maljakko. Kyseistä maljakkoa on valmistettu Kumelan lasitehtaalla 1970-luvulla. Maljakkoa löytyy myynnistä useista alan verkkokaupoista hyvin vaihtelevaan hintaan, n. 15 eurosta 125 euroon.
Toisaalla taas saman näköisen maljakon kerrotaan olevan Pentti Sarpanevan suunnittelema ns. kultaseppämalli (esim. Kaisa Koiviston kirja Suomalaisia lasimaljakoita, ISBN 978-951-0-37039-1).
Esimerkiksi antiikkiliikkeet ja huutokauppakamarit tunnistavat esineitä ja arvioivat niiden arvoa. Tällainen palvelu on usein maksullista, mutta maksutontakin palvelua löytynee. Lasiesineen hintaan vaikuttavat monet seikat, mm. lasin väri ja esineen kunto sekä mahdollinen signeeraus…
Lumihiutaleita löytyy Saa laulaa 1-2 musiikin oppikirjasta. Voi hyvä tavaton -kappaleeseen ei löytynyt nuottia. Tarkoititkohan Joulu saapuu -kappaleella Rannankarin Joulu on ovella -laulua, sillä häneltä ei löytynyt tuon nimistä kappaletta? Siihen on nuotit Seikkailujen lukukirja : musiikkiopas -kirjassa, sitä ei tosin löydy Helmetistä. Voit pyytää sitä kaukolainaksi, ole siitä yhteydessä omaan kirjastoosi.
Erinomaisen havainnolliseen esitykseen maailmankaikkeuden koosta voi tutustua Heikki Ojan kirjassa Universumi (Ursa, 2017).
Oja hahmottelee universumin suhteelliset etäisyydet kulkemalla sen läpi neljällä askeleella, joista kolme ensimmäistä on aina 10 000 kertaa niin pitkä kuin edellinen ja neljäs tuhat kertaa niin pitkä kuin edeltävä askel. Perusmitaksi on otettu Maan ja Auringon välimatka eli yksi tähtitieteellinen yksikkö (astronomical unit, lyhennettynä au). Kaikki planeettakunnan ilmiöt tapahtuvat 10 000 au:n sisällä. Seuraava askel, tähtiavaruuden ilmiöt, on 10 000 kertaa pitempi kuin planeettakunta-askel. 10 000 x 10 000 eli 10 0002 au on etäisyys, jonka sisällä ovat lähes kaikki taivaalla näkyvät tähdet. Kolmas askel,…
Vaikuttaa siltä, että kyseinen kappale on julkaistu vain singlenä. Tämä tieto on peräisin Yleisradion Fono-tietokannasta. Singlelevyjä ei ole valitettavasti kirjastoihin hankittu.
Liikennevirasto on tutkinut asiaa. Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen nimi on Tien ja radanpidon hiilijalanjälki. Tutkimus on verkossa luettavissa. Vaikka tutkimus on vanha, se antaa kuitenkin pohjatietoa tien- ja radanrakentamisen hiilidioksidipäästöistä. Tutkimuksessa käsitellään rakentamisen lisäksi myös teiden ja ratojen käytön hiilidioksidipäästöjä.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2011-38_tien_ja_radanpidon_web.pdf
Vuonna 2009 Julkaistu tutkimus selvittää Ympäristönäkökohtien huomioimista päällystevalinnoissa https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-61_ymparistonakokohtien_huomioiminen_web.pdf. Tutkimuksesta selviää, että päällystevalinta vaikuttaa…
Ensimmäinen Talvion suomentama julkaisu nimeltään "Satuja ja seikkailuja" on vuodelta 1905. Oheisesta linkistä löytyvät myös muut hänen suomentamansa H.C. Andersenin sadut:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eauthor_facet%3A%22Talvio%2C+Maila%22&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&dfApplied=1&lookfor=Andersen%2C+H.+C.&type=Author
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattiin taannoin myös käännöksiin liittyvään kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-etsinyt-…