Voit lainata Seitti-kortilla ihan normaalisti edelleen. Korttia voit käyttää kaikissa Eepos-kirjastoissa.
Halutessasi voit vaihtaa kortin uuteen Eepos-korttiin missä tahansa kirjaston toimipisteessä, myös kirjastoautossa. Uudesta kortista veloitetaan kolme euroa.
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa kirjassaan Kielen elämä - suomen kieli eilisestä huomiseen (2016), mm. suomen kielen synnystä (s. 31-47). Pitkään oli niin, että ei ollut olemassa yhtä ja yhtenäistä suomen kieltä, vaan kieli oli erilaista eri puolilla Suomea. Nykyisten päämurrealueiden esimuotojen katsotaan syntyneen Rautakauden ajalla. Tämänkin jälkeen kielimuodot jakautuivat ja sekoittuivat monella tavalla. Oman lisänsä suomen kieleen, ja erityisesti sanastoon, toivat kaupankäynti ja kristinuskon levittäminen.
Artikkeli kirjoitetun suomen alkuvaiheista löytyy Kielikello-lehdestä (Riitta Palkki 1/2000). Siinä kerrotaan mm., että yhtään yhtenäistä suomenkielistä tekstiä ei keskiajaltakaan ole säilynyt:…
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyy asiaa koskeva artikkeli, josta löytyvät myös linkit Tilastokeskuksen sivuille: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toim….
23.12.2021 tehtyjen linjausten mukaan Helsingin Helmet-kirjastot toimivat muuten normaalisti, mutta niissä ei järjestetä yleisötilaisuuksia 28.12.2022 - 17.1.2022. Yleisötilaisuuksia ovat esimerkiksi kirjailijavierailut, lukupiirit ja satutunnit.
Helsingin kaupungin hallinnoimat uimahallit ja sisäliikuntatilat ovat suljettuina 28.12.2021 - 10.1.2022. Tämä ei kuitenkaan koske vuonna 2004 tai myöhemmin syntyneiden harrastustoimintaa ja näin esimerkiksi uimakouluryhmiä.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/helsing…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirja…
Kadonneesta Helmet-kirjastokortista voit ilmoittaa soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteeseen. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Normaalitilanteessa (ei sulkuaikana) kirjastojen ollessa suljettuina voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro tällöin vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__ongelmatilanteet(953)
C Morea ei kovin monella ole käytössä, mutta sarjaa katsoneen kollegan mukaan kyseessä on kappale Moscow Noir Main Theme. Tämä kappale kuulemma soi usein pitkin sarjaa.
Asian voi tarkistaa. Sarjan alkuperäinen nimi on Dirigenten, ja sille löytyy soundtrack Spotifysta. Sinne tarvitsee tehdä tunnukset, mutta sisältöä voi kuunnella muuten ilmaiseksi (ajoittaisia mainoksia toki luvassa musiikin soiton lomassa).
https://open.spotify.com/album/0rAtDwOzI8WgwqFVdbZPs9
Kappale löytyy myös Youtubesta: https://youtu.be/AvtO9N5S64E
Sarjan tunnuskappale on tosiaan Unohtumaton ilta (Moscow Nights)
Vaalilain 7. luvussa (90 §) on säädetty, että jos äänimäärät ovat yhtä suuret, ehdokkaiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Ks. Finlex, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714?search%5Btype%5D=pi…
Kyseessä on tavara-arpajaiset, jossa arpajaislain mukaan voi arpomisella tai muulla siihen rinnastettavalla sattumaan perustuvalla tavalla voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja. Arpajaiset saa toimeenpanna rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa. Edelleen laissa sanotaan, että arpajaiset saa toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla, jollei toisin säädetä. Luvan tavara-arpajaisiin (tavara-arpajaislupa) antaa ja peruuttaa toimeenpanopaikan poliisilaitos toimialueellaan.
Kuitenkin edellä tarkoitettu yhteisö saa toimeenpanna ilman viranomaisen antamaa lupaa tavara-arpajaiset, joissa…
Pirkko-Liisa Perttulan kirjassaan Tyttöjen jutut tästä ennustusvälineestä (yksinkertainen origami) käyttämän nimen kirppu ohella lasten on kuultu käyttävän nimeä ennustuskirppu.
Waldemar Bühlerin kirjassa Paperi- ja pahvityöt sekä kirjansidonta (WSOY 1961) ja Anja Bühlerin kirjassa Tyttöjen suuri askartelukirja (WSOY 1971) samanlaisesta paperitaitoksesta käytetään nimitystä "taivas ja kadotuksen kuilu".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto ei tunne virallista suomenkielistä vastinetta "paper fortune teller" - ennustusvälineelle.
Digi- ja väestötietoviraston etunimihaun mukaan vuosina 2000-2009 syntyneitä Frans-nimisiä miehiä on 1019.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Vuosikohtainen etunimihaku on poistettu tietosuojasyistä. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Mestarietsivä Basil Hiiri -elokuvassa esiintyvä henkilönnimi Flaversham on luultavasti tekaistu nimi, joka ei varsinaisesti tarkoita mitään. Pohjana sille on luultavasti ollut brittiläistä alkuperää oleva nimi Faversham ("sepän kylä"). Faversham on sekä kaupunki Kentin kreivikunnassa Iso-Britanniassa että sieltä lähtöisin oleva sukunimi.
William Faversham (1868–1940) oli brittiläissyntyinen näyttelijä, joka teki mittavan näyttämöuran Broadwaylla ja koko joukon elokuvarooleja Hollywoodissa.
Faversham Name Meaning, Family History, Family Crest & Coats of Arms (houseofnames.com)
William Faversham - IMDb
Tutkielma pariloiduista porsaasta löytyy Antti Mäkisen suomentamana Parnasson numerosta 4/1999 (s. 414–417). Kaivattu kohta kuuluu siinä seuraavasti: "'Lahjat', kuten on tapana sanoa, 'tuovat ystäviä'." (s. 416)
Aivan täysin yksiin kysymyksessä kuvatun kanssa se ei mene, mutta siinä määrin lähelle, että ehdotan P. C. Jersildin kirjaa Lasten saari (Tammi, 1976). Siinä lähes 11-vuotias Reine päätyy viettämään kesää Tukholmassa, kun hän jättää menemättä kesäsiirtolaan ('Lasten saari'), jonne hänen yksinhuoltajaäitinsä on poikaa lähettämässä. Reine saa kaikenlaista toimittelevan juoksupojan paikan Olga-tädin ateljeesta, jossa maalataan tekstejä hautaseppeleiden nauhoihin. Tarinan mies, jonka kanssa Reine viettää joutilasta aikaansa, on Stig, "yksi äidin kavereista, joka oli nukkunut muutaman yön vierashuoneessa viime pääsiäisenä".
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9205
Ilmeisesti oletkin jo kuolettanut varastetun kortin. Uuden kortin saadaksesi sinun pitäisi käydä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilötodistus. Saat uuden kortin saman tien, ja se maksaa kolme euroa.
Olisiko kenties mahdollista, että runossa olisi puhuttu sieluni helluntain asemesta Suomemme helluntaista? Löysin eräästä vanhasta sanomalehdestä 90 vuotta sitten Mikkelin oppikoulujen ylioppilaiden lakkienjakojuhlassa luetun Runon nuorelle ylioppilaalle, jonka oli laatinut koulun johtaja Joos. Sajaniemi. Tässä runossa johtaja Sajaniemi runoilee Suomemme helluntain helavalkeista: "miten syttyisi syömmissä leimahtain / helavalkeat Suomemme helluntain". Ehkä tämä runo on ollut tuttu opettajallenne ja hän on hyödyntänyt sitä puhuessaan omille nuorille ylioppilailleen.
Runo nuorelle ylioppilaalle
Sotilasarvon menetys on kirjattu rikoslakiin, rikoslain 2. luvun 14a §. Kokonaan arvottomaksi ei sotilasarvon menetys tee, sillä lain perusteella alinta sotilasarvoa ei voi tuomita menetettäväksi. Sotilasarvon menetystä on pohdittu muutama vuosi sitten peräti väitöskirjan verran ja aihe noussut sen jälkeenkin satunnaisesti otsikoihin.
Lisätietoa ja lähteitä:
Koskinen, J. (2011) ‘... ja lisäksi tuomitaan menettämään sotilasarvonsa’ : rikoslain 2 luvun 14a §:ää (L 21.4.1995/578) koskeva oikeustieteellinen tutkimus . Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.
https://yle.fi/uutiset/3-8878584
https://yle.fi/uutiset/3-6305323
Tammen Maailmantaide -sarjan osa 9 käsittelee barokkia. Se on varmastikin hyvä yleisteos aloittaa tutustuminen tähän tyylisuuntaan.Yleisempi taidehistorian perusteos on Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään.
Suomen maalaustaiteesta perusteos on Suomen taiteen historia.
Löydät lisää Helmetistä lisää teoksia hakusanalla taidehistoria ja voit halutessasi yhdistää siihen halutun tyylisuunnan.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lintukirjoja, joihin on yhdistetty ääninäytteet. Tässä muutamia:
Lintu ja ääni : kotoiset lintumme solisteina / [teksti:] Riku Cajander ; äänitteet: Lauri Hallikainen (sis. cd-levyn)
Linnut äänessä : 150 Pohjolan lintulajia äänineen / teksti: Jan Pedersen ; suomentanut ja Suomen oloihin soveltanut: Lasse J. Laine ; äänitteet : Lars Svensson ; valokuvat: Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo ; piirrokset: Jony Eriksson (julkaisussa äänilaite, josta voi kuunnella lintujen ääniä)
Rantojen laulavat linnut / Riku Cajander, Juha Sjöholm, Tero Linjama. (lintujen äänet kuunneltavissa julkaisussa olevien QR-koodien kautta)
Suomen linnut : tunnistusopas /…
