Kaikkeen taiteeseen pätee sama sääntö: kaupallinen arvo (siis se summa rahaa, jolla taide-esine vaihtaa omistajaa) riippuu kokonaan kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Jos taiteilija on tunnettu ja "arvostettu", hänen tekemänsä taide maksaa enemmän kuin sen, joka ei ole tunnettu ja "arvotettu". Jonkin verran objektiivista perustaa hinnoille syntyy taideteoksen valmistuskustannuksista eli iso öljyväritaulu on periaatteessa kalliimpi kuin kämmenen kokoinen grafiikanlehti. Mutta jos taiteilija kuuluu ykkösryhmään, myös se grafiikanlehti on kallis. Mitään arvostuksista riippumatonta hintaa ei taiteelle voida määritellä. Kaupallinen arvo voi myös muuttua rajusti kumpaankin suuntaan ihan kiinnostuksen mukaan.
Valokuvat poikkeavat varsinaisista…
Ikävä kyllä tulevia poistokirjoja ei voi varata etukäteen. Etukäteisvarausten tekeminen poistokirjoista olisi liian työlästä ja vaatisi erillisen varausjärjestelmän tai rekisterin rakentamista. Poistokirjoja laitetaan poistokärryihin sitä mukaan kun poistoja tehdään.
Suomen alueella jaettiin 1500- ja 1600-luvuilla läänityksinä kreivi- ja vapaaherrakuntia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kreivi-_ja_vapaaherrakunnat
Wikipedia mainitsee lähdeteoksissaan Mauno Jokipiin kirjoittaman kaksiosaisen Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat -teoksen. Nämä helmet-kirjastojenkin kokoelmiin kuuluvat teokset sisältävät myös karttoja.
Niin ikään helmet-kirjastoista löytyy "läänityslaitos" -hakusanalla Janne Haikarin väitöskirja Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä : vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen…
Eduskunnan täysistuntosalissa puhemiehen korokkeen molemmilla reunoilla palaa vihreä merkkivalo silloin, kun täysistunnossa on käynnissä nimenhuuto tai äänestys. Nimenhuuto tarkoittaa sitä, että kansanedustajat ilmoittautuvat läsnä oleviksi. Kun merkkivalot sammuvat, se tarkoittaa sitä, että nimenhuuto tai äänestys on ohi. Merkkivalo on yhteydessä ääntenjakautumistauluihin, jotka ovat puhemiehen korokkeen takana olevalla seinällä. Kun nimenhuuto on päättynyt, niistä näkee läsnä olevat kansanedustajat ja kun äänestys on päättynyt, niistä näkee äänestyksen tuloksen.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Jos varaus on tehty Helmet-tietokantaan, se odottaa noutajaansa kahdeksan päivää. Jos olet soittanut kirjastoon ja pyytänyt varaamaan kirjaston hyllystä löytyneen kirjan itsellesi noutaaksesi sen samaisesta kirjastosta, niin aikaa noutaa se on kolme päivää.
Kyseessä.on EU:n eläintarhadirektiivi (neuvoston direktiivi 1999/ 22/ETY).
Ohessa hallituksen esitys, joka on valaisevampi:
https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020209u
Voisi olla Riesakuoriaisen, Ihrakuoriaisen tai Turkiskuoriaisen toukka, tai jokin perhosentoukka.
Tunnistaminen vaatii ammattilaisen.
Voisit ottaa yhteyttä esim. https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/hyonteiset tai https://play.acast.com/s/luontoilta Voit myös ladata kännykkääsi tunnistus-aplikaation, iNaturalist. https://play.google.com/store/apps/details?id=org.inaturalist.android&hl=fi&gl=US
Barbara Tuchmanin kirja The march of folly : From Troy to Vietnam (1984) löytyy HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta, mistä sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Kirja löytyy myös Tampereelta ja Kuopion Varastokirjastosta sekä ruotsinkielisenä käännöksenä mm. Porvoosta.
Heikki Poroila
Kassu Halosen kappale Ei rakkaus yötä pelkää sisältyy nuottijulkaisuus Kirka : parhaat (toim. Ari Leskelä, Fazer Musiikki 1994).
Julkaisua ei näytä olevan oman kirjastosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4334190
Desert Ironwood -puusta löytyy verkosta suomenkielisiä nimityksiä: "aavikon rautapuu", "aavikkorautapuu" tai "rautapuu". Nämä vaikuttavat epävirallisilta, englanninkielisestä nimestä käännetyiltä. Toisaalta myös Persianparrotiaa kutsutaan suomeksi "rautapuuksi". https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianparrotia
Kolmelle muulle kasville ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä nimeä.
Valitettavasti tämä Somerjoen sävellys Pirkko-Liisa Aleniuksen sanoihin kuuluu niihin lukuisiin lauluihin, joista on tarjolla runsaasti äänitteitä, mutta ei ensimmäistäkään nuottiversiota. On mahdollista, että Johanna Kustannuksella voisi olla arkistoissaan jokin käsikirjoitusversio levytyksiä varten. Heidän osoitteensa on Johanna Kustannus / Universal Music Oy, PL 40 00151 Helsinki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Esimerkiksi alla olevissa lastenkirjoissa on aiheena teatteri tai sirkus. Lisää löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Satumetso-sivuston haulla:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/satumetso
- Muusan ja Maestron teatteriseikkailu / Kirkkopelto Katri
- Hertta leikkii nukketeatteria / Veittikoski Niina
- Pekka Töpöhäntä teatterissa / Knutsson Gösta
- Vartiainen ja kovaääninen kuiskaaja / Nuotio Eppu
- Vaarallinen juhannus / Tove Jansson
- Sirkusnorsu Rani / Dolan, Penny
- Miina ja Manu sirkuksessa / Koivisto Jari
- Sirkus saapuu kirjastoon / Majaluoma Markus
- Sointulan lasten ja Minnan syysseikkailu / Numelin, Kristiina, Lehtonen Annemari
- Dumbo
- Tyttö ja valkoinen hevonen (Kuuluu teokseen: Laulajainen, Leena. - Tulen ja jään saari)
-…
En löydä tätä elokuvaa, jossa näyttelevät Barbra Streisand ja Kris Kristofferson, kuin videokasettina Lahden pääkirjastosta, https://finna.fi/Record/lastu.179514. Etsin monihaun avulla http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ . Dvd:tä näyttäisi saavan nettikaupoista, esim. https://www.amazon.co.uk/Star-Born-DVD-Barbra-Streisand/dp/B07FSN6VDW
Tekijänoikeusvapaata ääneen luettua kirjallisuutta löytyy LibriVox-palvelusta usealla kielellä. Ranskankielisiä materiaalia on myös paljon.
HelMet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään eri äänikirjapalveluun. Yksi näistä on Naxos Spoken Word Library, jossa on jonkin verran ranskankielisiä äänikirjoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Loyda_kirjaston_eaanikirjat(167943)
Eduard Kolmanovskin kappale Za okoshkom svetu malo on Lauri Jauhiaisen suomennoksessa saanut otsikon Maailman valot.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204).
Suomen kirjasäätiön tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon jako-ohjeiden kohdassa 4 sanotaan näin:
--
”Kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa tietokirjan ehdolle Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.
Jos lautakunta nimeää teoksen palkintoehdokkaaksi, teoksen ehdolle asettanut suorittaa säätiölle ehdokasmaksun, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.”
--
Suomen kirjasäätiöstä kerrottiin että vuoden 2019 Tietokirjallisuuden Finlandia-…
Kyseessä voisi olla Juha Seppälän romaani Ei kenenkään maa (WSOY, 2006). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18588.
