Eri lähteet esittävät hyvin samankaltaisen listan rautatiettömistä maista sekä huomioita tilanteen muutoksista. Joissakin maissa on aiemmin ollut rautatieverkko, toisissa on suunnitelmia sellaisen rakentamiseksi.
https://www.worldatlas.com/articles/countries-without-a-railway-network…
https://www.telegraph.co.uk/travel/lists/countries-with-no-railways-air…
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_rail_transport_netwo…
Kaikki luetellut maat eivät ole itsenäisiä - esim. Macao. Vertailuksi voikin ottaa Wikipedian luettelon itsenäisistä maista:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states
Löysin Beethovenin 7. sinfonian (Sinfoniat, nro 7, op92, A-duuri) Allegretto-osan melodiaan kaksi erinimistä (”Sävelten voima”, ”Sointujen hoivat”) suomenkielistä sanoitusta ja useita erilaisia kuorosovituksia. Myös sanoituksissa on pieniä eroja, vaikka laulun nimi on sama. Vain joissakin nuoteissa mainitaan sanoittajan tai sovittajan nimi. Kaikkia julkaisuja en pääse näkemään, eikä julkaisujen kuvailutiedoissa aina kerrota laulujen sanoittajien tai sovittajien nimiä, joskus jopa säveltäjien nimet puuttuvat.
”Sävelten voima” -nimellä löysin mieskuorosovituksen nuotista ”Ylioppilaslauluja. Kolmas vihko” (toimittanut D. Hahl [= Taavi Hahl]); K. E. Holm, 1894). Laulu alkaa: ”Sävelten aallot, taivahan valot, täyttävät rintain innolla ain.”…
Kälkäjästää tarkoittaa kuljeskelemista. Sanaa esiintyy Kainuun alueen murteessa. Sukunimi Kälkäjä on peräisin talonnimestä. Nimi juontuu mahdollisesti lapin sanasta 'kielga', joka tarkoittaa tasaista jäkäläkangasta.
Lähteet
Suomen murteiden sanakirja, kälkäjästää: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_7ebc592060a0c1a8101…
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Löysin ainakin tämän M. Vuoren suomennoksen finna.fi sivulta: Rikos ja rangaistus : romaani kuudessa osassa jälkipuheineen. 1-2 | Eepos-kirjastot | Finna.fi Julkaisija: Jyväskylä, Gummerus 1888-1889. Kääntäjä M. Vuori. Kirja löytyy Kuortaneen pääkirjaston kotiseutukokoelmasta ja on siellä käytettävissä lukusalissa. En valitettavasti löytänyt mitään kuvaa kannesta tai mainintaa siitä, onko teos kovakantinen. Mutta halutessasi voit toki olla suoraan yhteydessä kyseiseen kirjastoon ja kysyä asiasta esim. sähköpostitse tai soittamalla. Tässä Kuortaneen kirjaston verkkosivu, josta löytyy heidän yhteystiedot: Kirjastopalvelut | Kuortane Myös Oulun yliopiston Pegasus tiedekirjastolta löytyy tämä: Rikos ja rangaistus : romaani…
Kyse taitaa olla Delia Owensin kirjasta Suon villi laulu (WSOY, 2020)
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2428945__Ssuon%20villi%20laulu__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kun pohjoiscarolinalaiselta suolta löytyy kylän oman kultapojan ruumis, epäilykset kääntyvät Kya Clarkiin, joka asuu marskimaan reunalla. Kouluja käymätön juopon tytär, köyhää valkoista roskasakkia - vai jotain aivan muuta? Kya on oppinut selviytymään yksin, ystävystymään suon eläinten kanssa ja lukemaan sen vesiä ja mättäitä. Mutta hänkin kaipaa rakkautta, ja kun villi luonto kohtaa ihmisten maailman, ei mikään ole enää entisellään.
Se, mitä "drama teacher" brittikouluissa oppilaille opettaa, ei pohjimmiltaan juurikaan poikkea siitä, mitä meillä käydään läpi äidinkielen ja kirjallisuuden vuorovaikutustilanteissa toimiminen -osa-alueen opetuksessa: "Draama on luokkamuotoista vuorovaikutteista, toiminnallista ja kokemuksellista opetustoimintaa, jossa keskitytään yhdessä toimimiseen käyttäen teatterin keinoja."
Draaman opettamisesta | Opetushallitus (oph.fi)
Eroja toki on – huomattaviakin – ja ne juontavat juurensa draaman paljon suuremmasta painoarvosta brittiläisessä koulujärjestelmässä. Siinä missä meillä draamaopetus on tiukasti integroitu äidinkielen ja kirjallisuuden puitteisiin ja tähtää ensisijaisesti koulumaailmassa tarvittavien esiintymistaitojen…
Radion rinnakkaisohjelman lähetin Rovaniemelle tuli vuoden 1963 aikana. Television näkyvyysalue saavutti Rovaniemen 1964.Lähde: Yleisradion historia. 2, 1949–1996
Kysymyksen sitaatista tulee ensimmäisenä mieleen Yrjö Jylhän suomennos William Shakespearen Macbeth-näytelmän säkeestä "Come what come may, time and the hour runs through the roughest day" (1. näytös, 3. kohtaus):
Vaan tulkoon sitten, mik' on tullakseen;
pahinkin päivä vierii verkalleen.
Nuikki on saanut jopa oman Wikipedia-sivun.
Siellä häntä luonnehditaan hulluksi tiedemieheksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Professori_Nuikki
Hullua tiedemiestä Wikipedia luonnehtii näin:"Hullu tiedemies on huippuälykäs, mutta hänellä on epämääräinen moraali ja psykopaattisia piirteitä." https://fi.wikipedia.org/wiki/Hullu_tiedemies
Psykopaattiset piirteet taas summataan: "... ominaisia piirteitä ovat pinnallinen viehätysvoima, itsekeskeisyys sekä myötäelämiskyvyn, syyllisyydentunnon ja pidäkkeiden puute. Psykopaatille tyypillisiä ovat julmuus, epäsosiaaliset teot, alkoholin ja huumeiden käyttö, vastuuttomuus ja moraalittomuus. Kokonaisväestöstä noin yksi prosentti voidaan kategorisoida psykopaateiksi…
Kyllä myyvät, jos elokuvatallenne on poistettu tarpeettomana, ei rikkoutumisen takia. VHS-kasetteja ei juuri enää poistomyynneissä näe, mutta DVD-levyjä riittää. Jokainen kaupungin tai kunnan kirjasto päättää itsenäisesti myyntipolitiikasta, joten kannattaa kääntyä oman kirjaston puoleen ja kysyä sieltä suoraan, onko tällaisia tallenteita tulossa poistomyyntiin ja jos on tulossa niin milloin.
Heikki Poroila
Puhejudo (engl. verbal judo) on George J. Thompsonin erityisesti poliisien avuksi kehittämä menetelmä, jolla pyritään konfliktin välttämiseen hankalassa vuorovaikutustilanteessa. Thompsonin kirjaa Verbal Judo : the gentle art of persuasion ei ole suomennettu, mutta englanninkielisenä sitä on saatavissa joistakin kirjastoista.
Peter Liskin ja Joonatan Nikulan Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puhutusopas: muistilista ja sujuvan vuorovaikutuksen keinoja poliisin kenttätyöhön (2018) käsittelee aihetta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/150054/ON_Liski_Nikula.pd….
Muuta kirjallisuutta:
Dunderfelt, Tony: Läsnäoleva kohtaaminen (PS-kustannus, 2016)
Kivinummi, Jaana: Kun ei suju : selviytymisopas haastaviin…
Kyseessä voisi olla Sid Fleischmanin kirja Hokkuspokkusperhe (Mr. Mysterious & Company, 1962). Siinä Hackettin perhe matkustaa värikkäillä vankkureillaan esiintymässä villissä lännessa taikuri-isän johdolla. Perheen lapset ovat nimeltään Paul ja Jane, ja esitykseen kuuluu numero, jossa Jane leijuu ilmassa. Kirjasta on julkaistu Suomessa kaksi eri painosta vuosina 1963 ja 1975, ja niissä on erilaiset kansikuvat.
Ihan täsmällistä tilastoa äänikirjojen kappalemääristä kirjastoittain ei suoraan ole saatavilla, mutta suurimmat kokoelmat niitä varmastikin on kunkin kaupungin pääkirjastossa, siis Pasilassa, Sellossa ja Tikkurilassa. Jos siis tahdot löytää äänikirjat suoraan hyllystä, nämä ja muut suuret kirjastot ovat varmasti parhaita paikkoja niiden etsimiseen. Toisaalta näissä kirjastoissa myös kysyntä on kovaa, joten niissäkään ei välttämättä ole hyllyssä kovin suurta valikoimaa. Niinpä suosittelenkin, että otat käyttöösi koko pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteiset kokoelmat HelMet-verkkokirjaston avulla.
Äänikirjakokoelmia voit tutkia (halutessasi kirjastoittain) seuraavasti: Helmet-verkkokirjaston etusivulla www.helmet.fi näppäile hakukenttään…
Valitettavasti elokuvan kohta, jossa Kalevi Kahra esiintyy ei selvinnyt. Se taitaa selvitä vain katsomalla elokuva. Elokuva löytyy Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sedvin%20laine%20tuntematon%20sotilas__Ff%3Afacetmediatype%3Ag%3Ag%3ADVD-levy%3A%3A__Ff%3Afacetmediatype%3Ah%3Ah%3ABD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Tullin elintarvikevalvonta tutkii kasvinsuojeluainejäämiä ja muita torjunta-ainejäämiä vihanneksista ja kasviksista.
https://tulli.fi/web/tullilaboratorio/elintarvikkeet/mita-elintarvikkei…
Kotimaisia elintarvikkeita valvovat kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lisätietoa kasvinsuojeluainejäämien valvonnasta voi kysyä Ruokavirastosta.
https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/torjunta-ainejaamat/
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset…
https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/yhteiset…
Hei,kunnilla on Teoston kanssa sopimuksia. Teoston sivuilta on luettavissa otsikon "Musiikki kunnan toiminnassa" alta sopimuksen ehdoista ja mitä niiden puitteissa saa tehdä. Päiväkodeista siellä mainitaan näin:Musiikki kunnan toiminnassa -lupa kattaa laajasti musiikin käytön kuntien ja kaupunkien toiminnoissa ja palveluissa. Lupa sisältää taustamusiikin esittämisen, sekä pääsymaksuttomien, vastikeettomien tapahtumien järjestämisen kuntalain mukaisissa, kunnan itse ylläpitämissä julkisissa palveluissa (koulut, päiväkodit, muut palvelut) kunnan yksin järjestämässä toiminnassa sekä pienimuotoisen katusoiton.Lähteet: Musiikki kunnan toiminnassa - Teosto
Leskinen todennäköisesti viittasi ironisesti television keskeiseen merkitykseen tunnetuksi tulemisessa. Tulkitsen lausuman kriittiseksi näkemykseksi siitä, että televisionäkyvyyttä arvostetaan kohtuuttoman paljon. Leskinen oli epäilemättä sitä mieltä, että myös televisiossa näkymättömät ihmiset ovat todellisia ja olemassa.
Heikki Poroila
Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990) opastaa sanomaan "Asun Sappeessa".
Ensemble- ja orkesterikokoonpanojen nuottimateriaaleja ei yleensä ole kirjastojen kokoelmissa, vaan ne ovat vuokra-aineistoa. Einojuhani Rautavaaran Octet for Winds (1962) on saatavissa vuokraksi Fennica Gehrmanin kautta. Teos löytyy palvelun Hire materials -alasivulta hakutoiminnolla.
Tilauskäytännöt vaihtelevat maittain. Tilaus tapahtuu joko Zinfonia-portaalin kautta tai paikalliselta välittäjältä. Käytännön ohjeet sekä Fennica Gehrmanin toimiston yhteystiedot löytyvät sivulta https://www.fennicagehrman.fi/hire-materials/how-to-order/
Ihan täsmälleen hakuehtojasi vastaavaa biisiä en keksinyt.
J. Karjalainen ja Mustat Lasit -yhtyeen samannimisellä esikoisalbumilla vuodelta 1981 on kappale Brando soitti congarumpuja. Siinä on loppupuolella puheenomainen osa, jossa sanotaan: ”kokolattiamatolla on kaatunut shamppanjalasi”.
Voisikohan kyse olla tuosta kappaleesta?
