Taitavat "hookri" ja "kookri" olla pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Tekaistuilla cocktailien nimillä Simo saa vedettyä tarjoilijan huomion puoleensa siksi aikaa, kun Njurmi (Spede) kiinnittää köyden tämän jalkaan.Pähkähullu Suomi | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Wikipedian artikkelissa ei ollut mainittu lähdettä, joten sen todenperäisyyttä on hankala arvioida. Itse pitäisin Helsingin kaupunkiympäristön julkaisua "Vuosaarenhuippu" luotettavana lähteenä. Siinä korkeudeksi mainitaan n. 60 metriä:
https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisu…
Löydät Helmet-kirjastojen vieraskieliset lastenkirjat esimerkiksi näin. Kirjoita hakulaatikkoon lastenkirjallisuus ja valitse hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimista haluamasi kieli. Kielet voi järjestää aakkosjärjestykseen klikkaamalla nuolesta. Voit myös käyttää tarkennettua hakua (linkki varsinaisen hakulaatikon alla). Voit kirjoita hakusanaksi lastenkirjallisuus ja valitse haluamasi kieli alla olevasta valikosta. Esimerkiksi liettuankielistä lastenkirjallisuutta näyttäisi olevan Helmet-kirjastojen kokoelmissa tällä hetkellä 205 nimekettä.
Kaikkea aineistoa voi varata myös kirjastoautoon. Tällöin sinun täytyy tietä, mille pysäkille aineiston varaat. Aikataulut ja pysäkit löydät alla olevasta linkistä.
Etsimäsi kuvakirja…
Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta selviää, että vuonna 2022 Helsingin pinta-alasta (215,08 km²) oli viljelyalaa eli peltoja 992 ha eli 9,92 km². Vantaan vastaavat luvut ovat 240,35 km² ja 3496 ha eli 34,96 km². Helsingin pinta-alasta peltoja on siis 4,61 % ja Vantaalla 14,55 %.
Käytössä oleva maatalousmaa muuttujina Vuosi, Kunta, Muuttuja ja Laji. PxWeb (luke.fi)
Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan – Wikipedia
Kouvolan kirjastokortilla voi lainata kaikista Kymenlaakson kirjastoista, siis myös Kotkan kirjastoista. Toimii myös toiseen suuntaan, sillä muiden Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) korteilla voi lainata Kouvolan kirjastoista.
Juhani Lassilan kirjoittaa väitöskirjassaan seuraavista kansalaiskouluista Rovaniemen maalaiskunnan alueella. "Lapin koulutushistoria. Kirkollinen alkuopetus. Kansa-, perus- ja oppikoulut. Osa 1.":
Vuonna 1958 maalaiskuntaan perustettiin Nivavaaran kansalaiskoulu, joka toimi vuoteen 1962 kurssinmuotoisena, sen jälkeen vuoteen 1963 yksivuotisena ja vuoteen 1967 kaksivuotisena, jolloin siihen liitettiin myös vapaaehtoinen yhdeksäs luokka. Sinetän kansalaiskoulu alkoi kevätlukukaudella 1962 kurssinmuotoisena, jatkui syksyllä yksivuotisena vuoteen 1964, jolloin muuttui kaksivuotiseksi ja sai kolmannen vuosiluokan 1966. Alakemijoen kansalaiskoulu aloitti toimintansa Muurolassa 1963 kaksivuotisena laajentuen kolmivuotiseksi jo 1964 ...…
Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii).
Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis).
Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .
Kuvauksesi sopii John Gordon Davisin teokseen "Nälkäisen tiikerin vuodet" (WSOY, 1977). Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasamposta (ks. linkki alla). Kirjasammossa on myös kuva teoksen kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0b78199e-7e58-46a0-bf3d-e7…
Etelä-Korean elokuva-arkistolla on tietokanta korealaiselokuvista. Toinen hyvä lähde on Internet Movie Datababase, jossa haun pystyy rajaamaan muun muassa maan mukaan.
Lemmikkieläimen ottaminen kotiin tuo vastuuta ja vaatii harkintaa ja suunnittelua. Koiran hankkimista pohtivalle löytyy verkosta runsaasti ohjeistusta.
Ainakin Suomen kennelliiton verkkosivuja kannattaa tutkia: https://www.kennelliitto.fi/koiran-omistaminen/koiran-hankkiminen
Esimerkkejä muista:
https://www.elaintieto.fi/blogi/muistilista-lemmikinottajan-avuksi/
https://kuono.fi/koiran-hankinta-huomioi-nama-asiat/
https://www.koiranpentu.fi/koiran-hankinta/
https://www.hankikoira.fi/koiran-hankinta
https://evidensia.fi/uutiset/haaveissa-koiranpentu-elainlaakarin-vinkit…
Mainitsemasi koirakirjat, rotuoppaat, koiran hoitoon ja kasvatukseen liittyvät teokset kuuluvat kirjastojen vakiotarjontaan.
Åbo stadsbibliotek har några formulärhandböcker på svenska.
Folke Grauers: Nordsteds formulärbok (Stockholm, 2007)
Rembe Annika: Wahlström & Widstrands formulärhandbok (Stockholm, 1998) och
Forss, Thomas: Handbok I vardagsjuridik (Helsingfors, 1998), som innehåller också formulär
På finska:
Juridiset asiakirjamallit (Helsinki, 2010)
Asiakirjamallit (Helsinki, 2008)
Av dessa rekommenderar jag Juridiset asikirjamallit, men den är bara på finska.
Du kan använda ämnesord som formulärhandböcker, asiakirjaoppaat, asiakirjat, mallit när du söker i nätbiblioteket Vaski http://www.turku.fi/vaski
Tämä tapahtuu 26. kauden jaksossa S26E154, joka on alun perin esitetty elokuun 8. päivänä 2013.
Soapcentral.com-sivusto: https://www.soapcentral.com/bb/recaps/2013/130805.php
Tvdb.com-sivusto: https://thetvdb.com/series/the-bold-and-the-beautiful/seasons/official/…
Fono-tietokannan mukaan suomenkielisen version "Kaikki hoituu" on levyttänyt Taljanka. Kappaleen, jonka alkuperäinen nimi kirjoitetaan eri lähteissä eri tavoin, on säveltänyt ja sanoittanut Tomás Méndez Sosa. Suomenkieliset sanat on tehnyt Aappo I. Piippo.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Säkeet ovat Margo Lairdin runosta Ebb tide, joka ilmestyi alun perin Ken Geeringin toimittamassa Breakthru-runouslehdessä vuonna 1965. Runo sisältyy myös Geeringin kokoamaan Breakthru-lyriikan antologiaan It's world that makes the love go round (Corgi, 1968).
Luulenpa, että olisi melkein helpompaa listata ne suomalaiset runoilijat, jotka eivät ole kirjoittaneet lainkaan luonnosta. Luonto on hyvin yleinen teema suomalaisessa runoudessa. Toisaalta esimerkiksi Eino Leinon runoudessa luonto on vain yksi teema. Vanhoista klassikkorunoilijoista luonnosta ovat kirjoittaneet paljon esimerkiksi J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi.
Saattaisi olla melkein kätevämpää katsella kokoelmia, joihin on koottu luontoaiheisia runoja. Niitä ovat esimerkiksi ”Runo puhuu luonnosta” (Kirjapaja, 1985), ”Runon vuodenajat” (Weilin + Göös, 1988) ja ”Luonnonrakkauden ja viisauden kirja” (WSOY, 1997). Jo noista kolmestakin kokoelmasta löytyy melkoinen määrä suomalaisia runoilijoita, joiden tuotannossa on luontoteemoja.
Desert Ironwood -puusta löytyy verkosta suomenkielisiä nimityksiä: "aavikon rautapuu", "aavikkorautapuu" tai "rautapuu". Nämä vaikuttavat epävirallisilta, englanninkielisestä nimestä käännetyiltä. Toisaalta myös Persianparrotiaa kutsutaan suomeksi "rautapuuksi". https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianparrotia
Kolmelle muulle kasville ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä nimeä.
