Voisikohan kyseessä olla Selma Vilhusen elokuva Tyttö nimeltä Varpu? Juoni ei ole aivan kuvailemasi kaltainen, mutta monet yksityiskohdat kuitenkin täsmäävät.
Kuvaus esim. Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tytt%C3%B6_nimelt%C3%A4_Varpu
Runo sisältyy nimellä "Vuosi" kirjaan "Hanhiemon iloinen lipas" (WSOY, 1954; useita painoksia). Kirjan runot on "vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti riimitellyt" Kirsi Kunnas. Alkuteos on nimeltään "The tall book of Mother Goose".
Tarkemmin sanoen kyseessä on laivan vesillelaskuun liittyvä perinne, jonka tarkoituksena on tuoda onnea alukselle ja sen tulevalle miehistölle.Laivojen vesillelaskuun on varmaankin aina liittynyt erilaisia tapoja ja seremonioita. Tiedetään esimerkiksi, että muinaiset Babylonialaiset uhrasivat härkiä ja viikingit orjia.1800-luvulle tultaessa osassa länsimaita oli muodostunut yleiseksi käytännöksi viiniä tai jotakin muuta juomaa/nestettä sisältävän pullon rikkominen aluksen runkoa vasten.Samppanja käyttö yleistyi vasta 1800-luvun lopussa. Eräs ensimmäisistä kerroista kun samppanjaa käytettiin oli vuonna 1891, kun Britannian kuningatar Viktoria laski vesillä sota-alus HMS Royal Arthurin. Lähteet:BBC https://www.bbc.com/news/magazine-…
Tilastokirjastosta kerrottiin, että tilastoa suomalaisten keskipituuksista ei ole. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksesta löytyy tietoa tutkimukseen vastanneiden suomalaisten keskipituuksista:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/avtk
Yhdysvaltalaista nuorten dekkarikirjasarjaa "Alfred Hitchcock and the Three Investigators" julkaisitiin vuosina 1964 – 1987. Alkuperäisessä sarjassa on teoksia kaikenkaikkiaan 43 ja kirjoittajia sarjalla oli useita. Alla olevassa linkissä on lista kirjoista.
Näyttää siltä, että useimmat The Three Investigators –sarjan teokset on saatavissa Suomesta englanninkielisinäkin, mutta ei pääkaupunkiseudun kirjastoista. Teoksia löytyy joistakin yleisistä kirjastoista. Teosten nimet ovat joko muodossa, joka alkaa ”The Three Investigators and… ” tai ”Alfred Hitchcock and…”. Koska sarja on noin pitkä, ei liene järkevää listata kaikkia Suomesta löytyviä englanninkielisiä osia tähän. Teokset löytyvät helposti Frank-monihaulla tai Melinda-…
Neljää vuodenaikaa ja niiden vaihtumista kuvataan esimerkiksi seuraavissa teoksissa.
Tuuri, Antti: Vuodenajat maaseutukaupungissa : romaani (Otava, 1979)
Hyry, Antti: Uuni (Otava, 2009)
Mörö, Mari: Melkein kaikki itää (Kirjapaja, 2006)
Haakana, Veikko: Pohjoinen päiväkirja (Karisto, 2009)
Envall, Markku: Jäät lähtevät (WSOY, 2004)
Calvino, Italo: Marcovaldo, eli, Vuodenajat kaupungissa (novelleja, Tammi, 2010)
Vuodenaikojen vaihtelua kuvaavia runokokoelmia ovat esimerkiksi Heidi Liehun Surusta vesilintu nousee siivilleen (WSOY, 2009) ja Caj Westerbergin kokoelma Yönmusta, sileä : runoja (2011).
Lisää vuodenaika-aiheisia kirjoja löytyy Kirjasammosta tai HelMet-verkkokirjastosta hakusanalla vuodenajat.
Musiikista varmaankin tunnetuin…
Alusten kyljistä poistuva vesi on todennäköisimmin painolastivettä, jota käytetään laivan tai veneen vakauttamiseen ja sen syväyksen optimoimiseen. Alus pysyy näin merikelpoisena ja ohjattavana. Vettä pumpataan tarpeen mukaan sisään tai ulos. Ulos tuleva vesi voi olla myös aluksen moottorin jäähdytysvettä, jonka avulla taataan, ettei laivan moottori ja koneistot ylikuumene.Lähteet:Painolasti – WikipediaLaivojen painolastivesien puhdistus pakolliseksi | YlePainolastiveden tarkoitus ja merkitys - TietoMarine Cooling Pumps - The Ultimate Guide
Hei,Näyttää valitettavasti siltä, ettei Itä-Vantaan kirjastoissa ole lainattavissa paperileikkureita. Jos haluaa ostaa sellaisen, Prismassa on saatavilla ainakin pieni leikkuri, Puuilossa taas isompaan tarpeeseen. Hinnat vaihtelevat 16 eurosta 30 euroon.
Marko Ahon tekemässä ja Tietosanoman vuonna 1999 julkaisemassa nuottikokoelmassa "Vankilalauluja" on kappale nimeltä "Postijuna yössä", joten ainakin tuonniminen laulu on kyllä olemassa
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22postijuna+y%C3%B6ss%C3%A4%22&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FMusicalScore%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Valitettavasti Finnan tiedoissa ei ole tarkemmin kappaleen säveltäjää tai laulun alkusanoja, joten ei ole varmaa että kyseessä on sama teos.
Kyseessä saattaisi olla Douglas Orgillin ja John Gribbinin Kuudes talvi (Otava, 1981), "karmaisevan vaikuttava 'huomispäivän trilleri'" uudesta jääkaudesta.
Tässä joitakin kirjavinkkejä.Kuvakirjoja:Hudson, Charlotte: Äiti tulee pian (Kustannus-Mäkelä, 2005)Lindenbaum, Pija: Kun Ollin äiti unohti (WSOY, 2006)Sandström, Tuula: Santeri ja syöpäri (Suomen syöpäpotilaat, 2004)Lastenromaani isommille lapsille:Edwardson, Åke: Lohikäärmekuu (Otava, 20210)Lasten tietokirjoja:Auno, Henna: Uteliaat oppijat tutkivat syöpää (Etana Editions, 2023)Daynes, Katie: Tutki! Pöpöjä (Sanoma Pro, 2017) Kuvauksia kirjojen sisällöstä löytyy esim. Lastenkirjainstituutin tietokannasta: https://lki.verkkokirjasto.fi/etusivu
Ainakin Erik Wahlströmin kirjassa Jumala (Schildts 2006) esiintyy "tuntematonta mutta degeneroitunutta rotua oleva liehakoiva pikku koira" nimeltään Filioque. Sivulla 236 olevasta kohtauksesta on tosin vaikea päätellä, kenen arkkienkelin vastuulla koira varsinaisesti romaanissa on. Tekstin perusteella omistaja on lähinnä Rafael, vaikka koira hyppääkin Gabrielin syliin kirputettavaksi.
Mikä linkki mahtoi olla kyseessä?
Vaasaan päädyit todennäköisesti siksi, että sinne perustettiin vuonna 1794 Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto Vaasan Luku-kirjasto.
Netistä löytyi hakusanoilla "kirjastolaitoksen historia" esimerkiksi Kirjastokaistan koulutuskanavalta Kirjastohistoria-kategoriasta kirjastojen historiasta kertovia teoksia ja kirjastojen juhlavuosiin liittyviä haastatteluja ja esityksiä. Osoite https://www.kirjastokaista.fi/kirjastohistoria-koulutuskanava/
Maisa Hopeakunnaksen diaesitys (21.8.2014) Kirjastohistorian taitekohdista löytyy osoitteesta https://www.slideshare.net/MKorhonen/kirjastohistorian-taitekohtia-suom….
Tarkemmin aiheeseen kannattaa tutustua lukemalla kirja Suomen yleisten…
Kielitoimiston sanakirja määrittelee miehen / naisen näin:
täysikasvuinen miessukupuolta oleva ihminen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/mies
täysikasvuinen naissukupuolta oleva ihminen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/nainen
Täysikasvuinen taas määritellään näin:
lopulliseen mittaansa kasvanut: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/t%C3%A4ysikasvuinen
Kasvun päättyminen vaihtelee ihmisillä paljonkin, joten tarkkaa ikää lienee mahdotonta antaa. Yleisintä lienee nimityksen vaihtaminen juuri tuossa täysi-ikäisyyden paikkeilla.
Kysyimme asiaa paremmin tuntevalta taholta ja saimme tämän vastauksen:
”Jos haluaa kokeilla Usb-C -kaapelilla, pitää puhelimessa tietysti olla Usb-C -piuhalle paikka ja televisiossa Usb-piuhan paikka. USB-C -piuhan pitäisi olla tiedonsiirtopiuha, ei latauspiuha. Tämän pystyy tarkistamaan sillä, että siirtyvätkö esim. tiedostot puhelimesta koneelle piuhan kautta. Tiedonsiirtopiuhassa on usb-päässä 4 kampaa, virtajohdossa 2.Tämänkään jälkeen kuvan näkyminen ei ole varmaa, vanha tv ei välttämättä tunnista puhelinta ja toisin päin. Lämpimästi suosittelen langattoman yhteyden käyttämistä, esim Chromecastia.”
Vertailevaa tutkimusta ei suomessa tehdyistä väestönsiirroista juurikaan ole.Google Scholar löysi Tutkimuksia väestön siirroista. Hakusanoina väestönsiirrot suomessa Linkki google Scholarhttps://agricolaverkko.fi/puheenvuorot/jalagin-leinonen-pakkomuuttojen-vaikutus-pohjoismaisiin-yhteiskuntiin/ https://journal.fi/vskst/article/view/184944/125615https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/19297/nbnfioulu-202105187900.pdf?sequence=1&isAllowed=yhttps://siemenpuu.org/wp-content/uploads/2023/01/Tekojarvet-hukuttivat-ja-tuhosivat_Aikio.pdfhttps://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/65991/978-952-337-421-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y#page=118&zoom=100,0,0Lisäksi löytyi dokumentteja Yle Areenasta.https://areena.yle.…
PIKI-kirjastojen kokoelmista löytyy Mouhijärven historiasta esimerkiksi seuraavanlaisia teoksia:
Simo Penttilä (toim.), Mouhijärvi 1639-1989
Simo Penttilä, Mouhijärvi. 2, Mustianojalta Uotsolaan
Simo Penttilä, Mouhijärvi 1867-2008
Henrik Widenius, Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä
Mouhijärven historiaa käsitellään myös Sastamalan historia -kirjan osissa.
Sastamalan historia. 1,1, Esihistoria
Sastamalan historia. 1,2, Esihistorian liiteosa
Sastamalan historia. 2, 1300-1860
Sastamalan historia. 3, 1860-1920
Tässä muutamia kirjavinkkejä. Tarkempia kuvauksia näistä kirjoista voi hakea esim. Kirjasampo-sivustolta (http://www.kirjasampo.fi/fi#.VfvuW03smUk).
Anthony, Evelyn: Hakaristin varjo (Weilin + Göös, 1986)
Brook, Rhidian: Talo Elben rannalla (Otava, 2014)
Capella, Anthony: Napolilainen naimakauppa (Tammi, 2008)
Capus, Alex: Léon ja Louise (Atena, 2012)
Doerr, Anthony: Kaikki se valo jota emme näe (WSOY, 2015)
Dueñas, María: Ommelten välinen aika (WSOY, 2013)
Grémillon, Hélène: Uskottuni (Otava, 2012)
Harris, Joanne: Appelsiinin tuoksu (Otava, 2000)
Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa (Tammi, 2004)
Ondaatje, Michael: Englantilainen potilas (Otava, 1993)
Orringer, Julie: Näkymätön silta (Otava, 2011)
Wallner, Michael: Pariisin huhtikuu (…
