Kirjasampo-sivusto esittelee kirjoja ja kirjailijoita. Se siis sisältää teosten kuvailutietoja, ei itse teoksia. Sivuston kautta on mahdollista tarkistaa kirjojen saatavuus omasta kirjastosta, mutta niitä ei pääse sivuston kautta lukemaan. https://www.kirjasampo.fi/fi/info
Uusimmissa kirjahyllyissä esitellään vapaasti luettavana olevia kirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjahyllyt. Ne löytyvät Gutenberg-projektin sivuilta. Vapaita e-kirjoja kannattaa katsella Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/449/hae?category=123415&sort=title&order=…. Niitä voi lukea selaimessa pöytäkoneella, tabletissa ja kännykällä.
Prinsessa Ruusunen on ollut saatavilla kuvateoksena vuonna 1942. "Kokoelma Grimm veljesten saksalaisia satuja", ilman kustantajaa tai muita tietoja on ilmestynyt 1930-1944. Tieto Fennicasta.
Vuonna 1948 ilmestyi Martti Haavion kertoma ja Eeli Jaatisen kuvittama lumoavan kaunis kuvakirja "Prinsessa Ruusunen". Kirjasta tuli hyvin suosittu ja siitä otettiin useita painoksia. Voisiko tämä olla kysymäsi teos? Tieto Onnet-tietokannasta.
Vantaan tilastollisesta vuosikirjasta löytyy ruokakauppojen määrä eri vuosina ja eri aluella. Kauppojen nimiä ei ole listattu.
Helsingin maalaiskunnan historia 1865–1945 -kirjassa on myös kaupoista lukunsa (s. 309). Siinä kerrotaan eri kauppaliikkeistä, osuusliikkeistä (Varuboden, Elanto) ja erikoisliikkeistä maalaiskunnassa. Kauppojen lukumääriä mainitaan, mutta sijaintitietoja ei ole tarkasti eritelty.
Vantaan kaupunginmuseon Finnasta löytyy jonkin verran valokuvia ruokakaupoista eri ajoilta, esimerkiksi hakusanalla elintarvikeliikkeet.
Lähde: Vantaan kaupunginmuseo
Voit tiedustella Suomi-Kiina-seurasta nimen Riku kirjoitusta kiinalaisin merkein: http://kiinaseura.lasipalatsi.fi
Internetissä on maksullisia palveluita, joista voi tilata itselleen minkä tahansa nimen tai sanan kiinalaisin merkein kirjoitettuna. Näitä löytyy Googlen avulla esim. hakusanalla names chinese.
Osoitteessa http://www.mandarintools.com/chinesename.html voi kirjoittaa länsimaisen nimensä (vaatii sekä etu- että sukunimen että syntymäajan) ja saada sille maksutta kiinalaisin merkein kirjoitetun vastineen.
Länsimaiset nimet kirjoitetaan kiinalaisin kirjoitusmerkein tavuittain: ensin merkki tavulle ri, sitten tavulle ku. Tämä voi sitten merkitä kiinaksi mitä hyvänsä, joten on syytä olla varovainen.
Sivulta Chinese Character…
Planeetta Maan läpimitta (halkaisija) on päiväntasaajan kohdalla 12 756,280 kilometriä. Pinta-ala on 510 miljoonaa neliökilometriä. Maan painoksi (massaksi) on mitattu 5,9737 kertaa 10 potenssiin 24 eli 5 974 000 000 000 000 000 000 000 kg.
Heikki Poroila
Sukunimenä Roti esiintyy erään verkkosivuston mukaan ainakin Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Yhdysvaltoihin on aikojen kuluessa muuttanut väestöä eri puolilta maailmaa, joten sielläkin Roti-nimisiä löytyy. Pohjoismaissa sukunimi on käytössä Suomessa ja Norjassa.
https://forebears.io/surnames/roti
Italian Piemontessa Roti-sukua tunnetaan vuosisatojen ajalta. https://www.houseofnames.com/roti-family-crest
Sukunimi-infon tietoa Roti-nimestä Suomessa. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/roti.html
Suopöllö (Asio flammeus) ja tornipöllö (Tyto alba) ovat kaksi eri pöllölajia, joihin kumpaankin on tieteellisen terminologian muotoutumisvaiheessa viitattu latinankielisellä Strix flammea. Tornipöllöstä puhuttaessa nimeen on toisinaan lisätty täsmentävä määre "Linnaeus". Suopöllön englanninkielinen nimi on short-eared owl.
Koska samoja lintuja kuvasivat tieteellisesti useat eri tutkijat, joiden käsitykset lajien keskinäisistä suhteista ovat voineet poiketa toisistaan, yhdestä ja samasta linnusta on saatettu käyttää monia tieteellisiä nimiä tai sama nimi on voinut päätyä useammalle kuin yhdelle linnulle. Nykyään tieteellisistä nimistä neuvotellaan ja päätetään varta vasten asetetussa nimistökomiteassa. Suomessa…
Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa (Kokoustila, 2. krs, lastenosaston vieressä) järjestetään maksuton asianajajapäivystys joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 17.00–19.00. Kevään seuraavat kerrat ovat 1.4.,
6.5.
ja 3.6.2026.Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Jokaiselle asiakkaalle on varattu enintään 15 minuuttia asiointiaikaa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeellista hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Päivystykseen ei voi tehdä…
Ainakin yksin pelattavassa kello-pasianssissa pyritään saamaan kortit kellotaulun muotoon.
Muiden kanssa pelattavasta korttipelistä en löytänyt tietoa.
Farkkuminihameet tulivat teolliseen tuotantoon 70-luvun alussa. 60-luvulla farkkuhameita tehtiin itse. Farkkuhame, mustat sukkahousut ja saappaat on ajaton klassinen yhdistelmä, joka tulee aina uudelleen muotiin. Hameen pituus ja saapasmallit ovat vaihdelleet : ” Vuoden 1976 muodikkain vaate oli pitkä farkkuhame joka oli ommeltu erisävyisistä paloista tai leikattu spiraalin muotoon.” http://rullallakelalla.blogspot.fi/2015/09/vaatetuksen-historia-70-luku… . 2010-luvulla keskustelupalstoilla keskustellaan farkkuminihameista, paksuista sukkahousuista ja pitkistä saappaista. https://www.vauva.fi/keskustelu/1327770/ketju/onko_lyhyt_farkkuhame_ja_… . Vuodelta 2017 löytyi uutinen ”Farkkuminihame on tullut takaisin.” https://www.is.fi…
Marina Tsvetajevan essee "Minun Puskinini" on suomennettu ainakin osittain. Katkelma esseestä löytyy Nuori voima -lehdestä vuodelta 1998 (nro 4, s. 12-13). Suomentaja on Hanna Ruutu. Vuoden 1998 Nuori voima -lehti löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sitä ei lainata kotiin, mutta sen saa luettavakseen kirjastossa kirjaston aukioloaikoina (omatoimiaikaa lukuunottamatta):
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Muita käännöksiä suomeksi tai englanniksi emme löytäneet.
Kirjastosta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n julkaisema Suomen kolikot ja setelit : Luettelo arviohintoineen. Kirkkonummen kirjastossa on 2013 ilmestynyt 12. painos. Uudempia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Numismatiikkaliitton, www.numismaatikko.fi, taikka Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:hyn, www.snynumis.fi, joissa löytyy tämän alan asiantuntijoita. Verkkokaupassa, www.kerailyraha.fi, löytyy vuoden 1938 20 markan kolikko hintaan 2,98 €.
Nuotti Kaius Tihtosen säveltämään ja sanoittamaan jenkkaan Alatalon mimmi sisältyy julkaisuun Kotimaista vanhaan malliin. 1. (1977).
Nuottijulkaisu kuuluu kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://finna.fi/Record/ratamo.179018
Valitettavasti en onnistunut löytämään yksiselitteistä termiä, joka nimeäisi kuvaamasi sukulaisuuden. Voit kuitenkin todeta, että olette anopikset. Tämä on mahdollinen vaikkakin harvinainen ilmaus.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/siskokset_ja_samikset
Kyseessä lienee Pentti Haanpään novelli Päntän äijän vajoaminen. Se on julkaistu useissa eri kokoelmissa, joista tuorein on Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018).
Ensinnäkin sinun kannattaa tarkistaa kirjastosta tai HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko kyseisen kirjan laina uusittu jo kolme kertaa. Jos uusimiskertoja on vielä jäljellä, sinun kannattaa uusia laina. Näin saat lisää etsimisaikaa; ehkä kirja sittenkin löytyy jostain.
Jos kirjaa ei kuitenkaan löydy, sinun pitää korvata se. Voit kysyä lähimmästä kirjastosta, mikä kirjan korvaushinta on. Maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos on kyse niin uudesta kirjasta, että sitä vielä myydään kirjakaupoissa, voit myös korvata kadottamasi kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta asiasta on sovittava erikseen kirjaston kanssa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Minusta nimi näyttäisi olevan Lindholm ja signeeraus näyttää samalta kuin esimerkiksi tässä myynnissä olevassa taulussa, https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/714604, jossa taiteilijan signeeraus V. Lindholm on avattu Valter Lindholmiksi. Lisäksi on mainittu hänen syntymävuotensa 1893.
Suomen kuvataiteilijat -matrikkelista taiteilijaa ei löytynyt, ei vanhemmista painetuista kirjoista eikä verkosta, https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Lisätietoja voisi kysyä tuosta galleriasta, jonka yhteystiedot löytyvät ilmoituksesta tai Bukowskis'ta, joka myös on myynyt taiteilijan teoksia, https://www.bukowskis.com/.
Kirjakierrätyspisteitä on varsin monen kunnan kirjastoissa eri puolilla Suomea. Alla linkki kirjastot.fi-sivustolla julkaistuun tämänhetkiseen tilanteeseen:
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Tarkka vuosi ensimmäisten kierrätyskärryjen tai -hyllyjen tuloon kirjastoihin ei selvinnyt, mutta jokin 2000-luvun ensimmäisistä vuosista se lienee. Kouvolan pääkirjasto saattoi olla ensimmäinen. Siellä kierrätyspiste oli aluksi kirjaston kahviossa, mutta siirtyi myöhemmin lehtisaliin. Aloittamisvuosi oli todennäköisesti 2002 tai 2003.
Lahden pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevassa editointihuoneessa onnistuu kyllä musiikkikasettien siirto CD-levylle. Henkilökunta opastaa ensimmäisellä kerralla laitteiden käytössä. Lisätiedot ja ajanvaraukset lukusalin neuvonnasta numerosta 044-4163520.
