Kysymykseen on yllättävän vaikeata vastata, koska "jazz-sävellys" ei ole ihan sama asia kuin sinfonia, jonka senkin kesto riippuu kapellimestarin päättämästä temposta. On usein myös kiistanalaista, onko jokin tietty kokonaisuus itsenäinen ja yhtenäinen sävellys vai enemmänkin peräkkäin soitettavia itsenäisiä osia.
Kävin muistinvaraisesti läpi sellaisia kotimaisia jazz-sävellyksiä, jotka täyttävät kokonaisen albumin ja joiden kohdalla ei pitäisi olla suurempia määrittelyongelmia. Omaan haaviini jääneistä selkeä ykkönen on Heikki Sarmannon New Hope Jazz Mass, jonka levytys vuodelta 1979 on noin 69 minuutin pituinen. Teoksesta on kuitenkin tehty tätäkin pidempiä konserttiäänityksiä, esimerkiksi Musiikkiarkiston kokoelmassa oleva teoksen…
Maksalla on ollut lukuisia symbolisia merkityksiä eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Maksaa on pidetty esimerkiksi intohimon elimenä (roomalaiset) sekä jumalien suosimana elimenä, osittain sen verisen tummanpunaisen värin takia. Maksan on ajateltu myös omaavan kyvyn paljastaa jumalallisia salaisuuksia.
Sielulla on nähty olevan yhteyksiä maksaan. Myös filosofi Platon kirjoitti Timaios-teoksessaan maksan yhteydestä sieluun. Hän liitti maksaan myös ennustamisen taidon. Maksalla on keskeinen rooli Prometheus-myytissä. Tulen ihmisille lahjoittanutta Prometheusta rankaistiin sitomalla hänet erämaassa sijaitsevaan pylvääseen ja usuttamalla hänen kimppuunsa kotka. Kotka nokki Prometheuksen maksaa päivittäin ja joka yö se kasvoi takaisin…
Anne Glenconner on brittiläinen aristokraatti. Hän osallistui kuningatar Elisabetin kruunajaisiin hovinaisena. Lady Glenconner tunnetaan myös prinsessa Margaretin läheisenä seuralaisena ja hän esiintyy myös Crown tv-sarjassa. Yhdessä miehensä kanssa hän omisti paratiisisaaren, jolla prinsessa Margaret usein vieraili.
Anne Glenconner on julkaissut muistelmat "Lady in waiting : my extraordinary life in the shadow of the crown". Muistelmateos julkaistiin vuonna 2019, eikä sitä toistaiseksi ole käännetty suomeksi.
Tilastokeskuksen verkkosivuilla on rahanarvonmuunnin vuosille 1860-2021. Kuluvaa vuotta ei ole vielä laskurissa, koska koko vuoden tiedot tiedetään vasta vuoden päätyttyä. https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Majavan maha ja elimistö ei pysty sulattamaan kasvien ja puiden selluloosaa. Sillä on umpisuolessaan bakteereita ja alkueläimiä, jotka hajottavat sen syömää ruokaa. Eliöt muuttavat typpiyhdisteet valkuaisaineiksi ja tuottavat majavan elimistöön myös vitamiineja. Majavat syövät myös omia ulosteitaan, jolloin ne saavat pieneliöiden arvokkaat tuotokset talteen:
http://www.kalassa.net/kalapedia/index.php/Euroopanmajava
Mauno Jokipiin teoksessa Panttipataljoona : suomalaisen SS-pataljoonan historia (Gummerus 2000) kerrotaan, että suomalaisten ss-sotilaiden palkkaus vastasi valtakunnan kansalaisille maksettavaa sotakuukausipalkkaa (Wehrsold). Palkat oli porrastettu sotilasarvon mukaan, ja niihin saattoi liittyä erilaisia muitakin lisiä. Suuntaa-antava palkkataulukko löytyy esimerkiksi Lexicon der Wehrmact -sivustolta.
Kaitafilmien digitointi on teknisesti sen verran vaativaa puuhaa, ettei palvelua taida olla vielä missään kirjastossa tarjolla (tämä tieto on toivottavasti piankin väärä). Kuluttajatasoiset kompaktilaitteet maksavat vähintään muutaman tuhannen euron verran, joten mahdotonta tällaisen hankkiminen ei isompaan kirjastoon välttämättä ole.
Kaitafilmejä digitoidaan kahdella päätekniikalla. Se parempi perustuu jokaisen filmin ruudun kuvaamiseen, jolloin lopputuloksena on mahdollisimman hyvälaatuinen digitaalinen versio. Työ on kuitenkin erittäin hidasta ja kaupallisesti ostettuna myös kallista.
Toinen tekniikka perustuu siihen, että filmi heijastetaan valkokankaalle ja kuvataan siitä digitaalisella videokameralla. Nämä kuluttajalaitteet…
Kyseessä on itäkarjalainen kansanlaulu Laskettakkua brihat hebot. Sen on levyttänyt ainakin Heli Keinonen. Kuopion kaupunginkirjastosta laulu löytyy nuottina kirjasta Karjalaisia kansanlauluja Suojärven seudulta - AuroraGold (ewig.fi). Äänilevynä kappaletta on muutamissa kirjastoissa, esimerkiksi Tikkurilan musiikkivarastossa laskettakkua brihat hebot | Hakutulokset | Finna.fi.
Nigerian hintatasosta on haastavaa saada luotettavia tietoja. Otin yhteyttä Nigerian Suomen suurlähetystöön ja he ehdottivat ottamaan yhteyttä suoraan heihin. He vastasivat, että ns. virallistenkaan sivustojen tiedot eivät välttämättä vastaa todellisuutta tai ne ovat vanhentuneita. Voitte antaa heille enemmän tietoja mihin menette, koska myös oleskelualueella on merkitystä hintojen suhteen. He auttavat mielellään.Täältä pääsee suomenkielisille lähetystön sivuille: https://finlandabroad.fi/web/nga/edustustoLisätietoja voitte tiedustella sähköpostitse osoitteesta: sanomat.aba@gov.fi
Valtiovallan perustamien tai jakamien kunnia- tai ansiomerkkien jälkeen kiinnitetään perustamisjärjestyksessä muun isänmaallisen toiminnan ristit ja mitalit.
----
Talvisotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
Jatkosotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
------
Lähde: Juha E.Tetri: Kunniamerkkikirja (1994) s. 110.
Tetrin teoksen mukaan näin muodoin Summan risti talvisodan muistoristinä tulisi ennen Ryhmä O – Rv.Pr.:n muistoristiä, joka on jatkosodan muistoristi.
Kunniamerkkiasiat voi tarvittaessa varmistaa mm. seuraavista lähteistä:
Ritarikuntien kanslia
Säätytalo
Snellmaninkatu 9-11
00170 Helsinki
puh. (09) 179 425, (09) 651 558
faksi (09) 16024272
s-posti: info@ritarikunnat.fi
tai Sotainvalidien veljesliitto
Ratamestarinkatu 9 C, 00520…
Meillä ei valitettavasti ole lääketieteellistä asiantuntemusta. Voimme antaa sinulle vain lähteitä, joista ehkä löydät osviittaa kysymykseesi. Esimerkiksi Potilaan Lääkärilehdessä mainitaan elinaikaennuste:
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/22/41/309/sll372017-2002.pd
Lisää lähteitä aiheesta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044
https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/sairaudet/maksasairaudet
Tsunameiksi laskettavista hyökyaalloista on todisteita jo esihistorialliselta ajalta. Historialliselta ajalta vanhimmat kirjalliset lähteet tsunameista ovat 400-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Vanhimpana pidetään kreikkalaisen historoitsija Herodotoksen kuvausta hyökyaallosta Poteidaian kaupungin luona vuonna 479 eaa. Jo historoitsija Thukydides esitti kuvauksessaan Kreikan saaristossa vuonna 426 eaa tapahtuneesta tsunamista, että maanjäristykset olivat yhteydessä tsunamin syntyyn.
Sana tsunami tulee japanin kielestä. Nimen merkitys "satama-aalto" johtuu siitä, että koska tsunamin aallonkorkeus kasvaa sen tullessa matalaan rannikkoveteen, se ei aiheuttanut suurinta tuhoa merellä oleville aluksille, kuten tekivät tavallisten…
Karjaranta alkoi muodostua 1700-luvulla maankohoamisen ja lietteen kertymisen myötä. Tulvaherkästä alueesta muodostui luontaista laidunmaata keskustan alueella asuneiden karjanomistajien käyttöön. Laidunkäyttö jatkui aina 1800-luvun loppuun saakka, josta alkoi teollisuusaikakausi, ja nyt sitten mainitusti alueesta on muodostunut asuinalue. Nimi lienee siis peräisin ensimmäisen käyttötarkoituksen ajoilta.
Lähteet
Satakunnan ammattikorkeakoulu. Karjarannan historiaa – tehdasalueen tilalla nyt moderni asuinalue.
Wikipedia.fi. Karjaranta.
"Sen siksi tein" sisältyy nuottiin Koivuniemi, Paula: "Parhaat" (Fazer Musiikki, 1993). Nuotissa on laulun suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit.
Laulun alkuperäinen nimi on "Resistire". Sen tekijät ovat Manuel de la Calva ja Carlos Toro, joka joissakin viitteissä on merkitty laulun sanoittajaksi, joissakin toiseksi säveltäjäksi. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jorma Toiviainen. Laulu alkaa: "Viivat elämäni ympyröistä".
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi
Historiantutkija, emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston entinen rehtori Päiviö Tommila kirjoittaa Maankäyttö-aikakauslehden artikkelissa "Kuinka Suomi-neidon muotoinen kartta-Suomi syntyi" käsivarren synnystä näin:
"Suomella ei ollut Ruotsin aikana länsirajaa, mutta Haminan rauhassa sellaiseksi määriteltiin Tornion- ja Muonionjokia pitkin kulkeva linja. Nyt Suomi sai myös pohjoisrajan, sillä kun Suomeksi kutsuttu alue oli Ruotsin aikana ulottunut vain Kemijoen tienoille, rajaksi tuli nyt 1751 käyty Ruotsin ja Norjan raja. Se on tänä päivänäkin Norjan ja Suomen raja. Näissä rajajärjestelyissä syntyi Suomi-neidon läntinen käsivarsi."
Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk109/…
Ilman mitään vertailukohtaa, johon suhteuttaa hyönteisen kokoa, sen tunnistaminen on hieman haastavaa - muutamasta hyvästä tuntomerkistä huolimatta. Tutkimastani lähdekirjallisuudesta ei kuitenkaan noussut esiin yhtä ehdokasta yli muiden. Siitä huolimatta saattaisi kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen ja tutkailla, vastaisiko jokin esitelty laji havaitsemaanne.
Rohmut ja riesat
Thoirkil E. Hallas, Elintarviketuholaiset
Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula, Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta
Lars-Erik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Alanco tai Alanko nimellä maalanneita taiteilijoita ovat mm. Uuno, Aarne, Viljo ja Matti Alanko
Valitettavasti tarkempia tietoja heidän signeerauksistaan ei löytynyt.
Asiaa kannattaa kysellä taide- ja antiikkiliikkeistä. Vaikkapa Bukowskilta tai Hagelstamilta.
Apua saattaa löytyä myös paikallisesta museosta.
https://yle.fi/uutiset/3-11841604
Helsingissä on periaatteessa 39 kirjastoa. Lukuun sisältyvät erikoisemmat kirjastoauto, Kaupunkiverstas ja Myllypuron mediakirjasto sekä pienet lastenkirjastot. Töölön kirjasto on tosin tällä hetkellä suljettuna. Sen lisäksi Helsingin kaupunginkirjastoon kuuluu 10 laitoskirjastoa sekä kotikirjasto, joka kuljettaa kirjoja asiakkaiden kotiin. Viimeksi mainitut eivät tosin liene oleellisia ilmoitusten levittämisen kannalta, ja ehkä kirjastoautonkin voi jättää pois laskuista. Siten ilmoitusten levittämiseen käyttökelpoisia kirjastoja lienee 37.
Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi oikealla puolella olevasta valintalaatikosta. Ilmoituksia saa myös jakoon Pasilan kirjaston alakerrassa toimivan lähettämön…
Ikävä kyllä tämä lehti ei enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Lehti on aikaisemmin tullut Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Monikieliseen kirjastoon, ja sen tiedot näkyvät vielä Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1017941__SPhu%20nu%20dien…
Helmet-kirjastojen asiakkaiden on mahdollista lukea kahta vietnaminkielistä lehteä PressReader-palvelussa. Palvelussa on luettavissa mobiililaitteilla ja tietokoneilla sanoma- ja aikakauslehtiä noin 120 maasta 60 kielellä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Makupalat.fi:stä löytyy hakusanalla maalaukset museoiden sivuja, joissa on valokuvia niissä esillä olevasta maalaustaiteesta, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A65824. Niitä kannattaa käydä selailemassa.
Luontomaalareita löytyy monesta maasta ja aikakaudelta. Suomessa esim. von Wrightin veljekset maalasivat luontoa ja esimerkiksi sarjan lintuja puissa eri vuodenaikoina. Werner Holmberg ikuisti hämäläistä metsämaisemaa lukuisissa teoksissaan. Veikko Vionojalta löytyy maalauksia, joissa tuvan ikkunasta näkyy puu eri vuodenaikoina.
Vincent van Gogh ikuisti maisemia eteläisessä Ranskassa sypresseineen ja poppeleineen. Paul Cezannen ja Paul Signacin taiteessa on lukuisia maalauksia puista.…
