Symboleita käsitellään esimerkiksi seuraavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvissä teoksissa:
Yleis- ja hakuteoksia symboliikasta:
-Mark O'Connell ja Raje Airey: The illustrated sourcebook of signs & symbols. A fascinating directory of more than 1200 visual images, with an expert analysis of their history and meaning
-Mark O'Connell ja Raje Airey: Signs and symbols. What they mean and how we use them
-Symbolit & merkit. Alkuperä ja merkitys (suomennos: Carla-Rose Heikkinen ja Heli Ruuhinen)
-Udo Becker: The Continuum encyclopedia of symbols
Keskiajan symboliikasta:
-Hannele Klemettilä: Federigon haukka ja muita keskiajan eläimiä
Kukista:
-Kukkien kielellä (suomentanut Sirpa Hietanen)
-Shane Connolly: Kukkien kieli (myös…
Kirjassa Rinne, Allan: Käytännön merenkulkuoppi (1963) annetaan seuraava aakkosnimistö:
a=Aarne
b=Bertta
c=Celsius
d=Daavid
e=Eemeli
f=Faarao
g=Gideon
H=Heikki
i=Iivari
j=Jussi
k=Kalle
l=Lauri
m=Matti
n=Niilo
o=Otto
p=Paavo
q=Kuu
r=Risto
s=Sakari
t=Tyyne
u=Urho
v=Vihtori
w=kaksinkertainen v.
x=Äksä
y=Yrjö
z=Tseta
ä=Äiti
ö=Öljy
ü=saksalainen y.
å=ruotsalainen o
Lisäksi kirjassa annetaan ohje numeroiden lausumiseen:
1=ykkönen
2=kaksi
3=kolmonen
4=nelonen
5=viisi
6=kuutonen
7=seitsemän
8=kahdeksan
9=yhdeksikkö
0=nolla
Englanninkieliset vastaavat nimistöt löytyvät kirjasta: Kiiski, Timo: Meriradio-oppi (1990). Tätä kirjaa näyttää olevan useissa Helsingin kirjastoissa paikalla (www.helmet.fi).
HelMet-kirjastoista on mahdollista lainata kirjoja myös ulkomaille. Vantaan kaupunginkirjaston ylläpitämä HelMa-palvelu (eli HelMet Maailmalla) mahdollistaa kirjastonkäytön myös ulkosuomalaisille.
Kirjaston ja asiakkaan välille laaditaan sopimus, jossa määritellään palvelun laajuus ja ehdot. Palvelun käyttöön tarvitset kirjastokortin. Kirjat toimitetaan postipakettina, max 20 nidettä/paketti. Kirjasto veloittaa asiakkaalta palvelumaksuna 30 euroa/paketti. Asiakas vastaa postimaksuista.
Tarkempaa tietoa palvelusta löytyy oheisen linkin kautta.
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
HelMet-kirjastoilla ei ole virallista yhteistyötä Zürichin Fennica-kirjaston kanssa.
Kuoriaiset ja hyönteiset ovat tavallisesti sammakoille helppoa ravintoa, mutta Epomis-suvun maakiitäjäiset ovat onnistuneet kääntämään tämän asetelman päälaelleen: ne syövät sammakkoeläimiä kaikissa elämänvaiheissaan, toukkina ja aikuisina.
Niko Kettunen, Sammakon viimeinen kiusaus. Helsingin Sanomat 29.3.2016
Amphibian - Adult Epomis interaction
Ainakin Satu Hovin teoksessa Omavaraista (Kirjapaja, 2023) käsitellään myös tuontimausteiden korvaamista lähiluonnon raaka-aineilla. Kannattaa siis tutustua tähän kirjaan, teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28Omavaraista%20%3A%2…
Tästä linkistä löytyy myös tietoa mausteiden käytöstä ennen tuontimausteita: http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/kansanperinne/viljely.html
Vuoden 1548 Uusi Testamentti(Se Wsi Testamenti/ Agricola Michael Olai)painettiin Tukholmassa, tiedot voit itse käydä tarkistamassa Helsingin yliopiston kirjaston Helmi-tietokannasta osoitteesta http://hul.helsinki.fi/memory/helmi.html
Ensimmäisistä Bellman-käännöksiksistä löysin maininnan Fredrik Wilhelm Pippingin bibliografiasta "Luettelo Suomeksi präntätyistä kirjoista" (ilmestyi alunperin v.1856-57, näköispainos Werner Söderström Osakeyhtiön kustantamana v:lta 1967). Siteeraan tässä bibliografian tekstiä, josta käännökset ja painopaikka sekä -vuosi selviävät:
"Muutamia käännöksiä C.M. Bellmannin Lauluista, ynnä Mukailema Ingeborin Walituksesta, ja Yksi Juoma-Laulu. Ruottin kielestä. Turusa, 1837. Painetut J.E.Frendellin ja Pojaan Kirja…
Helsingin kaupunginkirjaston aineistoa voi palauttaa vain Helmet-kirjastojen toimipisteisiin.
Mikäli ette pääse paikan päälle, voitte palauttaa lainanne postitse johonkin Helmet-kirjastoon, esimerkiksi omaan lähikirjastoonne. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta välilehdeltä Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston Rooman keisarit -teoksesta löytyy käännös runosta, mutta en löytänyt merkintää, kuka on kääntäjä, ehkä jompi kumpi tai herrat yhdessä. Tämä käännös löytyy verkosta Wikipedian Hadrianus-artikkelista ainakin tällä hetkellä, https://fi.wikipedia.org/wiki/Hadrianus.
Löydän toisenkin käännöksen ja sille tekijänkin, mutta omista luentomuistiinpanoistani. Ne ovat peräisin Tuomo Pekkasen Rooman keisariajan runoutta käsittelevälltä luentokurssilta. Se on ymmärtääkseni Tuomo Pekkasen oma käännös.
Sieluni häilyväinen, hieno,
ruumiini vieras ja seuralainen,
nyt sinä poistut kalpeaan, kylmään, alastomaan paikkaan,
etkä enää laske leikkiä tapasi mukaan.
Jos käännös on julkaistu jossakin, se on todennäköisesti…
Kokoelmasta Harmonikat soimaan 28 (Veikko Ahvanainen Kustannus, 2020) löytyy hanurisovitus Šostakovitšin kamariorkesterisarja no 2:n osaan 7 eli Valssiin II.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole näin vanhoja varsinaisia muotilehtiä. Sen sijaan meillä on tältä ajalta ulkolaisia yleis- ja taidelehtiä, joista välittyy kuvaa sen ajan muotivirtauksista.
Kotimaisista yleislehdistä mainittakoon Kotiliesi, jota meillä on varastoituna v. 1925 alkaen.
Meillä on myös varastossa yksittäisiä kotimaisia muotilehtiä, joitakin myös irtonumeroina, kuten Muoti + Kauneus, Muotisorja, Sorjat pukimet ja Kodin pukimet. Nämä aikakauslehdet ovat 1960-luvulta 1990-luvulle.
Kahden keikka (saks. Ein Fall für zwei) on saksalainen televisiosarja, jonka aloitusjakso esitettiin saksalaisella ZDF:n kanavallla syyskuussa 1981. Suomessa sitä on esitetty YLE:n TV2:lla vuodesta 1983 alkaen. Sarja siirtyi YLE:n TV1:n ohjelmistoon alkuvuonna 2014.
Esityskokoonpanon mukaan luokka on 78.5581. Luokan 78.55+ selityksen mukaan: "Tähän ja alaluokkiin teokset, joissa on solistinen soolosoitin tai -soittimia orkesterin säestyksellä".
Lähde:
YKL - Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä:
https://finto.fi/ykl/fi
Kyse voisi olla Maitolaiturimuseosta, joka sijaitsee Velaatan kylässä noin 50 km Tampereelta Ruoveden suuntaan. Kotisivut: https://www.maitolaiturimuseo.net/.Mänttä-Vilppulan matkailusivuilla on myös maininta Maitolaituri24-nimisestä pop-up-näyttelytilasta, joka sijaitsee Pohjaslahden kylässä: https://visittaidekaupunki.fi/kulttuuri/kesan-nayttelyt-ja-galleriat/.
Paimensukuisilla lapinkoirílla tarkoitetaan sellaisia lapinkoira-rodun edustajia, jotka polveutuvat vanhoista, tunnetuista työkoirasuvuista. Niiden katsotaan olevan lähimpänä vanhaa Tunturi-Lapin paimenkoirakantaa sekä ulkomuodoltaan että luonteeltaan. Tarkempaa tietoa sekä paimensukuisten lapinkoirien taustasta että nykytilanteesta löydät niitä harrastavan seuran kotisivuilta, osoitteesta http://www.paimensukuinen.fi/.
Fazerilla on ollut 1993 myynnissä karkkipussi Kalle Kunkun jalokivet, jossa on keltaisia pyöreitä karkkeja, punaisia kahdeksankulmioita ja vihreitä neliöitä. Voisiko kyseessä olla se pussi. Vastaavia mustia karkkeja (salmiakki-?) myytiin nimellä Lurkin väärät rahat.
https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2014/09/kaupoista-kadonneita-karkkipusseja-80-90-luvun-mainoksissa
Svenska akademins ordbok (SAOB):in mukaan mjöllår tarkoittaa samaa kuin mjölbinge, eli lår för förvaring av mjöl. Kyse on siis laatikosta, jossa säilytettiin jauhoa.
