Valitse sivun www.helmet.fi yläosasta tarkennettu haku ja laita hakusanakenttään * (eli yksi tähti-merkki). Valitse kieleksi viro. Voit myös rajata hakua jo tässä vaiheessa kirjoihin aineistosta. Kokoelma-rajoittimella voit valita aikuisten tai lasten kirjat tai kauno tai tietokirjallisuuden. Rajoittimia voi lisätä tai poistaa haun tehtyään sivun vasemmasta laidasta.
Helmet-kirjastojen omassa kokoelmassa ei ole aiheesta mitään, mutta korkeakoulukirjastoista löytyy jo vähän paremmin. Pääset tutkimaan kokoelmaa esim. osoitteessa www.finna.fi. Kirjoita hakulaatikkoon hakusanaksi kiihtyvyyssensorit tai magnetometrit. Molemmista aiheista on kirjoitettu runsaasti opinnäytetöitä, joista monet ovat vapaasti verkossa luettavissa.
Jos hakutuloksista löytyy kiinnostava teos, jota ei ole saatavilla pääkaupunkiseudulta, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainatilauslomake ja -hinnasto löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu.
Kysy kirjastonhoitajalta ei vastaa lakiasioita koskeviin kysymyksiin, koska vastaajissamme ei ole lakimiehiä. Jotakin yleistä voin kuitenkin sanoa. Yleiset edunvalvojat ja edunvalvontasihteerit hoitavat edunvalvontatoimistoissa asiakkaiden asioita Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen antaman päätöksen mukaisesti. Tehtävät koskevat pääsääntöisesti taloudellisia asioita. Toimistojen toimintatavat kuvataan palvelulupauksessa ja Edunvalvonnan käsikirjassa.
Yleisestä edunvalvontaa koskeva sopimus sovitaan asiakkaan ja edunvalvontaa hoitavan tahon kanssa. Tässä sopimuksessa asiakas saa määritellä, kenelle edunvalvoja voi kertoa hänen asioistaan.
Edunvalvonnan käsikirjassa todetaan, että : "Edunvalvonnan alkamisesta tulee…
Talvisodan osalta kyseessä on luultavasti sisäasiainministeriön alaisuuteen tammikuussa 1939 perustettu väestönsuojeluasianosasto, joka tunnettiin väestönsuojelupäällikön esikuntana (VPE). Esikuntaa komensi kenraaliluutnantti Aarne Sihvo. Vesa Saarikosken väitöskirjassa Keskustajääkäri Aarne Sihvo: Näkökulma aseellisen voiman ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen itsenäistymisen murroksesta paasikiviläiseen toiseen tasavaltaan (Turun yliopisto 1997) kerrotaan, että VPE siirtyi talvisodan alussa Helsingistä Nummelaan, jonne komentoporras, peitenimeltään Mäntylä, jäi sodan loppuun saakka. Eräät osastot siirtyivät tilan puutteen vuoksi myöhemmin Virroille. Jo 1931 perustettu yleisesikunnan kaasusuojelutoimisto siirtyi 1938…
Näkemiin vaan muru -sarjan tuotantokaudet 1-2 ja 4 ovat lainattavissa Piki-kirjastoissa. Yksi dvd-levyistä on vain Ylöjärvellä, joten siihen voit tehdä seutuvarauksen (2 €). Kausi 3 näyttää puuttuvan, olisiko levy mennyt huonoon kuntoon ja poistettu. Sen siis joudut kaukolainaamaan. Kaukolainan voi tilata kirjaston tiskiltä tai oheisella lomakkeella: E-lomake - PIKIn kaukopalvelutilaus (tampere.fi)
Lisätietoa ja Piki-kirjastojen kaukopalvelun hinnaston löydät tästä linkistä: kaukopalvelu - Arena - PIKI-verkkokirjasto
Kirjaa on Tampereen kaupunginkirjastossa 10 kpl, ne ovat tällä hetkellä kaikki lainassa ja varausjonossa on kaksi henkilöä. PIKI-verkkokirjastosta voi tarkistaa tilanteen, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/ . Siellä voi myös tehdä varauksen, jos on ensin hakenut kirjastosta korttiinsa nelinumeroisen tunnusluvun.
Kyseessä voisi olla Lena Karlinin kirja Häät Marsipaanimaassa (WSOY, 1986).
Lastenkirjainstituutin Onnet-kirja kertoo sisällöstä näin: "Prinsessa Pörröpää ja vanhempansa kuningas Tyhjätasku ja kuningatar Paikkatilkku asuvat Lumppulaakson valtakunnassa Riepula-nimisessä pääkaupungissa ja ovat niin köyhiä, että ainoa ratkaisu asiaan olisi, että prinsessa Pörröpää menisi naimisiin Marsipaanimaan kruununprinssin Persikan kanssa! Uhmakas Pörröpää ja lauhkea prinssi Persikka Sinitaivas kihlautuvat erilaisuudestaan ja Pörröpään vastustuksesta huolimatta ja ovat jo matkalla hääkirkkoonsa, kun Pörröpää kiskaisee kruunun päästään. Taivas tummenee, suuri lohikäärme vie Pörröpään luokseen, ja vaikka Persikka lähetetään häntä pelastamaan, prinsessa…
Kirjastonhoitaja ei ole lakiasiantuntija, joten vastaus perustuu ainoastaan löytämiini lähteisiin. Työturvallisuuslaissa (738/2002) sanotaan, että työhuoneen tilavuuden ja pinta-alan tulee olla riittävä. Siellä tulee olla myös riittävästi tilaa työn tekemistä ja työn vaatimaa liikkumista varten (33§). Valaistuksesta sanotaan, että työpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden edellytysten mukainen sopiva ja riittävän tehokas valaistus ja sinne on mahdollisuuksien mukaan päästävä riittävästi luonnonvaloa (34§). Myös valtioneuvoston asetuksessa työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003) on maininta, että työpaikkana käytettävä maanalainen tila, ikkunaton rakennus tai rakennuksen osa tai muu sellainen työpaikka…
Kela on linjannut 11.5.2020, että kuntoutuspalveluja voi alkaa toteuttaa lähipalveluina 1.6.2020 alkaen.
https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-ajankohtaista/-/asset_publisher/Aw8qiePfWs1Y/content/kelan-kuntoutuspalvelujen-toteuttaminen-1-6-2020-alkaen
Hallitus linjasi 23.6.2020, että suositus yli 70-vuotiaiden fyysisten kontaktien välttämisestä kumotaan ja matkailurajoituksia puretaan edelleen heinäkuun alussa. Myös yleinen etätyösuositus kumoutuu 1.8.2020 https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-linjasi-neuvottelussaan-rajakysymyksista-etatyosta-ja-yli-70-vuotiaita-koskevista-suosituksista
Osa kuntoutuspalveluista on siis jo käynnistänyt toimintaansa 1.6. ja monet varmaan…
Lordi Byronin teosta Childe Harold’s Pilgrimage ei ole suomennettu. Byronia on muutenkin suomennettu maineeseensa nähden yllättävän vähän. Vuonna 1922 ilmestyi A. A. Kallion suomentamana Kariston klassillinen kirjasto- sarjassa teos: Kolme runoelmaa: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki. Vuonna 2021 ilmestyi Nysalor-kustannuksen julkaisemana Lordi Byron, Valitut säkeet, kääntäjänä Tomi Pulkkinen. Tämän kokoelman selasin läpi eikä siihen sisälly Childe Harold’s Pilgrimage -teoksen runoja. Lisäksi yksittäisiä suomennettuja ruonoja on ilmestynyt joissakin antologioissa ja kirjallisuuslehdissä (esim. Tuhat laulujen vuotta (2004), Hallitse Britannia (1929), Tulenkantajat (1929)).
Kyseessä on Katri Valan runo Lumipisara runokokoelmasta Sininen ovi (WSOY 1926). Sitaattisi on hieman virheellinen, runon alku kuuluu: "Kaikkien rajujen hyväilyjen muistotovat pudonneet päivien taa Mutta kerran suutelit hiljaa otsaanilähtiessäsi luotanilempeässä lumisateessa.Ja ympärillämme oli valkoinen hellyysniin ihana, niin itkettävä."Runo löytyy kokonaisuudessaan esim. Valan kokoomateoksesta Kootut runot (WSOY 2001).
Aforismi löytyy Sylvi Kekkosen kirjasta Kiteitä. Kirja on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustiedot näkyvät osoitteesa http://www.helmet.fi .
Suomalaisten sairastamisesta kertoo Suomen tilastollinen vuosikirja 2013, Statistisk års-bok för Finland 2013, Statistical yearbook of Finland 2013 (Tilastokeskus, 2013). Luvussa nro 551 ”Yleis- ja keskussairaaloista poistuneet potilaat tautipääryhmittäin 2009-2012” suurimmat hoitopäiväluvut ovat 1000 asukasta kohti vuonna 2012 olleet:
Verenkiertoelinten sairaudet Diseases of the circulatory system 1 955 463
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Mental disorders 1 357 813
Hermoston sairaudet Diseases of the nervous system 957 739
Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset
Injury andpoisoning 957 594
Kasvaimet Neoplasms 767 943
Hengityselinten sairaudet Diseases on the respiratory system 758…
Helsingin kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet ovat luettavissa Pasilan kirjastossa ja mikrofilmien lukulaitteelle täytyy etukäteen varata aika Varaamon kautta, tästä linkistä löytyvät ohjeet: Lehdet, mikrofilmit, tietokoneet | Helmet
En kuitenkaan löytänyt Savon Sanomia Pasilan mikrofilmattujen lehtien listasta, joka löytyy täältä: mikrofilmatut lehdet.pdf
Kansalliskirjastosta sen sijaan löytyy mikrofilmillä Savon Sanomat: savon sanomat | Hakutulokset | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Suosittelen siis vierailua Kansalliskirjastossa, yhteystiedot ja aukioloajat näet täältä: Etusivu | Kansalliskirjasto
Tuolloin käytössä olleen vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan 9 viittaa "tuberkuloosiin, varmasti todettuun". Alaluokka 9d tarkentaa, että kyseessä on ihossa esiintyvä tuberkuloosi (Tub. cutis). B II -sotapalvelukelpoisuusluokitus on tässä yhteydessä "Pienessä määrässä työkykyä ja aseen käyttöä haittaavin seurauksin parantuneet". B II -luokkaan määrättiin yleeensä tarkastettavat, jotka rakenteensa, ruumiinvoimansa ja terveydentilansa perusteella eivät soveltuneet apupalveluunkaan sotatoimivyöhykkeellä, mutta jotka olivat silti käyttökelpoisia joissakin puolustusvoimien töissä tai tehtävissä tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla.Lähde: Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Runoa, joka alkaa tuolla rivillä, käytetään Ruotsissa esimerkiksi kuolinilmoituksissa. Joillakin sivuilla kirjoittajaksi manitaan Nils Ferlin, mutta näyttää siltä, että runo ei ole Ferlinin kynästä. Runosta on kyselty myös Ruotsin Bibblan svarar -palvelusta, mutta kirjastonhoitajat eivät ole pystyneet selvittämään runon kirjoittajaa. Myöskään runon suomennosta ei löydy.
http://bibblansvarar.se/sv/svar/vem-har-skrivit-dikten-vart-liv-ar-en-vindflakt
http://bibblansvarar.se/sv/svar/hej-jag-skulle-veta-vad-folja
Gloria Estefan (koko nimi Gloria María Milagrosa Fajardo García) ei ole marokkolaistaustainen. Hän on syntynyt Havannassa, Kuubassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gloria_Estefan
Voisikohan kyseessä olla Bo Carpelanin runo "Tammi" kokoelmasta "Uudet runot" vuodelta 2007? Runo alkaa näin: "Runko tumma / omassa hämärässään..." Saat koko runon sähköpostiisi.
Lähde:
Carpelan, Bo: Uudet runot (suom. Cai Westerberg, Otava, 2007)
Etsitty kirja on Seppo Porvalin kokoama Ritarit ilman ristiä (Apali, 2006). Siinä esitellään 83 Mannerheim-ristin saajaksi esitettyä sotilasta, joille tätä kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetty.
