Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampon mukaan Gretha Stevnsin luomassa Susy Tulitukka -sarjassa ovat ilmestyneet seuraavat kirjat:
Susy ja Solveig
Susy ja kumppanit
Susy ja mustalaistyttö
Susy pulassa
Susy seikkailee
Susy selvittää kaiken
Susy tarttuu toimeen
Susy tulitukka
Susyn suuri päivä
Kirjasarjan päähenkilöllä on punaiset hiukset, mutta muiden hahmojen hiustenväriä ei ole kerrottu kirjojen ulkopuolella.
Lähde: Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au454a4737-922b-4ce9-83de-8…
Asia on askarruttanut pelaajia, ja siitä löytyy jonkin verran keskustelua verkosta. Ilmeisesti vastaus voi riippua pelistä, sienen tyypistä ja pelaajan sijainnista.
Esimerkiksi ensimmäisessä Super Mario Bros -pelissä supersieni liikkuu oikealle. Super Mario Bros. 3 -pelissä sienen suuntaan pystyy vaikuttamaan lyömällä kysymyslaatikkoa joko oikealta tai vasemmalta.
Kuitenkin muut sienet, ja sienet muissa peleissä voivat käyttäytyä eri tavalla, ja lähteä esimerkiksi satunnaiseen suuntaan. Silläkin voinee olla vaikutusta, millä laitteella peliä pelaa.
Lisätietoa supersienestä: https://mario.fandom.com/wiki/Super_Mushroom
Sanat liittyvät toisiinsa kuten arvelit. Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että hyötyä ja hyötää ovat molemmat johdoksia samasta vartalosta, joka esiintyy myös sanoissa hyöty ja hyödyllinen.
Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle hyötyä merkitykset 'saada hyötyä, vaurastua, menestyä, kasvaa rehevästi' ja sanalle hyötää merkitykset 'kasvaa, rehevöityä, vaurastua'.
Vanhassa kirjakielessä ja murteissa sanaa hyöty on käytetty myös merkityksessä 'verso, rikkaruoho'.
Läheet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / [Erkki Itkonen, päätoimittaja ... et al.] (1992)
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen (2004)
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan Kirsi Kunnas on kirjoittanut kaksi ja suomentanut yhden Kysymyksiä ja vastauksia -nimisiä runoja:
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Vanhin on kirjassa Aarteiden kirja. 2: kerro äiti, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1956. Runo alkaa näin: "Mitä tekee mehiläinen, mitä suuri aurinko". Runon tekjöistä kerrotaan näin: Chr. Richardtin mukaan K. K. [=Kirsi Kunnas]
Toinen on kirjassa Aikamme lukukirja 2, jonka ensimmäinen painos on vuodelta 1972. Runo alkaa näin: "Miten ylhäällä on taivas?" Tekijästä kerrotaan näin: K. K. (=Kirsi Kunnas), kansasadun mukaan
Kolmas on kirjassa Kirsi Kunnaksen kirjassa Tiitiäisen runolelu vuodelta 2002.…
Yleensä tällaistenkin lainausten käyttämiseen tarvitaan ainakin tekstin alkuperäisen tekijän tai häntä edustavan tekijänoikeusjärjestön kuten Sanaston lupa. Sanaston sivuilla sanotaan, että lupaa "tarvitaan esimerkiksi runon tai tekstikatkelman julkiseen esittämiseen, painattamiseen osaksi uutta julkaisua tai julkaisemiseen yleisölle verkossa."
Lähde: Sanaston www-sivut, Tarvitsenko luvan: https://luvat.sanasto.fi/fi/tarvitsenko-luvan (tarkistettu 20.7.2022)
Tekstikatkelmien käyttäminen voi olla myös tapauskohtaista, mutta yksityiskohtaisten vastausten saamiseksi suosittelemme kysymään asiaa suoraan Sanastolta.
Lisää tietoa Sanaston luvista: https://luvat.sanasto.fi/fi/tarvitsenko-luvan
Sanaston lupahinnasto: https://luvat.sanasto.…
Teosta Sambandet mellan själ och kropp ei ole valitettavasti suomennettu, sen sijaintitietoja ei myöskään löydy Suomen yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, Lindasta, mutta sen voi kaukolainata Ruotsista, näyttää löytyvän ainakin Uppsalan ja Lundin yliopistojen kirjastoista. Kaukopalvelusta saatte tietoja osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kauko.htm.
Toivoitte myös luetteloa Swedenborgin tuotannosta ja kirjojen suomennoksista.
Swedenborgilta on suomennettu neljä teosta: Clavis hieroglyphica: hieroglyfinen avain ja muita filosofisia tekstejä (2000), Elämän oppi Uutta Jerusalemia varten (1908), Taivas, sen ihmeet ja helvetti sekä Uusi Jerusalemi ja sen taivaallinen oppi (1940). Lyhyt luettelo hänen tuotannostaan on seuraava:
-…
Oula on saamelainen muunnelma nimestä Olavi. Se on ollut saamelaisen väestön keskuudessa tavallinen, mutta yleistynyt koko Suomessa 1900-luvun lopulta alkaen. Oula-nimestä on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Voit lukea laajemman vastauksen tästä linkistä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-saada-tietoa-mahdollisimman-pal…
Lähde
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Harry Potter 5 ilmestyy englanniksi alustavan aikataulun mukaan lokakuussa 2002. Sen jälkeen kestää tietysti aikansa, ennenkuin teos suomennetaan.
Englanninkielisen Harry Potterin ilmestymistilannetta voit seurata vaikka nettisivulta http://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/B000059Z4H/qid=1013778015/sr=2-3…
Suomenkielisen version ilmestymisuutisia saat kustantajan sivulta
http://www.tammi.net/harrypotter/index.html
Kaloja tunnetaan maailmassa yli 26 000 lajia. Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirja Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) sisältää suomenkielisen nimen yli 8 000 lajille. Meriahveniin kuuluvista Mycteroperca-lajeista kirjasta löytyy nimi vain seuraaville: M. acutirostris, M. bonaci, M. cidi, M. interstitialis, M. phenax, M. tigris ja M. venenosa. Piikkimakrilleihin lukeutuva Alectis ciliaris on nimetty rihmapompanoksi.
Valitettavasti tarkkaa selitystä värille Portofinon sininen tai vihreä ei ole löytynyt. Portofino on tunnettu lomakaupunki Italiassa Ligurian maakunnassa. Voisi olettaa, että Portofinion vihreä, joka on haalea turkoosi, tulee nimenomaan tuosta merensävystä. Ainakin Italian tunnettu ja perinteikäs moottoripyörävalmistaja Vespa on käyttänyt mallistossaan väriä Portofino green.
Tarja Turusen esittämän You would have loved this -kappaleen on alunperin levyttänyt Cori Connors. Kappaleen nuotteja ei löydy suomalaisista kirjastoista, mutta Connorsin verkkosivuilta osoitteesta: http://www.coriconnors.com/product/you-would-have-loved-this-sheet-musi… voi ostaa kappaleen nuotit (piano ja laulu) viidellä dollarilla.
Olisikohan kyseessä Aagot von Troilin (os. Aagot Marie Rasmussen, s. 12.12.1900 Tampere) teoksesta Satu Pisteestä, Ruudusta ja Raidasta. Teos on ilmestynyt suomeksi 50-luvun alussa Aila Nissisen kääntämänä. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta löytyy teoksesta kuvailu, jonka perusteella kyseessä olisi etsimäsi kirja.
Teos löytyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmista, joten voit tehdä siitä kaukopalvelupyynnön oman kirjastosi kautta.
http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Esineiden luokittelu on varsin moniulotteinen ja –mutkainen kysymys, varsinkin jos kyseessä on hyvin vanha esine. Lähimenneisyyden esineitä on helpompi luokitella ajallisen jatkumon vuoksi, mutta ikivanhojen esineiden osalta emme aina tavoita sen alkuperäistä käyttötarkoitusta historiallisen välimatkan takaa. Lisää ongelmia tuottaa, jos kirjallisia lähteitä ei ole säilynyt eikä esineen käyttökontekstista ole tietoa. Olennaista arkeologisten kaivausten paljastamien esineiden luokittelulle on se, miten ylipäätään esimerkiksi ”uskonto”, ”rituaali” ja ”uskonnollinen esine” määritellään vaikkapa varhaisten korkeakulttuurien kontekstissa. Arkeologit eivät kuitenkaan luokittele muita kuin käyttöesineitä automaattisesti uskonnolliseksi. Voi myös…
NE - Nationalencyklopedin mukaan Moder Svea olisi esiintynyt ensimmäisen kerran Ruotsin kansakunnan henkilöitymänä Georg Stiernhielmin runossa "Heroisch Jubel-Sång" vuodelta 1644. Runo oli kirjoitettu kuningatar Kristiinalle hänen valtaannousunsa ja täysi-ikäisyytensä kunniaksi. Se levisi tämän jälkeen laajempaan tietoisuuteen mm. Anders Wolimhausin (tunnetaan myös nimellä Anders Leijonstedt) runon "Svea Lycksaligheets Triumph" (1672) ja Gunno Dahlstiernan (Eurelius) runon "Kunga-Skald" (1698) kautta:
https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/svea
Jalankulkijan käyttäytymisestä kauppojen parkkialueella en löytänyt säädöstä. Tieliikennelaissa 729/2018 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729 sanotaan jalankulkemisesta mm. näin
Ajoradan ylittäminen
Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä.
Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#V2
OTI-jalankulkuraportissa 2023 https://…
Maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla ( http://www.mmm.fi/ ) on Tuet ja rahoitus -linkki missä on mm. kaikki tuet A:sta Ö:hön sekä ohjeet, oppaat ja tiedonannot.
Caranx melampygus on suomenkieliseltä nimeltään täpläpiikkimakrilli ( Luonnon tutkija 1981/ lisänide - kalannimiluettelo. Suomen biologian seura Vanamo. s. 29).
