Suosittelisin tutustumista seuraaviin teoksiin:
- Miettinen, Seppo K.: Logiikka - perusteet
- Kangasaho, Jukka ym.: Logiikka ja lukuteoria
Jälkimmäisen teoksen sivuilla 56-65, on esimerkkejä ja harjoituksia kvanttoreilla laskemisesta.
Kyseessä voisi olla Myös todellisuus on uskonto -kokoelman runo Juoksuhiekka: "Jossakin elämänsä vaiheessa / -- alkaa miettiä / missä on mennyt vikaan, / minkä olisi voinut tehdä paremmin, / valita toisin, / huomaamatta että mahdollisuuksia on aina ollut vain yksi ainoa, / ja että vaikka niitä olisi ollut useampiakin, / -- "
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen. STEA vastaa omalta osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan.
STEA hallinnoi sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödylliseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan kohdistuvia avustuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee päätöksen jaettavista avustuksista.
STEA:n päämääränä on, että Suomessa tehdään kansalaisjärjestötoimintaa, joka edistää kestävää hyvinvointia. STEAn toimintaa ohjaavat valtionavustuslaki, strategia ja vuosittaiset painotukset.
https://www.stea.fi/stea
Avustuksia haetaan STEA:lta. STEA käsitteleekin…
Sisä-etuliite järvistä puhuttaessa ei tuo sanan merkitykseen mitään lisäarvoa, koska järvet jo sinänsä ovat sisävesiä. Sanakirjamme suosittelevatkin sisäjärven asemesta käyttämään sanaa järvi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisäjärvi
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisävesi
Kirjallisuutta:
Matti Leppäranta, Lauri Arvola, Timo Huttula, Suomalainen järvikirja
Hospitantti oli opiskelija, joka oli ns. kuunteluoppilaana eli ei varsinaisesti kirjoilla oppilaitoksessa. Kansakoulunopettajien hospitanttiopintojen sisällöt ilmeisesti hieman vaihtelivat, mutta saattoivat itseopiskelun lisäksi sisältää säännöllisenä opetuksena esim. kasvatusoppia ja opetusoppia, lisäksi opintoihin saattoi sisältyä opetusharjoittelu. Ks. Kansakoulun lehti 30.11.1928.Seminaareihin perustettiin hospitanttiluokkia ilmeisesti siksi, että pätevistä opettajista tai opettajaopiskelijoista oli pulaa, ks. esim. Kainuun sanomat 6.9.1924 ja Uusi Suomi 27.4.1921.
Suomenkielisinä löytyvät mm. teokset: Haasio: Ulkomaisia nykydekkarikirjailijoita 1 ja 2; Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita; Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita. Verkossa kannattaa selata Dekkarinettiä, https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasampoa, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus. Makupalat.fi:n kokoelmasta Dekkareita löytyy lisää vinkkejä, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakijapalveluihin ja tiedustella, onko vanhoja pääsykoekysymyksiä saatavana jostain.
hakijapalvelut (at) seamk.fi
Tässä muutamia suosituimpia lehtiä:
Vuonna 1919 perustettiin itse Uusi Suomi, joka oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976. Sen jälkeen se julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi ja tietysti Helsingin sanomat vuodesta 1904 alkaen. Suosittu oli myös Suomen sosiaalidemokraatti -lehti ja Hufvudstadsbladet sekä Svenska Tidningen (Dagens press).
Kaikki lehdet ovat Kansalliskirjastossa joko mikrofilmeinä tai originaaleina. Kaukolainoja ja kopioita saa maksusta.
Yhden haun tulos:
https://finna.fi
Lähteet: Fennica
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
Kiitos viestistä.
Rihannan cd A girl like me kuuluu jo kirjastomme kokoelmiin. Se on lainassa Kurun kirjastosta, ja jos haluat sen, voit tehdä siitä varauksen (varauksen hinta on 0,80 €).
Toinen kysymäsi levy, Music of the sun, on nyt tilattu Ylöjärven kirjastoon. Varauksia voit tehdä joko kirjastossa tai verkkosivulla www.pikikirjasto.fi - tarvitset siihen kirjastokortin numeron ja kirjastosta saatavan tunnusluvun.
Oikein hyvää kesän alkua!
Lehtijuttu on ilmeisesti tämä Salon Seudun Sanomissa 3.1.2016 ilmestynyt: https://www.sss.fi/2016/01/salon-murteen-sanakirjaan-kertyi-satoja-sanoja-2/
Jutusta päätellen kerätyt sanat on julkaistu vain lehdessä.
Salon murteella kirjoitettuja kirjoja on olemassa useita, mm. "Ei ränt krannata" ja "Arkjoelämän toilauksi - Salon seudun murreantologia". Lisäksi on olemassa "Uskelan murteen sanakirja". Nämä kirjat ovat saatavilla Vaski-kirjastoissa, ja lisää Salon murteella kirjoitettuja kirjoja löytyy hakemalla hakusanoilla "murteet Salo": https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=murteet+salo&type=AllFields
Tällaisen tiedon etsiminen kirjaston tietokannasta on monien eri painosten takia työlästä ja epävarmaa, joten suosittelisin kääntymään Wikipedian tai vastaavien tietokirjamaisten sivustojen puoleen, jotka usein sisältävät kirjailijan bibliografian. Kirjailijan nimen yhdistäminen hakusanaan tuotanto ohjaa yleensä sivustoille, joilta tällaisia listauksia voi löytää, ja tutkimalla sivuston listaamia lähteitä voi arvioida listan luotettavuutta ja kattavuutta tai etsiä lisää lähteitä tiedonhaun tueksi. Kansallisbiografia, Kirjasampo, tai kustantamoiden, kirjailijan nimikkoseuran tai kirjailijan omat sivut voivat tarjota kirjailijasta riippuen tällaisia listauksia tai ainakin ohjata kohti sellaista teosta, josta löytää seikkaperäisen erittelyn…
Fono.fi-tietokannan mukaan kappaleen "Me ollaan nuoriso" ovat säveltäneet, sovittaneet ja sanoittaneet Pikku G eli Henri Vähäkainu, Lofipros ja Kingsize Ent. Toisessa julkaisussa tekijöiksi on merkitty vain kaksi ensin mainittua. Muussa yhteydessä on mainittu, että Lofipros-tuotantoryhmä olisi vastuussa vain kappaleen biiteistä, ei sanoituksesta. Pikku G on myös kertonut, että idea kappaleeseen ja kertosäkeeseen tuli alun perin The Rasmuksen kitaristilta Pauli Rantasalmelta, joka auttoi säveltäjänä ja tuottajana.
Pasilan kirjastossa on Monikielinen kirjasto, jonka kokoelmissa on yli kaksisataa hollanninkielistä teosta.
Voit itse tutkia Helmetistä, mitä hollanninkielisiä teoksia Monikielisen kirjaston kokoelmissa on. Voit tehdä sen esimerkiksi seuraavasti. Kirjoita hakulaatikkoon sana kaunokirjallisuus ja rajoita sitten hakutulosta tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla aineiston, kielen, kokoelman ja vaikkapa genren mukaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://helmet.finna.fi/
Säkeet ovat Vilho Koljosen kokoelmaan Laulava teini (Otava, 1944) sisältyvästä runosta Selkosten taakse. Humalaansa siinä on nukkunut pursu – ei pursi:"Pitkospuita pitkin. / Yö on jo ylitse saanut. / Pursu on hukkunut humalaansa / ja kuovin itku laannut."
Tiedot löytyvät Kansallisarkistossa säilytettävistä divisioonan asiakirjoista. Aineistojen tietoja voi selailla Astia-palvelussa ja papereihin voi tutustua Kansallisarkiston toimipisteessä Helsingissä. Oikean mapin paikantaminen voi olla aikaavievää, joten kannattaa harkita tietopyynnön tekemistä Kansallisarkistolle.
1920-luvulla lääkärintarkastusohjesääntö julkaistiin vielä osana valtioneuvoston asetuskokoelmaa. Asetus löytyy verkosta digitoituna:Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta: Asetus asevelvollisten lääkärintarkastuksesta ja heidän kelpaavaisuudestaan ja sopivaisuudestaan palvelukseen eri aselajeissa. Helsinki: Valtioneuvosto, 1923.Tarkastusohjesäännön luettelossa "ruumiinvioista, vammoista ja sairauksista, jotka .... aiheuttavat tarkastetun vapauttamisen vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana, siirrolla nostoväen II luokkaan" 32 on "kroonilliset taudit henkitorvessa, keuhkoissa ja keuhkopussissa, jotka tuntuvasti vaikeuttavat hengitystä ja vaikuttavat vahingollisesti yleistilaan."
HelMet-kirjastoissa sinulla voi olla samanaikaisesti korkeintaan 100 lainaa. Lainamäärässä ei ole rajoituksia aineistolajin suhteen, joten voit siis periaatteessa lainata kerralla 100 DVD:tä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Tässä muutamia runokokoelmia, joista löytyy runoja keväästä ja luonnon heräämisestä: Runoja luonnosta (1989 Gummerus), etenkin kohta 2: Oi kuulautta näiden kevätöiden;Runon vuodenajat (W+G 1988), kokoelma jaettu kahteentoista osioon ja Runo puhuu luonnosta (1985 Kirjapaja)
