Suosittelen yhteydenottoa Mikkelin maakunta-arkistoon (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…), jonka vastuualueelle kuuluvat myös luovutetun Karjalan alueiden asiakirjat.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Laulu on nimeltään "Koulutyttö", ja se sisältyy Kaarina Korpin kirjaan "Laulu- ja laululeikkikirja : kouluja ja lastentarhoja varten". Laulu alkaa: "Syksyllä kulkevi koulutyttö kouluhun ilomiellä". Toinen säkeistö alkaa: "Laskut jos laskee ja läksyt lukee, silloin ne koulussa luistaa". Kirjan laulut on säveltänyt Armas Nyman. Sanoittajaa ei erikseen mainita, joten ilmeisesti Kaarina Korppi on ne sanoittanut. Kirjassa on lauluihin sanat ja nuotit (melodianuotinnos tai kuten tästä laulusta melodianuotinnos ja piano- tai harmonisäestys) ja joihinkin lauluihin myös leikkiohjeet. Kirjan 1. painos on ilmestynyt vuonna 1933 ja 2. painos 1947. Kirjan on kustantanut Karisto.
Kirjastot eivät voi ottaa kantaa erilaisiin yksittäisiin oikeudellisiin ongelmiin. Tässä tapauksessa se on jäämistöoikeuteen erikoistuneiden juristien tehtävä.
Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että perinnönjakotilaisuuksia säätelee voimassaoleva perintökaari 1965/40 ja sen 23 luku, erityisesti pykälät 7-12.
Perintökaari 40/1965 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
7 § (13.10.1995/1153)
Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen.
Lähtökohtana siis on, että osakkailla on oikeus tulla perinnönjakotilaisuuteen. Asiasta on myös poikkeus:
12 §
Mitä tässä luvussa säädetään osakkaasta, sovelletaan myös siihen, jolle osakas on luovuttanut pesäosuutensa. (8…
Nopeasti auto videolla vilahtaa, mutta kyllähän se muotonsa ja perävalojen ulkonäön perusteella näyttäisi romanialaisvalmisteiselta Dacia-autolta. Mahdollisesti malli voisi olla Dacia 1310
https://en.wikipedia.org/wiki/Automobile_Dacia
https://en.wikipedia.org/wiki/Dacia_1310#/media/File:Dacia_1310_1985-19…
Oksitaani on romaaninen kieli, jota puhuttiin aikoinaan laajalti erityisesti eteläisen Ranskan alueella. Verkossa on useita ranska - oksitaani -sanakirjoja. Niistä esimerkiksi Lo Congresin palvelu hakee eri sanakirjoista, joten mukanaon useita oksitaanin alueellisia murteita, mm. Languedocin ja Auvergnen alueilla puhuttu oksitaani sekä provensaali.
Lo Congres - Dictionnaire occitan
Lisää sanakirjoja ja taustalähteita löytyy Lexilogos-sivulta
Anne Ricen kirjoista on suomennettu seuraavat kolme:
1)Veren vangit. Otava,1992. ISBN 951-1-12334-3. Alkuteos:Interview with the vampire.
2)Vampyyri Lestat. Otava, 1993. ISBN 951-1-12733-0
Alkuteos: The vampire Lestat.
3)Kadotettujen kuningatar. Otava,1994. ISBN 951-1-13095-1. Alkuteos: The queen of the damned.
Englanniksi ovat ilmestyneet ainakin seuraavat:
"The Vampire Chronicles"-sarja:
1) Interview with the Vampire
2) The Vampire Lestat
3) The Queen of the Damned
4) The Tale of the Body Thief
5) Memnoch the Devil
6) Merrick
7) Blood and gold, or, The story of Marius
8) Blackwood farm
9) Blood canticle
Omana vampyyrisarjanaan "New Tales of the Vampires" ilmestyivät:
1)Pandora
2)Vittorio the Vampire
3)Vampire Armand
The Mayfair…
Hei,
Harry Potter ja kuoleman varjelukset on yksi kirja. Kirja on sitten jaettu kahteen osaan kun siitä on tehty elokuvia.
Alla linkki Helle-Finnaan mistä pääset tekemään varauksen kirjaan.
https://helle.finna.fi/Search/Results?lookfor=Harry+Potter+ja+kuoleman+varjelukset+&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Ei pitäisi olla mitään yleistä syytä, ettei yleisluontoiseen kysymykseen annettua vastausta julkaista. Inhimillinen virhe on toki mahdollinen, mutta jos tällaisia tapauksia on ollut useampia, se ei kuulosta uskottavalta. Tällaisesta ongelmasta ei ole laajemmin kyselty, joten mistään yleisestä julkaisuongelmasta ei näyttäisi olevan kysymys. Jotkut kysymykset ovat kyllä niin yksityisluontoisia, että niitä ei julkaista verkkosivuilla, mutta niitä on suhteellisen vähän. Jos saan sähköpostiini jonkun esimerkin vastauksesta, joka ei ole mennyt julkiselle puolelle, voin pyytää toimitusta tutkimaan tarkemmin tapausta. Tarkoitushan on, että kysymykset ja vastaukset hyödyttävät kaikkia kiinnostuneita.
Heikki Poroila
"Hei Kollega kävi arkiston kortistojen äärellä ja löysi oheiset toisinnot:
Ensimmäisestä löytyi neljä toisintoa: ”Missä nauriit kasvaa puussa taikka maassa” Uskela, 1909. (Varsinais-Suomi) ”(Kaupunkilaisen hienostumista pilkataan:) Ei enää tiär mis nakrik kasva puus vai maas vai katotem pääl.” Yläne, 1914. (Varsinais-Suomi) ”Miss nakrit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoten pääll’?” Kokkola (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1943. (Etelä-Pohjanmaa) ”Miss nauriit kasvaa puuss’ vai maass’ vai kattoiten pääll’ko?” Huittinen (Hämeenlinnan alakansakouluseminaari), 1944. (Satakunta)
Toisesta kaksi: ”Niin kauan kun me elämme täällä, pitää olla paita housujen päällä.” Laukaa, 1938 ”Nii kauvan kuin me eläm tääl pitäkää paita housujen pääl,…
Kyseessä on varmaankin Linda Jane Smithin kuvakirja Kissaperhe (Three Little Kittens, suom. Asko Mäkelä, 1990). Kirjassa kissanpoja Rikke, Reetu ja Rolli lähtevät seikkailemaan, mutta pääsevät tietysti lopussa turvallisesti kotiin, takkatulen ääreen.
Googlettamalla kirjan nimellä löydät kuvia kirjan kannesta, joka on samanlainen kuin suomenkielisessä kirjassa.
Kirjaa ei ole oman kirjaverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen muualta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Kiitos-sana on johdos verbistä kiittää. Kiittää-verbillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme (esim. karjalan kiitteä, viron kiita). Verbin etäisempi alkuperä on epäselvä, mutta se vaikuttaa johdokselta, jonka kantasanaksi on arveltu samaa vanhaa vartaloa, josta on muodostettu myös verbi kiehua. Toisaalta merkityssuhteet eivät tule tätä selitystä. Kiittää-verbi saattaa olla myös vanha balttilainen laina, joka olisi samaa juurta kuin liettuan giedoti ’laulaa’.Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti löydy tietoa Kaunio-nimestä. Kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, yhteystiedot osoitteessa www.kotus.fi. Tutkimuskeskus ylläpitää nimiarkistoa, johon on koottu tietoa paikan- ja henkilönnimistä.
Voisikohan olla kyseessä vuoden 1907 suuronnettomuus Oulunsalon Varjakassa, jolloin 20 naista hukkui. Purjevene oli Helmi-hinaajan perässä, kun hinausköysi tarttui mastoihin ja kaatoi purjeveneen.
Tapahtumasta tehty: Surulaulu tapaturmasta, joka tapahtui Warjakan retillä 18. pnä Lokakuuta 1907 ja jossa hukkui 20 henkeä löytyy digitoituna täältä: https://digi.kirjastot.fi/items/show/120916
Lisätietoa tapahtumasta löytyy seuraavista verkkoartikkeleista:
http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/loka05/3632132.xml
http://www.kaltio.fi/vanha-arkisto/news/25/40/Monien-tarinoiden-Varjakk…
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/traaginen-hukkumisturma-ei-unohdu/40…
Lähdeviittausten merkitsemisestä on laadittu standardeja: SFS 5342 "Kirjallisuusviitteiden laatiminen" (1992-06-22) sekä SFS 5831 "Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin" (1998-03-30). Jos teet Internet-haun käyttäen em. standardinumeroita, saat joitakin esimerkkejä niiden soveltamisesta.
Kirjastot.fi -tiedonhakusivuille (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/) on kerätty Internetin hakupalveluita ja annettu ohjeita näiden käytöstä. Haun voi tehdä fraasina siten, että koko lauseke merkitään lainausmerkkeihin, esim. "SFS 5831". Näin löytyy myös Suomen standardisoimisliiton sivu, jossa on yleiskuvaus standardin 5831 periaatteista (http://www.sfs.fi/standard/news98.html#Miten).
Lähdeviitteiden merkitsemiskäytännöt eri…
NetMot sanakirjaston Collins English Dictionary antaa sanalla Syriac vastaukseksi vapaasti suomennettuna seuraavaa: Aramean kielen murre, jota puhuttiin Syyriassa n. 13:lle vuosisadalle A.D. asti ja se on edelleen käytössä tiettyjen bysanttilaisten kirkkojen liturgisena kielenä. Kirja Uusi suomi-englanti suursanakirja, ISBN 9510121584, kertoo sanan Syriac tarkoittavan syyrian kieltä.
Kyseessä oli Yleisradion edesmennyt selostaja Voitto Liukkonen, jonka haastattelu löytyy Aviisi-lehdestä 2/2006 http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=02/2006&id=d8423c8 .
Yliopistokirjastojen yhteisestä kokoelmatietokannasta, Lindasta löytyy aiheesta tehtyjä kirjoja ja opinnäytteitä. Lindasta kannattaa hakea esimerkiksi perushakua tai tarkennettua hakua käyttäen hakusanoilla jumalakäsitykset and lapset. Verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html voit etsiä lisää asiasanoja, joilla voit hakea aiheeseen liittyvää aineistoa. Opinnäytetöitä on tehty esimerkiksi aiheista Kuudesluokkalaisten jumalakuvia (tekijänä Laura Kivijärvi), 4-5-vuotiaiden lasten käsityksiä Jumalasta (tekijöinä Satu Laine ja Hanna Salkinoja), 4-8-vuotiaiden lasten käsityksiä Jumalasta (tekijänä Sari Kurki), Viides- ja kuudesluokkalaisten jumalakuvasta ja siihen vaikuttavista taustatekijöistä (tekijänä Kati Uusi-Hakala). On…
Arvid Lydeckenillä on runo "Ensimmäiset housut", joka alkaa: "Heikki poika, pikkumies, housut sai". Ja niinhän siinä käy, että housut sanovat "riks, raks". Voisiko asiakkaasi tarkoittaa tätä runoa? Se on ilmestynyt alun perin Arvid Lydeckenin "Isoäidin kuvakirjassa" (Otava, 1925, s. 8).
Tämä runo on myös sävelletty. Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies, jonka nuotissa "Lauluja lapsille", 1. vihko, on laulun sanojen lisäksi nuotti kosketinsoittimelle. Nuotissa mainitaan, että sen "laulut liittyvät, paitsi viimeistä, Arvid Lydecken'in Isoäidin kuvakirjaan. Mainitun kirjan kuvat voisivat suuresti kohottaa laulujen tunnelmaa jos niitä lapsille näytetään ennen laulujen opettelemista. Nehän ovat olleet aiheena laulujen niin sanojen kuin…
