Suomen murteiden sanakirjasta löytyy määritelmä sanalle hervakka, josta hervakkuus on johdettu. Hervakka tarkoittaa samaa kuin hervoton, eli jotakin voimatonta, tunnotonta, velttoa tai heikkoa.
Lähde: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_aae26ff5fc1ae48d497141…
Kyseessä lienee Nora Schuurmanin Viimeinen valokuva (2000).https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1503276?sid=5195735765https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51106
Ilmeisesti puhutaan Koineeta. Siitä wikipwedia:
Koinee-kreikka (muinaiskreikaksi Κοινὴ Ἑλληνική, Koinē Hellēnikē, yhteinen kreikka) oli muinaisen kreikan kielen sekamurre, joka edustaa kreikan kielen kehityksen toista vaihetta. Koineeta käytettiin noin vuosina 300 eaa. - 500 jaa. Se kehittyi klassisesta kreikasta ja loi pohjan nykykreikalle. Sitä voidaan kutsua myös hellenistiseksi tai yleiskreikaksi tai Uuden testamentin kreikaksi.
Koinee oli kreikkalaisten ensimmäinen yhteinen murre ja demoottisen kreikan merkittävin seuraaja. Kieli on merkittävä länsimaisen sivistyksen kannalta, sillä se oli paitsi ensimmäinen "kansainvälinen" kieli tai lingua franca myös Uuden testamentin ja koko kristillisen Raamatun alkuperäinen kieli ja kristinuskon…
Valkeavuoren 7C:llä on sekä helppoja että vaikeita kysymyksiä, mutta yritetään kuitenkin.
Kirjastonhoitajan palkka riippuu sekä siitä, työskenteleekö hän yleisessä vai tieteellisessä kirjastossa, pienessä vai suuressa kirjastossa ja hiukan myös siitä, miten pitkään on töissä ollut. Jos kirjastonhoitaja on esimiestehtävissä, siitäkin seuraa hiukan suurempi palkka. Useimmat kirjastonhoitajat saavat kuitenkin palkkaa noin 2500 euroa kuukaudessa, hyvin karkeasti yleistäen. Nettipalvelu Oikotien palkkalaskuri antaa summan 2473 euroa.
Enkeli on erityisesti kristinuskossa, juutalaisuudessa ja islamissa esiintyvä "taivaallinen henkiolento", jolla on näissä uskonnoissa lähinnä erilaisia avustavia tehtäviä, kertoo esimerkiksi Wikipedia. Vastaus…
Helmet-verkkokirjasto on uudistunut ja Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua. Finnalla ei ole erillistä mobiilisovellusta. Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu, ja se toimii myös mobiilissa.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 7% maailman metsistä on istutusmetsiä, eli pääosin taimista tai siemenistä istuttamalla kasvatettuja (Global Forest Resources Assessment 2020).
https://www.fao.org/forest-resources-assessment/2020/en/
https://efi.int/articles/about-planted-forests
Tekniikan ja kaupan sanakirjoista voisi löytyä em. sanastoa esim. Jyrki Talvitien Englanti-suomi: tekniikan ja kaupan sanakirja, 2000 (1311 sivua).
Lisäksi on olemassa:
- Laurila Juha, Hattari Anneli: Paperi- ja kartonkisanakirja, monikielinen sanakirja (termit englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi), 1986 (839 sivua)
-Sellu-, paperi- ja puunjalostussanakirja: englanti-suomi-englanti, 1988 (382 sivua)
Kirjojen saatavuuden Oulusta voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ tai Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First .
Katkelma on Arvi Jänneksen (Arvid Genetzin) runosta "Herää, Suomi!" vuodelta 1881, tosin hiukan muuttuneessa muodossa.
Runossa on kahdeksan säettä. Seitsemäs säe, josta rivit ovat, kuuluu näin:
"Vasta kun leijona valveutuu,
Loppuvi kärsimys Suomen;
Kun kuka kansoa halveksuu,
Sortuvi niin kuni juureton puu,
Silloin on Suomessa huomen."
Voit lukea koko runon alla olevasta linkistä Project Gutenbergiin. Runo löytyy myös mm. teoksesta Suuri runokirja (Karisto, 1998)
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/files/25790/25790-8.txt
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Suuri runokirja (toim. Hannu Sarrala), Karisto 1998
http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_Genetz
Vanhoja henkilövalokuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista:
- Dölle: Katse kameraan http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1672044
- Tilles: Tuikkivien tähtien varjosta http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2081587
- Kozloff: The theatre of the face http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837665
HelMet-hakuun voi laittaa hakusanoiksi muotokuvat tai henkilövalokuvaus ja historia.
Rakennuksia ja taloja esitteleviä kirjoja ovat mm. seuraavat:
- Jugend Suomessa / Pirjo Hämäläinen ; Katja Hagelstam http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1964306
- Signe Brander Suomen kartanoissa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1849055
- Puu-Suomen uhanalainen runous / Juhani Seppovaara http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C…
Kemistiä ei valitettavasti ole nyt käytettävissä, mutta käytettävissämme olevista lähteistä emme ole löytäneet kuvailemallesi menetelmälle minkäänlaista vahvistusta.
Luulisi näin helpon alkoholinvalmistustavan olevan laajasti käytössä ja netinkin olevan pullollaan ohjeita. Mainintoja ei kuitenkaan löytynyt. Netissä on kyllä ohjeita, joissa käytetään pakastettua appelsiinimehua, mutta itse valmistus tapahtuu kuitenkin lisätyn veden ja sokerin kanssa käymisastiassa lämpimässä tilassa.
Unen tarve vaihtelee eri ihmisillä iän, perimän ja aktiivisuuden mukaan. Aikuisen on arvioitu tarvitsevan keskimäärin seitsemästä kahdeksaan tuntia unta. Arviolta kymmenen – viisitoista prosenttia tulee toimeen viiden kuuden tunnin unilla ja suurin piirtein sama määrä tarvitsee yli yhdeksän tunnin yöunet.
Lyhytaikainenkin unettomuus rasittaa elimistöä monin tavoin. On arvioitu, että yksi uneton yö vastaa noin promillen humalaa. Samantasoinen vaikutus on viikkoja kestäneellä puolittuneella unenmäärällä. Huonosti nukkunut on alttiimpi onnettomuuksille.
Toisaalta tilapäinen unettomuus on osa arkea, sen liiallinen pohdinta saattaa aiheuttaa lisää unettomuutta.
Löytyypä kirjallisuudesta tietoa, jonka mukaan lyhyt yhden yön…
Imatran kaupunki on istuttanut jo 300 omenapuuta, joiden hedelmiä asukkaat saavat käydä poimimassa. Aiheesta uutisoi Yle elokuussa 2021 https://yle.fi/uutiset/3-12072856.
Sieppi on todennäköisesti tullut särjensukuista kalaa merkitsevästä seipi-sanasta, josta on Taivalkoskella käytetty muotoa sieppi. Toinen selitys on, että sieppi olisi tullut ruotsinlapin sanoista tjiehpe (kaula) tai tjáppis (musta).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Winston Churchill kirjoitti monia sodista kertovia teoksia, muistelmia, sanomalehtiartikkeleita ja myös yhden romaanin. Hän sai myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon teoksistaan. Huomattavina teoksina mainittakoon kuusiosainen teos The World Crisis, joka käsittelee ensimmäistä maailman sotaa, sekä myöskin kuusiosainen teos The Second World War, joka käsittelee toista maailman sotaa. Erityisesti voisin suositella aloittamaan Churchillin tuotantoon tutustumisen juurikin teoksesta The Second World War, jonka Churchill kirjoitti osittain omien sodanaikaisten muistiinpanojensa pohjalta ja joka oli ilmestyessään suuri menestys.
Hei, tarkoitat varmaan Pyhä saksalais-roomalaista keisarikuntaa, joka muodollisesti säilytti asemansa aina vuoteen 1806 saakka. Sen sanotaan kukoistaneen aina keskiajalta Napoleonin sotiin asti. Vanhojen karttojen kokoelmia löytyy netistä mm. edmaps.com:sta. Tässä suora linkki Historical Maps of the Holy Roman Empire-hakutuloksiin:Historical Maps of the Holy Roman Empire (edmaps.com)Voit valita sieltä erilaisia karttoja eri arkistoista, esimerkiksi "Historical maps of Germany before 1825" eli "Historiallisia karttoja Saksasta ennen vuotta 1825". Lähteet:Holy Roman Empire - WikipediaWorld Historical Maps (edmaps.com)
Etsin sanontaa Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta. Suomen murteiden sanakirjasta löytyi sana maailmantahko. Ainakin Loimaan ja Lempäälän murteissa tunnetaan sanonta maailmantahko laahaa = maailma hioo, opettaa. Linkki murresanakirjaan
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Jos levy on kuitenkin suojattu tehokkaalla teknisellä suojauksella, sitä ei saa 50 a §:n mukaan kiertää kopioimista varten. Kopioitavan kappaleen on oltava myös laillisesti valmistettu: 57 §:n mukaan korvausvelvollisuus voi syntyä, jos ”kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää”,…
Ainakin Helsingin kirjastoissa korppuasemia on käytössä, vaikka niiden kunto saattaa vaihdella. Pasilan kirjastossa on toimivia korppuasemia, joskin osa on rikki. Kannattaa vain valita sellainen kone, jossa korppuasema on, ja kokeilla sen toimivuutta. Muissa kirjastoissa korppuasemien saatavuus riippunee konekannasta: uusissa koneissa ei enää ole korppuasemaa, mutta vanhoista se löytyy. Helsingin kaupunginkirjaston korppuasemista ei näytä olevan mitään yhtenäistä listaa.
Oman kokemukseni mukaan on mahdollista, että noinkin vanhat korput toimivat. Toimivuus riippuu todennäköisesti myös säilytysolosuhteista. Mitään prosentuaalista todennäköisyyttä säilymiseen on vaikea antaa.
