Kuvallisella henkilöllisyystodistuksella on mahdollista lainata varaus jos kirjastokortti on unohtunut jonnekin. Uusi kirjastokortti maksaa 2.10€ jos vanha kirjastokortti on kadonnut. Nyt on huomattava ettei varausten nouto ole mahdollista 5 - 8.3.2018 kirjastojärjestelmän päivityksen vuoksi. Tänään olemme auki 9-20 ja huomenna 9-15. Omatoimiaikana tarvitsee kirjastokortin lainaamiseen.
Tove Janssonin alun perin ruotsinkielinen kirja Det osynliga barnet och andra berättelser ilmestyi vuonna 1962, ja jo samana vuonna suomeksi nimellä Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia. Tämän jälkeen kirjasta on otettu useita painoksia, mutta nämäkin kirjat ovat kuvitettuja satukirjoja useine novelleineen, eivät kuvakirjoja.
Vuonna 1992 ilmestyi Muumiperheen minikirjasto -sarjassa kuvakirja Näkymätön Ninni, joka perustuu Näkymättömän lapsen tarinaan, mutta vuosikymmen lienee liian myöhäinen. Suomen kansalliskirjasto Fennican sivuilla on nähtävissä kirjan kansikuva:
https://finna.fi
Tove Janssonilta on ilmestynyt useita kuvakirjoja, joista Kuinkas sitten kävikään vuonna 1952 ja Kuka lohduttaisi Nyytiä vuonna…
Kuulostaa siltä, että joko aineiston nimekkeestä puuttuvat niteet tai ne kaikki ovat käsikirjasto kappaleita.
Sinun kannattaa soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja kysyä asiasta tarkemmin. Helmet kirjastot
Voit kysyä asiaa myös Helmet chatissä. Varaudu kertomaan kirjastokorttisi numero varausta varten.
Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön…
Käytettävissä olevista tiedonlähteistä (esim. Suomen kansallisbibliografia, eri kirjastojen luettelot ja Kustannus Oy Taifuunin netti-sivut) en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseesi. Kirjan lopussa olevasta kääntäjän kirjoituksesta on pääteltävissä, että ko. teos on käännetty käsikirjoituksesta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä kustantajalta (taifuuni@dlc.fi) tai suoraan suomentajalta Jukka Malliselta.
Keskimääräinen suomalainen käy kirjastossa 10,24 kertaa vuodessa (vuonna 2009) ja lainoja on keskimäärin 18,62 vuodessa (2009).
Kirjastotilastoja löytyy lisää täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa mainitaan Loikala- sukunimestä seuraavaa: "Sukunimi Loikala perustuu Valkealan ja Sippolan Loikala-talonnimiin. Enimmät Loikala-nimiset asuvat edelleen esi-isiensä elinsijojen tuntumasaa. Jos talonnimen perustana on liikkumista kuvaava lisänimi Loikas, Loikkaaja, on talonnimenkin alkuperäisempi muoto ollut Loikkaala".
Tämän mukaan Loikala-sanan perustana ei ole liikkumista merkitsevä loikka tai loikata. En löytänyt tietoa siitä mikä Loikala-sanan merkitys on.
Tietoa sukunimistä: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet (2000)
Sukunimistä tietoa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=408
Hei!
Sivuston www.discogs.com mukaan levyä olisi myynnissä parissa verkkokaupassa. Mene siis sivustolle, valitse advanced search ja kirjoita title/name-kenttään levyn nimi ja klikkaa sivun alaosassa Search. Valitse hakutuloksista oikea levy ja klikkaa sivun vasemmassa laidassa kohtaa Marketplace Buy CD.
Hei,
Tilastokeskuksen palkkatilaston 1971 (s. 37) mukaan kansakoulunopettajan kuukausikeskiansio oli 1750 mk.
Linkki palkkatilastoon: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170226/xtds_pa_197100_1971_…
Pätevyys-/työkokemustieto onkin hankalammin kaivettavissa oleva tieto. Tilastokeskus lienee oikea kohde, jos tätä haluaa selvittää.
Aiheesta löytyy paljonkin kirjoja, joita voi hakea HelMet tietokannasta esim. hakusanoilla sukupuoli-identiteetti ja homoseksuaalisuus. Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä tietokirjoista: Saanko olla totta: sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ( Gaudeamus, 2011), Juhani E. Lehto: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana ( Yliopistopaino, 2010), Homo, lesbo; tositarinoita 2000-luvun Suomesta ( Minerva, 2009), Ulos kaapista; tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta ( Gaudeamus, 2006) , Hanna Vilkka: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ( PS-kustannus, 2010) ja Tiia Aarnipuu: Trans, sukupuolen muunnelmia ( Like, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&…
Voit kokeilla kirjaston e-kirjoja ja e-äänikirjoja aluksi omalla puhelimellasi tai tabletillasi. (Näin korona-aikaan se lienee kätevintä)
Kirjaston materiaalit eivät vaadi erillistä lukulaitetta.
Helmet sivulta löytyy ohjeita erilaisille laitteille ja kakille meidän e-kirjapalveluillemme. (niitä on neljä erilaista)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244)
Kirjastolla ei ole mitään suositusta lukulaitteita, mutta netistä löytyy muutamia sivustoja, joilla erilaisten lukulaitteiden ominaisuuksia ja hintoja vertaillaan.
Esim. https://www.dustinhome.fi/editorial/oppaat/archive/valitse-oikea-e-kirjojen-lukulaite/?ssel=false
https://ikinortti.blogspot.com/2018/12/…
Hei
Kyllä kirjastonhoitajan tehtäviin kuuluu kirjan etsiminen kyseisessä tilanteessa. Kirjastoissa kaikki asiakaspalvelijat etsivät asiakkaiden kysymiä kirjoja, työnimikkeestä riippumatta. Isoissa kirjastoissa voi toki joskus olla tilanne, että asiakaspalvelija ei voi jättää palvelutiskiä tyhjäksi, mutta siinä tapauksessa kirjastossa on joku muu joka voi auttaa asiakasta löytämään etsimänsä kirjan. Tämä on kuitenkin aika harvinainen tilanne.
Tuolloin käytössä olleen vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan merkitykset olivat seuraavat:
35. Henkinen vajavaisuus.
39. Ankarat, parantumattomat neuroosit.
B II -luokkaan määrättiin "yleensä tarkastettava, joka rakenteensa, ruumiinvoimansa terveydentilansa perusteella ei sovellu apupalveluunkaan sotatoimivyöhykkeellä, mutta joka silti on käyttökelpoinen jossakin puolustusvoimain työssä tai tehtävässä tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla."
Tiernapojat-näytelmä pohjautuu Matteuksen evankeliumin itämaan tietäjiin, jotka Raamatun mukaan tulivat idästä Betlehemiin osoittamaan kunnioitusta ja tuomaan lahjoja vastasyntyneelle Jeesukselle 1).
Evankeliumin historiallisuudesta on erilaisia näkemyksiä. Monet eksegetiikan 2) tutkijat kyseenalastavat kirjaimellisen joulukertomuksen tulkinnan, esimerkiksi Helsingin yliopiston eksegetiikan emeritusprofessori Lars Aejmelaeus 3). Ns. klassinen raamatuntulkinta tulkitsee kirjaimellisemmin Raamattua, eli mm. joulukertomusta 4).
1)https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiernapojat
2)https://www.helsinki.fi/fi/teologinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat-j…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_historiallisuus
3)https://www.…
Rakennusten suojelusta päättävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) rakennusperintölain nojalla. Lain mukaan suojelu voi koskea rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita sekä myös rakennuksen osaa, rakennuksen kiinteää sisustusta taikka muuta rakentamalla tai istuttamalla muodostettua aluetta. ELY-keskuksen suojelupäätöksestä käy ilmi suojelun kohde aluerajauksineen, suojelumääräykset sekä niiden kohdentuminen esimerkiksi ulkoasussa, sisätiloissa, kiinteässä sisustuksessa ja rakennusten lähiympäristössä. Tietyin perustein ELY-keskus voi myös myöntää luvan rakennussuojelupäätöksestä poikkeamiseksi.Tietyn suojellun rakennuksen tarkan tilanteen selvittämiseksi kannattaa siis olla yhteydessä ELY-…
Pelkän kuvan perusteella emme pystyneet laitetta varmasti tunnistamaan. Samankaltaisista laitteista löytyy kuvia Finnasta, muun muassa nimilläJyvämylly https://finna.fi/Record/werstas.M011-72709Rohdosmylly https://finna.fi/Record/tmk.171507891843200 Vihannesraastin https://finna.fi/Record/kerava_mui.mui-66951 Mantelimylly https://finna.fi/Record/tmk.161029466384400 Rohdosmylly https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1264017 Talousmylly https://finna.fi/Record/tmk.161009133125100 Mikäli laitteessa on mitään merkintöjä esimerkiksi valmistajasta, sekin voi auttaa käyttötarkoituksen selvittämisessä.
Örmarkien kirja löytyy nimellä ”Konsta Karkkilan Hemmejä, Sandra Ristiinan Kokkosia” (1999) esimerkiksi Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolta. Tällä vastaushetkellä se on hakujärjestelmän mukaan jopa hyllyssä hyllypaikassa 99.31 ÖRM.
Sen sijaan teosta ”Sukua Kärkölästä” ei löytynyt mistään käyttämästäni tietokannasta. Oletko varma, että kirjan nimi on oikein? Erkki Apajalahti on kyllä kirjoittanut teoksen ”Genealogia Nils Jacobi”, joka käsittelee Apajalahden ja Lindqvistin sukuja. Myös sitä on Nummi-Pusulan pääkirjaston aikuistenosastolla hyllypaikassa 99.31 APA, ja nyt se on järjestelmän mukaan hylyssäkin.
Nummi-Pusulan kirjaston muuta aineistoa voit tarkastella osoitteesta http://nummi-pusula.verkkokirjasto.fi.
Mm. vanhasta Helsingin Sanomien nettiuutisesta (10.8.2001) löytyi seuraava tieto:
"Stephanie Forresteria esittää Seela Sella, Sally Spectraa Liisa Paatso, Ridgeä Oskari Katajisto, Tayloria Kristiina Halttu ja C. J. Garrisonia Jasper Pääkkönen."
Lisää uutisia löytyy hakusanoilla "Kauniit ja rohkeat suomeksi".
Ensimmäinen ehdotus rautatiestä Suomeen tehtiin 20.3.1849. Suomen tie-ja vesikulkulaitosten insiinöörikunnan päällikkö Alfred Stjernvall ehdotti rautatielinjausta Helsingistä Hausjärven Turkhautaan. Rautatie ajateltiin toteutettavan hevosvetoisena. Vuonna 1851 valmistunut ratasuunnitelma sisälsi kuitenkin höyryvetoisena toteutettavan radan välille Helsinki-Hämeenlinna. Vuonna 1856 maaliskuisen Suomen-vierailunsa aikana Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II käski laatia esityksen sisämaan liikenneyhteyksien parantamiseksi, liikenne ei silloin ollut vielä kovinkaan suunnitelmallista. Tarkastettu ratasuunnitelma Helsinki-Hämeenlinna esitettiin marraskuussa 1856 pidetyssä komitean kokouksessa, jossa se sai komitean…
Kärkölän kirjasto kuuluu Päijät-Hämeen kirjastoihin, ja kaikilla alueen kirjastoilla on yhteinen kirjastokortti. Voit täyttää ilmoittautumislomakkeen valmiiksi, mutta saat kortin kirjastosta. Ota mukaan kuvallinen henkilökortti.
Alla lisää tietoa kirjastokortista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
