Yön kappaleeseen Ihmisen poika löytyy nuotit esimerkiksi näistä nuottikirjoista:
- Yö: Yön parhaat : nuotteja 1983-1999
- Suomipopin helmiä. 4, Lauluja Satumaasta Rakkauteen ja piikkilankaan
- 101 suomipopin klassikkoa
Pysäköintimittarit tulivat Suomeen 1950-luvun puolivälissä, lähes tasan 20 vuotta sen jälkeen, kun tämä amerikkalaisen Carlton Mageen keksintö oli otettu käyttöön Oklahoma Cityssä heinäkuussa 1935.
Tie ja liikenne -lehden numerossa 1/1955 ilmestyi artikkeli Pysäköintimittarit, niiden toiminta, oikeudelliset perusteet ja käyttöönottomahdollisuudet. Huhtikuussa samana vuonna Helsingin kaupunginhallitus päätti ensimmäisten pysäköintimittarien asentamisesta keskustan pääväylien varrelle. Helsingin kaupunginmuseon verkkosivun mukaan 39 mittaria otettiin käyttöön jo toukokuussa Esplanadilla ja Aleksanterinkadulla.
Lähteet:
Keksinnöt kautta aikojen
Laura Kolbe & Heikki Helin, Helsingin historia vuodesta 1945
Aihesanalla Tee löytyy Helmet haulla vain neljä kirjaa. (Hakusana tee, rajaus aihe, kirja, suomenkieli, aikuisten kokoelma ja kaunokirjallisuus) Helmet hakutulos
Teemestarin kirjan lisäksi löytyivät Teen kuiskaus : runoja / Taolin, On ilo juoda teetä kanssasi / Mamen Sánchez ; suomentanut Satu Ekman, Merenneito tavaratelineellä : teetarinoita / Ulrika Ylioja
Hakusanalla teeseremoniat löytyi Teemestarin kirjan lisäksi vain kaksi muuta Geishan muistelmat / Arthur Golden ja Vihreä tee / Vesa Pekka Kontinen. Linkki Helmet hakutulokseen
Tarkennetulla haulla Japani ja estetiikka, löytyi myös teehen liittyviä kirjoja. mm. Kirja teestä / Kakuzo Okakura,
Teetaide ja runous : wabi ja sabi japanilaisessa…
Valitettavasti korujen arviointi tai tunnistus ei kuulu toimenkuvaamme. Kokeilin erilaisia kuvahakuja, sekä sanallisia hakuja, mutta en löytänyt mitään koruanne muistuttavaa.Korua kannattaisi näyttää jollekin asiantuntijalle, esim. koruihin erikoistuneessa antiikkiliikkeessä tai huutokauppakamarissa. Heitä voi löytää esim. Antikvariaatti.net sivustolta. Linkki sivuille.
Kysymyksessä siteeratun runon kirjoittaja on amerikkalainen runoilija Donald Justice (1925-2004). On the death of friends in childhood -runo ilmestyi alun perin Justicen esikoiskokoelmassa The summer anniversaries vuonna 1960. Valitettavasti en osaa kertoa, mistä kysymyksen suomenkielinen käännös on peräisin; tietokannoista en löytänyt Justicelta lainkaan suomennettua lyriikkaa. Hieman kysymyksen versiosta poikkeava Kristiina Rikmanin tulkinta ("Lapsena kuolleille ystäville") sisältyy hänen John Irving -suomennokseensa Kaikki isäni hotellit (s. 360).
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Marjatasta kertovia lauluja on useita. Niitä voit etsiä esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan avulla tarkennetussa haussa hakusanalla Marjatta tai Suomalaisia naisennimilauluja -luettelon avulla.
Ehkä joku lukija tunnistaa laulun!
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi/
Suomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naisen…
Suomalaisia naisennimilauluja A-L:
https://www.vahvike.fi/sites/default/files/perussivu-pdf/Lauluja_naiste…
Aika on tosiaan suhteessa mm. liikkeeseen, eli mitä nopeammin avaruusalus liikkuu, sitä hitaammin aika kuluu. Tiedon saaminen (maahan?) voidaan laskea avaruusaluksen nopeudesta. Monesta näkökulmasta aikaa käsittelevä artikkeli löytyy Ylen sivuilta: https://yle.fi/aihe/a/20-302244 Aikaa, avaruutta ja aikamatkustamista käsitellään myös esim. seuraavissa teoksissa: Rovelli, Carlo: Ajan luonne (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2022)Hawking, Stephen: Ajan lyhyempi historia (WSOY, 2008)Al-Khalili, Jim: Mustia aukkoja, madonreikiä ja aikakoneita (Art House, 2001)Greene, Brian: Kosmoksen rakenne : avaruus, aika ja todellisuus (Terra Cognita, 2005)Valtaoja, Esko: Maailmankaikkeudesta (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2025)
Vaalilain 7. luvussa (90 §) on säädetty, että jos äänimäärät ovat yhtä suuret, ehdokkaiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Ks. Finlex, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714?search%5Btype%5D=pi…
Hunajayhtymän verkkosivujen mukaan kotimaisen hunajan hiilijalanjälki on 125 grammaa 100 grammassa tuotetta. Hiilijalanjälki on tutkittu Hunajayhtymän pakkaamilla Suomalaisella kukkaishunajalla ja Suomalaisella perinteisellä kiteisellä hunajalla.
Hiilijalanjälkeä laskiessa oli huomioitu hunajan koko tuotantoketju alkutuotannosta kaupan hyllylle. Suurimman osan (75%) muodostaa hunajan tuotantoon liittyvät toimenpiteet. Tuotantoon sisältyvät mm. mehiläishoitoon liittyvät kuljetukset sekä hunajan linkous ja käsittely. Lisäksi hiilijalanjäljestä 10 % koostuu hunajan pakkaamisesta, 9 % hunajapakkauksesta ja 6 % kuljetuksista. Ainakaan tässä laskelmassa ei siis ole huomioitu mehiläisten toimintaa pölyttäjinä, eikä…
Ben Zyskowicz esiintyi omana itsenään eli cameoroolissa elokuvassa Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies. The Internet Movie Databasen mukaan hän on esiintynyt myös elokuvassa Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan Herra Presidentti. Hänellä oli elokuvassa puheenjohtajan rooli. Linkki IMDb-elokuvatietokantaan:
Ben Zyskowicz - Biography - IMDb
Finnan kautta löytyy yksityiskohtaista tietoa em. elokuvista:
Johtaja Uuno Turhapuro pisnismies | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Uuno Turhapuro Suomen Tasavallan Herra Presidentti | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Finna.fi
Tällä kohdalla Aurajokea on ollut kesäisin taiteilija Reima Nurmikon lintuja eli haahkoja. Kysyimme häneltä, liittyvätkö pallot hänen taideprojektiinsa ja vastauksena tuli: "Valkoiset pallot Aurajoessa liittyvät kyllä johonkin muuhun projektiin".
Turun kaupungilta tuli vastaus koskien valkoisia palloja eli tällä kertaa palloilla on toinen käyttötarkoitus. "Aurajoessa olevat valkoiset pallot ovat niitä joissa haahkat ovat olleet kiinni kesäisin ja sukeltajamme ovat merkinneet kareja, jotka tulemme mahdollisesti poistamaan kevään aikana."
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://…
Kyllä löytyy. Voit katsoa saatavuustietoja Turun kaupunginkirjaston osalta PallasPro-Intro -aineistotietokannasta (http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html) hakemalla teoksen nimellä.
Tässä joitakin mielenterveyden ongelmiin liittyviä lasten- ja nuortenkirjoja:
Hietala, Mirjami: Avaimet kaikkiin oviin (1983)
Hietala, Mirjami: Minä, Vincent ja mustat linnut (1978)
Huovi, Hannele: Madonna (1986)
Kallioniemi, Tuula: Toivoton tapaus? (1978)
Salminen, Hellevi: Sivari (1984)
Salminen, Hellevi: Viidestoista yö (1981)
Blume, Judy: Tiikerisilmä (1981, suomeksi 1985)
Levoy, Myron: Keltainen lintu (1977, suomeksi 1985)
Voigt, Cynthia: Matkalla kotiin (Tillermanin sisarukset -sarjan 1. osa) (1984, suomeksi 1984)
Muita sairauksiin ja sairastamiseen liittyviä kirjoja:
Aaltonen, Ulla-Maija: Kani Andersson sairastaa (1981)
Haakana, Anna-Liisa: Ykä yksinäinen (1980)
Kallioniemi, Tuula: Viimeinen juna (1989)…
Suola eli tutummin ruokasuola on natriumkloridia, joka on yleinen mineraali. Yleistietoa mineraaleista löytyy esimerkiksi David C. Cookin teoksesta Mineraalit ja jalokivet: 300 maankamaran aarretta (2009).
Oula on saamelainen muunnelma nimestä Olavi. Se on ollut saamelaisen väestön keskuudessa tavallinen, mutta yleistynyt koko Suomessa 1900-luvun lopulta alkaen. Oula-nimestä on kysytty aiemminkin tässä palvelussa. Voit lukea laajemman vastauksen tästä linkistä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-saada-tietoa-mahdollisimman-pal…
Lähde
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)
Kysymyksen sitaatista tulee ensimmäisenä mieleen Yrjö Jylhän suomennos William Shakespearen Macbeth-näytelmän säkeestä "Come what come may, time and the hour runs through the roughest day" (1. näytös, 3. kohtaus):
Vaan tulkoon sitten, mik' on tullakseen;
pahinkin päivä vierii verkalleen.
Taru Mäkisen Tinka ja Taika -kirjoja on ilmestynyt kolme: Tinka ja unelmien aika (1985), Tinka ja Tiikeri (1986) ja Tinka ja tummat vuoret (1988).
Teokset kuuluvat useiden Suomen kirjastojen kokoelmiin. Mikäli niitä ei löydy omasta lähikirjastostasi tai kirjastoalueeltasi, voit tilata teokset kaukolainaan lähikirjastosi kautta sitten, kun kirjastot taas avaavat ovensa asiakkaille sulkuajan jälkeen.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au7babae2a-2480-48c0-a803-dfe2e4f45525
https://finna.fi/
