Kovin vähän löytyy Japani-aiheista kaunokirjallisuutta lapsille. Ylipäätään muista kielistä kuin englannin kielestä käännetään suomeksi kirjoja valitettavan vähän. Mestarietsivä Peppunen -sarja on japanilainen, tekijänimen Troll taakse kätkeytyvät japanilaiset Yōko Tanaka ja kuvittaja Masahide Fukasawa. Pasilan kirjavarastosta löytyy myös muutama satukirja, jossa on japanilaisia satuja. Voit selata valikoimaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston haussa, asiasanoilla 'japani' ja 'lastenkirjallisuus' ja rajaamalla kielen suomeksi: japani lastenkirjallisuus | Hakutulokset | helmet.fiSama haku, jos vaihtaa lastenkirjallisuuden tilalle 'nuortenkirjallisuus' tuottaa sitten aika paljon tosiaan sarjakuvaa: japani nuortenkirjallisuus |…
Tarkoititkohan Maan kaarevuuden laskemista? Maan kaarevuuden laskemiseen on olemassa erilaisia laskureita. Esimerkiksi Earth Curve Calculator . Laskemiseen tarvitaan kuitenkin havaitsijan silmänkorkeus, mitä tässä kysymyksessä ei mainittu. Horisontin etäisyyden laskukaava: 𝑑 = √(ℎ² + 2𝑅ℎ) (𝑑: Etäisyys horisonttiin, ℎ: Havaitsijan silmänkorkeus,𝑅: Säde (6371 km)).Kannattaa myös kokeilla tätä laskuria.Lisäys:Maapallon kaari.Pituus: Kaaren korkeus Silmänkorkeus, josta nähdään kaaren jänteestä:…
Siirtolaisiksi lähteneiden sukulaisten jäljittäminen on kiintoisaa, mutta haastavaa. Vapaasti verkossa käytettävissä olevista tietokannoista ei yksityiskohtaisia tietoja siirtolaisista löydy, mutta sekä Siirtolaisuusinstituutti että Suomen sukututkimusseura osaavat varmasti ohjata oikeiden lähteiden pariin:
http://www.migrationinstitute.fi/
http://www.genealogia.fi/siirtolaisuus
Ulkoasiainministeriö ylläpiti ulkomailla vuosina 1918–1950 kuolleiden Suomen kansalaisten tietokantaa: Ulkomailla kuolleita suomalaisia koskeva kirjeistö löytyy fyysisenä kappaleena Kansallisarkistosta Turusta. Kansallisarkistolla on myös asiakirja- ja tietopyyntöpalvelu.
Lisätietoa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/…
Kirjastot poistavat kokoelmistaan kirjoja, jotka ovat rikkinäisiä, turmeltuneita (esim. kastuneita tai kotieläimen nakertamia), tiedoltaan vanhentuneita tai joiden kysyntä on hiipunut. Hyväkuntoisia poistettuja kirjoja voidaan myydä asiakkaille esim. myyntitapahtumissa tai jatkuvasti poistokirjahyllystä.
Kirjastosta ei voi siis ostaa hyllystä tiettyä teosta eikä myöskään varata niin, että kirjan saisi siinä vaiheessa, kun se poistetaan kokoelmista.
Voit katsoa, löytyykö haluamaasi kirjaa antikvariaateista, esim. Antikvaari - kirjakauppa verkossa tai Antikka.net. Antikka.net-palvelussa on myös kohta Puutelista. Etsimänsä kirjan voi jättää puutelistalle, jos kirjaa ei löydy palvelusta. Lista toimitetaan kaikille…
Valaiden kehityshistoria on yksi evoluution mielenkiintoisimmista. Nykytietämyksen mukaan valaat ovat todellakin kehittyneet maalla eläneistä sorkkaeläimistä. Lähin valaiden elossa oleva sukulainen on virtahepo. Tämä yhteys ei kuitenkaan tee valaista sorkkaeläimiä, vaan valaat kuuluvat valaiden (cetacea) lahkoon.
Jerry A. Coyne, Miksi evoluutio on totta (Vastapaino, 2011)
https://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(19)30220-9
https://areena.yle.fi/1-50266377
Lehdessä ”Punalippu” (1982, nro 12, s. [151-153]) on Taisto Summasen suomenkielinen sanoitus ”Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hymniin” ja myös laulun nuotinnos (melodia, kosketinsoitinsovitus), joten käännös on tehty laulettavaksi. Laulu alkaa: ”Loi työntasavaltojen yhteisön varman”. Alkuperäisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty ”S. Mihailov ja G. El-Registan”. Venäjänkielisiä sanoja ei lehdessä ole. Säkeistöjä on kolme. Vuoden 1977 versiossa ei enää mainita Stalinia kuten alkuperäisessä Mihailovin ja El-Registanin sanoituksessa, joka on tuttu Elvi Sinervon suomentamana ja joka alkaa: ”Oi suuri ja mahtava Neuvostoliitto”.Summasen sanoitus sisältyy myös nuottiin Jermolajeva, Elina: "Lauluja" (Karjala kustantamo, 1978).…
Useimmiten tarvitaan alan koulutus. Kirjastot tarjoavat myös harjoittelupaikkoja alan koulutuksessa jo oleville. Monet kirjastot ottavat koululaisia TET- eli työelämään tutustumisharjoitteluun. Kesäaikaan kesätyöpaikan voi saada alalle kouluttamatonkin.
Alla olevan linkin kautta löydät tietoa kelpoisuusvaatimuksista ja erilaisista kouluttautumismahdollisuuksista. Toisesta linkistä näet tällä hetkellä avoimiksi ilmoitetut työpaikat.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
Aivan kuvausta vastaavaa sivustoa en valitettavasti löytänyt, mutta jokin näistä saattaisi auttaa lorupussin tekemisessä
- Kirkkonummen kirjastolla on lorusivut, joilta voi tulostaa valikoiman lastenrunoja kuvalla. http://w3.kirkkonummi.fi/kirjasto/lorut/index.htm Loruihin on liitetty myös leikkiohjeet ja äänitys.
- Hieman samantyyppinen on yksityisen ihmisen ylläpitämä Värssyjä-sivusto, jolle on koottu loruja ja muita runoja aihealueen mukaan. Jokaiseen runoon liittyy yksittäinen kuva. https://varssyja.wordpress.com/loruja-aihealuettain/
- Lorupussiin sopivia runoja löytyy internetistä paljon, esimerkiksi hakusanoilla "loruja lapsille". Runoihin sopivia selkeitä kuvia, joita saa vapaasti käyttää, löytyy vaikkapa Papunetin kuvapankista:…
Loviisan Sanomat lähetti pyynnöstä artikkelin, jota ensimmäinen viite koski. Artikkelista selviää, että kyseessä on Seppo Vainion teos Poliittiset väkivaltaisuudet Itä-Uudellamaalla 1917-18 (Vantaa : Seppo Vainio, 2010 (Helsinki : Prinservice)). Kirjaa on Helmet-kirjastoissa 2 kappaletta.
Vinkkinä voisi sanoa, että kotoa pääset käsiksi Kansalliskirjaston Digitaalisiin aineistoihin ja vuonna 1918 ilmestyneisiin sanomalehtiin, joista saattaisi löytyä kiinnostavaa ajankuvaa ja tapahtumia.
Tässä esimerkki hausta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-1291?year=1918.
Palvelu on käytössä vuoden 2020 loppuun.
Toisesta viitteestä ei tosiaan löydy enää mitään tietoja, en myöskään löytänyt tietoja tekijästä,…
Tämä Frances J. Crosbyn virsi löytyy P. Kivekkään suomentamana Ruotsin kirkon virsikirjasta (psalmi nro 46). Ratamo-kirjastoista sitä voi lainata Riihimäen kaupunginkirjastosta (Ruotsin kirkon virsikirja 2003, ISBN 91-526-5510-5). Englanninkieliset sanat löytyvät internetistä nimellä "Tell Me the Story of Jesus" ja ruotsinkieliset sanat nimellä "Låt mig få höra om Jesus".
Kirja saattaa olla englantilaisen Deborah Moggachin (s. 1948) romaani Tulppaanikuume (WSOY 2000, suom. Irmeli Ruuska). Kirjan pohjalta on filmattu muutama vuosi sitten myös elokuva. Tässä tietoa kirjasta Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8398
EVLI:n sijoitusblogissa on lisätietoa tulppaanimaniasta ja ilmeisestä tositapahtumasta kun merimies söi tulppaanin sipulin ja tuomittiin oikeudessa:
https://www.evli.com/blog/vieläkö-muistat-tulppaanimanian
Kallein tulppaani oli varmaankin Semper Augustus -lajike, jonka raidallisuus johtui ilmeisesti virustaudista.
Ruotsi on maiden jalkapallo-otteluissa ollut useimmiten se voittava osapuoli. Silloin tällöin Suomikin on poistunut viheriöltä voittajana. Wikipediaan on koottu melko kattavasti Suomen jalkapallomaajoukkueen ottelutulokset. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_jalkapallomaajoukkueen_ot…
Naisten jalkapallomaaotteluiden tulokset löytyvät täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_naisten_jalkapallomaajouk…
Clea-nimellä ei ole nimipäivää suomalaisessa kalenterissa. Bruce Lanskyn Baby names around the world -kirjan mukaan Clea on kreikkalainen nimi ja nimien Cleo ja Clio rinnakkaismuoto. Valitse nimi lapselle -teos (toimittaneet Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe) sanoo Clea-nimen olevan ranskalainen nimi ja, että Clealla on nimipäivä 13.7.
Ruotslaisen O-ringen suunnistuskilpailun voittivat vuonna 1973 Ulla Lindkvist (naiset) ja Bengt Gustafsson (miehet):
https://fi.wikipedia.org/wiki/O-Ringen
Jos muistolautaset jaettiin voittajille, kaiketi nämä kaksi saivat ne vuonna 1973.
Vuoden 1985 O-ringenin muistolautanen on Ruotsin kansallismuseossa:
http://emp-web-22.zetcom.ch/eMuseumPlus?service=ExternalInterface&modul…
Mahtaisivatko tietää siellä enemmän muista lautasista?
Olet jo kysellyt asiasta monilta sellaisilta tahoilta, joita olisin myös ehdottanut.
Löysin netistä Talomaalaus pro -nimisen yrityksen. He kertovat sivuillaan hirsitalojen pintakäsittelystä eli osaavat varmasti neuvoa jotenkin. Tosin luultavasti pientä maksua vastaan.
Puu info -sivusto kertoo puurakenteiden ominaisuuksista.
Voisit myös kokeilla Panu Kailan kirjaa Talotohtori. Siitä saattaa löytyä myös ohjeita oikeaoppisesta hirren pintakäsittelystä. Helmet
Kimmo Lauharon kirja Hirsi rakennusaineena ja teollinen hirsitalo, siäsltää myös tietoa hirren maalamisesta. Helmet
Mahdollisesti kyseessä on Minna Rytisalon kirjoittama Jenny Hill (WSOY 2023). Kirjan päähenkilö on avioeroon päätyvä nainen ja kirja käsittelee humoristisella otteella keski-ikään tulleen naisen elämänvaiheita ja valintoja.
Minna Rytisalolta on aiemmin ilmestynyt romaanit Lempi (Gummerus 2016), Rouva C (Gummerus 2018) ja yhdessä Tommi Kinnusen kanssa kirjoitettu Huokauksia luokasta (WSOY 2023).
Pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta näyttäisi löytyvän asiasanalla ADHD vain muutama suomenkielinen aikuisille suunnattu sarjakuva ja yksi romaani:https://helmet.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Elanguage…Nuorille ja lapsille näyttää löytyvän useampia suomenkielisiä romaaneja aiheesta. Eli kovinkaan paljon aiheesta ei tosiaan ole suomeksi kirjoitettu! Tässäpä olisikin tärkeä aihe jollekin kirjailijalle tartuttavaksi.
