valitettavasti kirjastosta löytyvistä nimikirjoista ei löydy selitystä Tyhtilä nimelle. Katsoin teokset: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), Uusi suomalainen nimikirja (1988), Suomen kielen sanakirjat osa 6: suomalainen nimikirja, Suomalaisia sukuja ja sukunimiä (1968). Netistä googlailukaan ei tuonun apua asiaan, mutta sukututkija Tuomas Salsten pitämältä sivustolta löytyy vähän tietoa Tyhtilä nimestä, ei kylläkään nimen merkityksestä. http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/tyhtila.html
Suomen sukututkimusseurasta voisi mahdollisesti tiedustella olisiko heillä tietoa asiasta, tässä yhtetystiedot:
https://www.genealogia.fi/yhteystiedot-ja-aukioloajat
Outi-kirjastoista ei oikein aiheesta löydy materiaalia ja suomen kielellä ei myöskään. Ainoa osuma oli
Pohjola, Atlantti, maailma : ylirajaisen vuorovaikutuksen historiaa 1600-1900-luvuilla
Kananoja, Kalle, kirjoittaja, ; Tähtinen, Lauri, kirjoittaja, ; Hettula, Patrik, kirjoittaja. ; Hollsten, Laura, kirjoittaja. ; Koivunen, Leila, kirjoittaja. ; Weiss, Holger, kirjoittaja. ; Wilson, Victor, kirjoittaja. ; Wirta, Kaarle, kirjoittaja.
2018
Kirjallisuutta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista ja muista yliopistokirjastoista. Voit tarkistaa Finna.fi:sta, mikä olisi lähin kirjasto, josta teoksia löytyy. Tässä listassa on orjuutta koskevaa kirjallisuutta ja näiden teosten kuvailussa on myös Eurooppa mainittu. Yliopistokirjastojen…
Lääketieteen lisensiaatit voivat halutessaan vannoa niin sanotun lääkärinvalan valmistumistilaisuudessaan. Se perustuu Hippokrateen valaan ja Geneven julistukseen, jonka Maailman lääkäriliitto hyväksyi vuonna 1949.
https://www.laakariliitto.fi/laakariliitto/etiikka/laakarinvala/
https://www.duodecimlehti.fi/duo70313
Etsitty kirja lienee Arnold Lobelin Hiirijuttuja (Weilin+Göös, 1986). Se sisältää seitsemän hiiriaiheista tarinaa; mieleen jäänyt hiirijuttu on nimeltään Matka.
Suomessa ei ole mitään 30 sekunnin sääntöä, jollaista on sovellettu angloamerikkalaisen fair use -periaatteen pohjalta esimerkiksi Yhdysvalloissa. Sen sijaan meillä on erittäin laajakäyttöinen sitaattioikeus, jonka puitteissa esimerkiksi vinkkaustoiminnassa voidaan esittää katkelmia halutussa laajuudessa.
Ehtona esimerkiksi musiikin soittamiseen vinkkauksen yhteydessä on, että vinkkaaja myös puhuu kuultavasta musiikista eikä vain esitä sitä kuulijoille. Sitaatille täytyy siis olla syy, tässä tapauksessa se, että puhuttua tekstiä havainnollistetaan ääninäytteellä. Kun voidaan vedota sitaattioikeuteen, ei lupia tarvitse hankkia.
Heikki Poroila
Hei,
Kyseessä lienee Riitta Jalonen. Hän on tosin syntynyt Kuusjärvellä (nykyään Outokumpua), mutta muutti Jyväskylään jo yksivuotiaana. Naimisissa Olli Jalosen kanssa ja tuosta Köhniöstä ja uimisesta on kirjoittanut ainakin kirjassa Taudin syy.
I am sorry to say that I was not able to find the quote you were looking for. I did find on Buzzfeed.com a collection of comments and one person had written "I saw a great quote about how you have to be comfortable with the opposite feeling of what you want. You think making a budget makes you feel poor, but it’s the only way to feel rich. I am starting to think of money like a toddler, either you set the tone and make the decisions or you spend your days reacting to your toddler."
Voit palauttaa teoksen mihin tahansa Helmet-kirjastoon. Palauta kirja palvelutiskille ja mainitse siitä, että laina on mennyt perintään. Tällöin kirjaston henkilökunta voi ilmoittaa perintätoimistolle, että kirja on palautettu.
Sinun ei siis tarvitse maksaa kirjan korvaushintaa perintätoimistolle. Maksettavaksi jäävät myöhästymismaksut, jotka maksetaan kirjastossa, sekä perintätoimiston kulut, joista on kirjeessä erillinen lasku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
Hei! Katos on osa rakennusta, eikä liity naksutukseen. Naksutus liittyy puolestaan Oodin esteettömyyteen, eli se on äänimajakka, jonka on tarkoitus auttaa näkövammaisia löytämään paremmin perille. Lisätietoa: https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/Mikä ihmeen äänimajakka
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on…
Käännösrunojen tietokannan "Linkki maailman runouteen" mukaan runoa ei ole ilmestynyt suomeksi. Tarkastin asian myös Fono.fi - äänitetietokannasta, jos se olisi suomennettu laulumuodossa. Suomen tiede- ja kulttuuriaineistojen hakupalvelu Finna ei myöskään tunnistanut Kaalundsin runoa.
Asian selvittämisessä käytetyt hakupalvelut:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.fono.fi/
https://www.finna.fi/
Turtiaisen kokoelmista ei löytynyt mainitsemaanne säettä. Lähinnä sitä oli kokoelmassa Laulu kiven ja raudan ympyrässä, Tammi 1945. Runon nimi on Toinen hautalaulu ja ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:" Minä tein työni hyvin. / En pyrkinyt valtaan. / En ahnehtinut omaisuutta."
Asiakkaan etsimä teos on varmaankin Rony Smolarin kirjoittama Elämäni kahdeksas päivä : Mayer Franckin selviytymistarina (Aikamedia, 2018), joka kertoo holokaustista selvinneen Suomen juutalaisen Mayer Franckin elämäntarinan. Keskitysleiriltä Suomeen selviytyneen juutalaispojan tarina Radio Suomen sivuilla https://areena.yle.fi/1-50040513Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Finna.fi:ssä, https://Finna.fi.
Kirjojen kierrätys on aina kannatettavaa ja tuo siirtely kirjastosta toiseen veisi varmaan kirjan useamman lukijan tielle.
Valitettavsti emme kuitenkaan voi maksaa kierrätyshyllyn kirjojen siirtelystä. Logistiikka on jo nyt helisemässä varauskuormiemme kanssa.
Kuormien ja kustannusten kasvaessa saattaisi varausten maksuttomuus vaarantua ja siitä emme halua luopua.
Katsomme kyllä aina kierrätyshyllyt, -kärryt ja -laatikot läpi ja poimimme hyväkuntoiset ja kysytyt kirjat kirjaston kokoelmiin. Sitä kautta ne pääsevät kiertoon ympäri pääkaupunkiseutua.
Hei,Voisiko kyseessä olla "Literature Approaches to Fiction Poetry & Drama" (2.p. 2006)Yli 1600 sivuinen ja näyttäisi sisältävän noita listaamiasi tekstejä.
Oikea eräpäivä on se, joka nyt näkyy Helmetissä omissa tiedoissasi. Koska kirjastoissa on käytössä vain rajoitetut palvelut 30.11-20.12, niin lainat eivät eräänny tällä välin vaan niiden eräpäiviä on siirretty automaattisesti eteenpäin.
Hei
Valitettavasti kirjastot eivät listaa ilmastointia palveluna sivuillaan. Näillä helteillä se olisikin ihan hyvä palvelu :)
Tätä kannattaa kysyä suoraan kirjastolta. Ehkä joku henkilökunnasta osaa sanoa, onko muissa kirjastoissa ilmastointia.
Kruunuvuoren nimestä on merkintöjä jo 1700-luvun alkupuolelta. 1750-luvun kartoissa se esiintyy muodossa Crono berget, 1777 Kronberget ja lopulta 1933 Kruunuvuoret–Kronbergen. Vuori sisältyi sotamarsalkka, kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710–1772) linnoitussuunnitelmiin, mistä komea nimi on luultavasti saanut innoituksensa. Kruunuvuori on antanut aiheen myös Kruunuvuorenselän nimelle. Kruunuvuoren vastarannalla olevan Kruununhaan nimi on kuitenkin eri perua.
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunuvuorenranta/asuminen/kruunuvuore…
Pirunsaari-nimelle ei löytynyt suoraa selitystä, mutta Laajasalon taiteilijaseuran syysnäyttelyn esittelytekstissä Häkkinen kirjoittaa seuraavasti:
Laajasalo. Degerö. Pirunsaari.
Helsingin 49.…
Eipä taida tällaista tietoa mistään löytyä siitä yksinkertaisesta syystä, että käsite "aihe" on kovin epämääräinen. Monet tviitit eivät "käsittele" yhtään mitään ja monissa on useita eri aiheita esillä. Koska yksittäisen tviitin sisältö on mielivaltainen, ei tällainen aiheperusteinen, systemaattinen tilastointi ole mahdollista. Jos joku sellaista tekee, tilasto on joka tapauksessa erittäin karkea.
On myös äärimmäisen vaikea määritellä, milloin tviitti käsittelee jotain aihetta, milloin aihe vain mainitaan. Twitter-yhtiöllä on todennäköisesti tilastotietoa sellaisista yksinkertaisista asioista kuten esimerkiksi monessako tviitissä on mainittu presidentti Donald Trumpin nimi. Nimi voi kuitenkin esiintyä myös tviitissä, jonka aihe on on…
Kirjan osan kopiointi yksityiseen käyttöön, kuten omaan opiskeluun, on sallittua. Voit siis kopioida nuo sivut itsellesi, mutta et saa levittää niitä eteenpäin.
Espoon kaupunginkirjastossa voit kopioida 20 sivua maksutta, jonka jälkeen hinta on 40 senttiä/sivu. Henkilökunta ei kopioi kirjan osiota puolestasi, vaan sinun tulee tehdä se itse.
