Tällaisia löytyi:
Ma katson kuinka tumma laine liittyy valkeaan.
Käyn kerran niitten matkaan unhon virtaan harmajaan
ja tuudittaudun tuollepuolen ajan.
Aaro Hellaakoski
Kyselen tietä kotiin
niinkuin totisen kilvoittelijan
sydän sitä alati kyselee.
Aaro Hellaakoski
Tuulien soitot on vaienneet,
ympäri soi ikityyneet veet.
Aaro Hellaakoski
terv. Merja Muurto / Turun kaupunginkirjasto
Kyllä kyseessä on Kultainen aapinen, jonka tekijät ovat Martti Haavio, Aale Tynni ja A. Hinkkanen. Kuvituksen on tehnyt Maija Karma. Siitä löytyy kuudes painos, jonka takakanteen on kirjoitettu tuo teksti Kotien suosituin aapinen 6. painos - 300. tuhat. Kustantaja on WSOY ja ISBN-numero 951-0-06409-2. Kirjaa löytyy useasta yleisestä kirjastosta, jos haluat sen lainaan.
Kirjassa "Kirjastostrategia : kirjastojen strateginen suunnittelu / toim. Vesa Niinikangas. 1992" käsitellään SWOT-analyysiä ainakin kahdessa artikkelissä. Artikkeleiden lähtökohta on nimenomaan miten analyysiä voidaan soveltaa kirjastoissa.
Sukunimen vaihtamiseen sisältyy rajoitteita:
Sukunimen saa vaihtaa, jos nimestä on ilmeistä haittaa, se on esimerkiksi hankala kirjoittaa (ulkomaalainen), liian yleinen, merkitykseltään nolo, uusi nimi on kuulunut aiemmin itselle tai suoraan edeltäville esivanhemmille tai vaihtoon on muu hyvä syy.
Uusi sukunimi ei saa olla
-sopimaton tai ilmeistä haittaa käytössä aiheuttava
-kotimaisen kielenkäytön vastainen esimerkiksi kirjoitusasultaan
-erittäin yleinen
-etunimenä yleisesti käytetty
-jonkin jo olemassa olevan suvun nimi
-käytössä oleva liikemerkki, yrityksen tai yhteisön nimi, taiteilijanimi tms.
Vain ensimmäinen näistä kohdista on aivan ehdoton, muista voi perustellusta syystä poiketa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimilaki
http…
Suomeen tulleista Romanian romaneista löytyy netitse luettavia lehtiartikkeleita ainakin englanniksi ja saksaksi:
http://www.hs.fi/english/article/Beggars+on+their+knees+cause+consterna…
http://yle.fi/uutiset/news/2008/04/finlands_roma_discuss_situation_of_r…
http://www.iht.com/articles/reuters/2008/08/07/news/OUKWD-UK-EUROPE-ROM…
http://libidopter.twoday.net/stories/5435447/
Sisäasianministeriö julkaisi vuonna 2008 julkaisun nimeltä Katukerjääminen ja viranomaisyhteistoiminta, jossa on englanninkielinen tiivistelmä. Julkaisu on lainattavissa mm. Eduskunnan kirjastosta.
Microsoft Word ei ole varsinainen taitto-ohjelma, vaikka voi sitä sellaiseenkin tarkoitukseen käyttää. Wordin eri versioihin on kirjoitettu runsaasti opaskirjoja. Et kerro, mikä Wordin versio sinulla on, joten laitan tähän uusimpia versioita käsitteleviä kirjoja:
Huttunen, Raili, Sari Saarinen ja Tuulia Halonen: ”Microsoft Office XP” (Satku, 2002)
Kiianmies, Matti: ”Microsoft Office 2007 tehokäytössä” (Readme.fi, 2008)
Lammi, Outi: ”Kortit, kirjat & lehdet: tee julkaisuja Wordilla” (Docendo, 2008)
Paananen, Juha: ”Docendo, 2007” (Docendo, 2007)
Rousku, Kimmo: ”Office 2007: tehoa työskentelyyn” (Docendo, 2008)
Noita kirjoista erityisesti Lammin teos saattaisi sisältää kaipaamaasi asiaa. Englanniksi valikoimat ovat laajemmat, mutta…
Keijo on mahdollisesti käännös keijukaista merkitsevästä ruotsalaisesta nimestä Alf, jonka rinnalle se otettiin almanakkaan 1908. Keijoa on muunneltu muotoihin Kepa, Kepo, Keppa, Kaakkois-Suomessa Keke, Keki ja Keku.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava).
Koko Catherine-sarja on suomennettu:
Catherine; Catherine ja herttua; Kaunis Catherine; Catherine rakkaani; Catherine ja rakkauden aika; Catherine ja vapaus; Catherine, linnanrouva
Tarkemmat tiedot löydät kansallisbibliografiasta Fennicasta http://fennica.csc.fi
Juliette Benzonin kaikki teokset löytyvät täältä:
http://www.lesromantiques.com/fiche_auteur.php3?auteursel=Juliette%20Be…
Selma Lagerlöfin kirjassa Peukaloisen retket villihanhien seurassa hanhet ovat suomennettu villihanhiksi tai metsähanhiksi, riippuen suomennoksesta.
Kysyin tarkempaa tietoa Suomen luonnonsuojeluliitosta, jossa asiaan perehdyttiin tarkoin: "Lagerlöf oli ruotsalainen, ja teoksen syntyaika huomioiden voi päätellä että kysymykseen voisivat tulla hanhilajeista lähinnä valkoposkihanhi, merihanhi tai taigametsähanhi, jotka Selman elinaikana lensivät muuttoparvina säännöllisesti Etelä-Ruotsin yli muuttomatkoillaan. Valkoposkihanhi ja merihanhi liikkuvat enemmän Itämeren piirissä, ja selkeimmän pitkän muuttomatkan suoraan pohjoisesta etelää kohti (ja keväällä toiseen suuntaan) tekee taigametsähanhi. Parvet lähtevät Pohjois-Ruotsin soilta ja…
Asemasodan aikana kesällä 1942 Jalkaväkirykmentti 1 sijaitsi Karjalan kannaksella ja oli sijoitettuna Lempaalanjärven ympäristöön. Vastaavasti 40. Kenttäsairaala siirrettiin helmikuussa 1942 Itä-Karjalasta Raudun seudulle kannakselle, jossa se toimi myös kesällä 1942.
On siis mahdollista, että kyseinen kaatunut sotilas olisi esimerkiksi haavoittunut Lempaalassa, josta hänet olisi siirretty hoidettavaksi kenttäsairaalaan Rautuun, jossa tämä olisi sitten menehtynyt.
Vastauksessa käytettiin apuna Jatkosodan historia-teossarjaa sekä Kansallisarkiston digiarkistoa (http://digi.narc.fi), josta löytyvät niin Jalkaväkirykmentti 1:n kuin 40. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat.
Tuo Eetu Iston maalaus on nimeltään Hyökkäys. Se on Suomen Kansallismuseon omaisuutta ja nähtävillä siellä. Maalauksesta tehtiin aikanaan kymmeniä tuhansia painokuvia ja kortteja. Seikkaperäistä tietoa Istosta ja maalauksesta löytyy Pekka Rönkön teoksesta Isto -- Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). Pohjoinen 1990.
Kortteja ja julisteita saattaa löytyä antikvariaateista. Kannattaa kysyä myös Kansallismuseon museokaupasta: http://www.nba.fi/fi/skm_museokauppa
Kun haen mystiikka-asiasanalla ja rajaan hakuni kaunokirjallisuuteen, Hämeenlinnan seudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta löytyy yhdenlainen joukko kirjailijoita ja teoksia. Perehtymättä sen enempää romantiikan osaan listan teoksissa laitan sen tulemaan:
Coelho, Paul: Piedrajoen rannalla istuin ja itkin,
Hoeg, Peter: Hiljainen tyttö,
Ruusuvuori, Juha: Pyhän kalan kultti,
Haakana, Veikko: Punaisen kiven aapa,
Navarro, Julia: Vaiennut veljeskunta,
Langer, Jiri: Yhdeksän porttia - hasidien salaisuudet,
Haakana, Veikko: Seita lähtee liikkeelle,
Redfield, James: Oivaltava tietoisuus,
McDonald, Ian: Kivi-paperi-sakset - tieteisromaani,
Kariniemi, Annikki: Lohivene - legenda,
Taponen, Jussi: Elämä tsaarin puolesta - kronikka vuosisadan…
Etsitty kirja lienee brittiläisen Will Selfin Kuinka kuolleet elävät (Otava, 2001).
"Kun amerikanjuutalainen vanharouva Lily Bloom kuolee, tuonpuoleinen osoittautuu tuikitavalliseksi koillislontoolaiseksi lähiöksi. Pahansisuinen Lily huomaa kuolleiden valtakunnan olevan täynnä arkipäiväisiä joutavuuksia ja päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä. Eikä pian malta olla edes kuollut." (takakannen esittelyteksti)
Selfin kuolleiden valtakunta sijaitsee "Dulstonissa", jonka maantieteellistä sijaintia kuvaa oivallisesti seuraava keskustelu Lilyn ja hänen oppaansa Phar Lap Dixonin välillä:
"Entä missä on tämä Dulston?" Taksi on kääntänyt keulansa Pentonville Roadille. "Tarkoitan vain, että näytämme olevan menossa Dalstonin suuntaan."
"Just eikä melkein…
Laulujen nuotteja voit etsiä laulujen nimillä ja usein myös alkusanoilla esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi) tai oman alueesi kirjaston verkkokirjastosta.
Erkki Ainamon sanoilla ja nimellä "Menneet päivät" (alkusanat: "Mun veikko vielä muistathan ja ajat entiset") "Auld lang syne" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "120 kitaralaulua" (F-Kustannus, 2013) ja "101 kitaralaulua" (Musiikki Fazer, 1949). Säkeistöjä on neljä.
Pekka Sipilän sanoilla ja nimellä "Ystävänmalja" tai "Ystävän malja" (alkusanat: "Kai muistat vanhan ystävän ja hetket yhteiset") laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 7. Säkeistöjä on kaksi.
Nimellä "Aika entinen" laulusta löytyy kaksi vähän erilaista versiota, molemmissa on…
Kirja on nimeltään "Tulevaisuuden maa" (Lasten Keskus, 1999). Se sisältää eri tekijöiden kirjoittamia tarinoita ja toimii kuin joulukalenteri siten, että jokaiselle päivälle 1.12.-6.1. on oma tarinansa. Lisäksi kirjan alussa on johdantotarina ja lopussa päätöskertomus. Kirja on syntynyt pohjoismaisena yhteistyönä. Tarinoiden kirjoittajat ja kuvittajat ovat Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.
Joulukuun 1. päivän tarina on nimeltään "Kilimandjaro". Siinä termiitit lähtevät vaellukselle. Joulukuun 17. päivän tarina on nimeltään "Vanha mukava kuu". Johdantotarinassa "Tarinoita Jubarille" tähtilapsi Jubar sairastuu ja tarvitsee lääkkeeksi tarinoita, jotka tuovat iloa, uskoa, toivoa ja rakkautta. Näitä ja Kertomusten…
Taidemusiikissa matalaäänisten naisten ääniala on altto, mutta äänityyppiin vaikuttavat myös äänen muut ominaisuudet, esimerkiksi sointiväri. Yleensä taidemusiikin laulajien ääniala mainitaan, populaarimusiikissa äänialoista ei puhuta. Taidemusiikin kuuluisia alttoja ovat esimerkiksi Kathleen Ferrier, Janet Baker, Marian Anderson ja nykylaulajista esimerkiksi Nathalie Stutzmann, joka toimii myös kapellimestarina. Suomalaisia alttoja olivat esimerkiksi Maiju Kuusoja ja Aili Purtonen.
Populaarimusiikin matala- ja tummaäänisistä naislaulajista minulle ja kollegoilleni tulivat mieleen suomalaisista naislaulajista Aino Venna ja Carola ja ulkomaisista seuraavat:
Adele
Braxton, Toni
Del Rey, Lana
Dietrich, Marlene
Eilish, Billie
Gardot,…
Pääkirjastossa Pasilassa säilytetään lehtiä pisimpään. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä saa kopioita. Osa vanhemmista lehdistä on käytettävissä mikrofilmattuina.
Voit etsiä lehtiä kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.helmet.fi . Kirjoita teoksen nimen kohdalle lehden nimi ja valitse aineistoksi lehdet. Klikkaa hiirellä hakutuloksesta lehden nimeä, esim. Apu:Helsinki. Näet siten lehden saatavuus/säilytystiedot. Ainakin Seuraa löytyy mainitsemiltasi vuosikymmeniltä. Voit tiedustella asiasta tarkemmin Pasilan kirjaston uutisalueelta.
Kirja, jossa kyseinen loru esiintyy on nimeltään Nisse Naskali muuttaa kaupunkiin. Siinä poika ystävystyy hiiren kanssa, muuttaa itsensä pieneksi ja menee hiiren luokse kylään. Taikasanat menivät näin: "Taikasanat tokko tikko, tulen pieneksi kuin Mikko".
