Maunu Harmon teoksen Vihreä idylli : Oulunkylä - Åggelby (Oulunkylä-seura, 1987, s. 24) mukaan Oulunkylän kartano eli Mickelsin tila sijaitsi Mikkolantien varrella vastapäätä Kantakyläntietä. Nykyään paikalla sijaitsee Oulunkylän kuntoutuskeskus. Kartanon paikka näkyy Kantakylän kotikaupunkipolkukartalla https://kaupunginosat.fi/oulunkyla/kantakylan-kotikaupunkipolku/
Eeva-Liisa Manner julkaisi vuonna 1988 kokoelman Hevonen minun veljeni : hevosrunot 1956-1976 (Tammi), joka sisältää sekä hänen omia hevosaiheisia runojaan että käännöksiä. Näiden joukossa on myös Frostin Metsän reunassa lumisena iltana -runo, joka alkaa "Pieni hevoseni hämmästyy kun pysähdyn keskelle maiseman aution..."
Mahdollista tietysti on, että runo on ilmestynyt aiemmin esimerkiksi jossakin aikakauslehdessä. Parnasson sisällysluettelot vuosilta 1951-1985 löytyvät Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta (http://www.varastokirjasto.fi/digiphpt/kontentti.php), mutta niistä tätä ruonoa ei löydy, vaikka muutama muu Frost-käännös (ilman mainintaa kääntäjästä) näyttää jo 1950-luvulla lehdessä ilmestyneen. Käännöslyriikkaa on kuitenkin…
"Siivekäs askel ja tappava tahti, / kello ja kierros, - kas siin' oli mahti / voittojes' - mainehen laakeroimain, / korpien kohdusta koottujen voimain."
Nämä ovat säkeitä Reino Hirvisepän (Palmroth) kirjoittamasta Paavo Nurmelle omistetusta runosta 'Hiilimurskan kuningas' (1924). Nurmen 40-vuotispäivänä 13. kesäkuuta 1937 se julkaistiin Helsingin Sanomissa nimellä 'Paavo Nurmelle hänen täyttäessään 40 vuotta 13.6.37'.
Hirvisepän urheiluaiheisten runojen kokoelmassa Ateenasta Roomaan (Gummerus, 1959) alunperin kahdestatoista säkeistöstä koostunut 'Hiilimurskan kuningas' on yhtä säkeistöä lyhyempi. Kirjoittajan käyttämällä nimimerkillä Palle julkaistu runo- ja kuplettikokoelma Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi…
Näyttäisi siltä, että tämä repliikki on vuoden 1939 elokuvasta The Wizard of Oz. Repliikin lausuu Lännen paha noita kohtauksessa, jossa Dorothy on juuri saapunut Ihmemaahan ja talo murskannut Idän noidan. Frank Baumin alkuteoksessa Lännen paha noita ei ole tässä kohtauksessa paikalla, enkä löytänyt repliikkiä myöskään kirjan myöhemmistä kohtauksista, joissa on sekä noita että Dorothy. HBO Maxilla tällä hetkellä saatavissa oleva tekstitys kääntää repliikin näin: "-- vien sinut, kaunokainen, ja koirasi myös!" Käännös on saattanut elokuvassa vaihdella esityspaikan ja -ajankohdan mukaan, tv-lähetyksissä tai DVD-julkaisuissa on voitu käyttää eri tekstitystä.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega muistaisi etsimäsi runon. Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä runoa?
Tässä muutamia viitteitä haluamastasi aiheesta:
Anna Virubova : keisarinnan hovineiti. Toim. Irmeli Viherjuuri. Otava 1989. (Teoksessa luku "Kesänviettoa Suomen saaristossa")
Ahola, V. K., Langinkoski : välähdyksiä kosken ja sen ympäristön historiasta. Kauppiaitten kustannus, 1962.
Backström, Ragnar: Langinkoski. Langinkoskiseura, 1988.
Lehtiartikkeli:
Uusiniitty, Liisa: Aleksanteri III:n kiehtova ja erikoinen Langinkoski. (Kodin kuvalehti, 1982 nro 8, s. 10-15).
Täällä Pohjantähden alla -trilogian ensimmäinen ja toinen osa on käännetty venäjäksi, ensimmäinen 1963 ja toinen 1966 nimellä Здесь под северной звездою… Kolmas osa jätettiin aikoinaan kääntämättä Neuvostoliitossa samoin kuin Tuntematon sotilaskin, joka ilmestyi venäjäksi nimellä Неизвестный солдат vuonna 1991.
Yrjö Varpion teoksessa Pentinkulma ja maailma, tutkimus Väinö Linnan teosten kääntämisestä, julkaisemisesta ja vastaanotosta ulkomailla (1979) selvitellään Linnan kirjojen tilannetta myös Neuvostoliitossa.
Googlaamalla kirjan venäjänkielistä nimeä ja tekijää Линна Вяйне ei löytynyt merkkejä kolmannen osan tai kahden ensimmäisen osan uusien painosten olemassaolosta. Kolmatta osaa ei ollut myöskään Venäjän kansalliskirjaston…
Näiden tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Marcel Carnén vuonna 1960 ohjaama ranskalaiselokuva Terrain vague (suom. Uhma, engl. Wasteland).
Elokuva on tullut Suomen ensi-iltaan 7.7.1961.
Elokuvasta ja sen juonesta esimerkiksi frenchfilms.org-sivustolla.
Se osa evakoista, joka ei ollut saanut elantoa maataloudesta, alkoi siirtyä jo varhaisessa vaiheessa asutuskeskuksiin työtä etsimään. Suuri osa siirtoväestä ei ollut palannut Karjalaan jatkosodan aikana. He olivat työllistyneet eri paikkakunnille jo ennen Karjalan luovuttamista. Kaupungeissa ja muissa asutuskeskuksissa koettiinkin asuntopulaa sodan jälkeen. Siirtoväen asuttamisen vastaava viranomainen oli sisäasianministeriön siirtoväenasiainosasto.
Lähteet:
Karjala 4 : Karjalan vaiheet (1983)
Palomäki, Antti: Juoksuhaudoista jälleenrakennukseen (2011)
Siirtoväen sopeutuminen (1952)
Virolainen, Johannes: Karjalaiset Suomen kohtaloissa (1988)
Mainitsemasi esimerkit olivat nuortenkirjoja. Toivottavasti aikuisten kirjatkin käyvät. Tässä joitain esimerkkejä: Havaste, Paula : Kaksi rakkautta. Gummerus, 2012. – Perheenäiti jatkaa opintojaan sodan aikana Helsingin yliopistossa. Epäsovinnainen rakkausromaani. Laulajainen, Leena : Maria ja taikalyhty : romaani nuoreta Maria Jotunista. Tammi, 2011. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun vuosiin sijoittuva nuortenromaani. Nuori Maria Jotuni opiskelee Helsingin yliopistossa saatuaan vapautuksen sukupuolestaan. Kirjailijan ura on alussa.Hämeenanttila, Virpi : Suden vuosi. Otava, 2003. – Nuori nainen opiskelee kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Elämää varjostaa sairaus, epilepsia. Rakkaus naimisissa olevaan runouden…
Lapinjärven kirjastossa ei Barry Sisters -duon tai Conny Francisin musiikkia ole. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on yksi Barry Sistersin levy: Side by side; We belong together (1998) sekä muutamia Conny (tai kirjoitettuna muotoon Connie) Francisin levyjä, ei kuitenkaan kysymiäsi (www.helmet.fi).
Lapinjärven kirjastosta ei löydy juutalaista kansanmusiikkia, mutta Loviisan kirjastossa on muutama levyllinen:
- Secrets, Feldman, Mark, Caine, Uri (2009)
- Klezmatics (esitt.), Jews with horns (1994)
- Galante, Inessa, Eighteen Jewish folk songs (1995)
Tiedot löytyvät alueen yhteisen Web-Origo-tietokannan kautta:
http://weborigo.loviisa.fi/
Monista Suomen kirjastoista löytyy runsaasti juutalaista perinnemusiikkia. Voit saada musiikkia…
Suomen esihistoriallinen aika on melkoisen pitkä. Se alkaa jääkaudesta ja jatkuu pohjolan viikinkiajan loppuun ja kristinuskon tuloon. https://web.archive.org/web/20160411022107/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria
Koska kirjoitettuja lähteitä ei ole, on ihmisten arki jäänyt arvailujen varaan. Emme aivan varmasti tiedä, miten he suhtautuivat vähäväkisiin kanssakulkijoihinsa.
file:///C:/Users/e23lib/Downloads/58694-Artikkelin%20teksti-59976-1-10-20160620%20(1).pdf Ihmiskuvaa voidaan hahmottaa esimerkiksi esinenäyttelyjen perusteella.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154774/ihmisjak.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Monissa suomen historiasta kertovissa kirjoissa on pieni…
Kastraattilaulajia oli myös muissa maissa kuin Italiassa. Tiedämme, että heitä oli jo Bysantin valtakunnassa. 1550-luvulta alkaen kastraattilaulajia alkoi olla myös Länsi-Euroopan maissa, esimerkiksi Württembergin ruhtinaskunnassa, Wienissä ja Dresdenissä. On luultavaa, että he olivat alun perin italialaisia. Näyttää siltä, että kastrointia ja laulajien koulutusta tehtiin lähinnä Italiassa.
Kastraatio esti pojan normaalin kehityksen mieheksi, jolloin pojan kurkunpää ei myöskään kehittynyt luonnollisesti. Joskus tämä tarkoitti sitä, että murrosikää edeltävän ajan kirkas ja heleä ääni säilyi myös aikuisuuteen. Joskus pojan ääni katosi täysin. Ylipäätään toimenpide aiheutti aina suurta inhimillistä kärsimystä.
Lähde:
Vanherle, F. P.:…
Onkohan tämä etsimäsi kirja?
Viestejä maisemassa : keskisuomalainen kulttuuriympäristö, Minerva 2006
Kirja on myös Säynätsalon kirjastossa luokassa 34.5
Kirjassa on vain lyhyt teksti Salorinteestä, mutta rakennus on kirjassa listattuna Jyväskylän arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen joukkoon (nro 59)
Tällä viikolla kirjoja saa vain varaamalla, mutta ensi viikolla pääsee myös kirjastojen hyllyille.
Finnasta löysin muutaman vanhan valokuvan Salorinteestä ja sen rakentamisesta: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=salorinne+s%C3%A4yn%C3%A4tsalo&…
Linkki lehtiartikkeliin: https://saynatsalo.net/2017/11/25/airi-kuparin-salorinne/
Olet itse etsinyt tietoa jo paljon. Silti suosittelisimme sinua ottamaan ensimmäiseksi yhteyttä lankojen valmistajaan ja kysymään sieltä, miltä ajalta langat ovat, ja mitä kemikaaleja niissä on käytetty. Jos kyseiset kemikaalit ovat nykyään kiellettyjä, voi varmaan päätellä, ettei lankoja kannata enää käyttää.
Suomessa tekstiilituotteiden turvallisuusvaatimusten noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Tukesin mukaan tuotteiden toimittajilla on velvollisuus kertoa niiden sisältämistä erityistä huolta aiheuttavista aineista ja biosidikäsittelystä.
https://tukes.fi/koti-ja-vapaa-aika/kodin-kemikaalit/kysy-tuotteiden-ke…
Mainitsemistasi yhtyeistä Garmarnan levyjä löytyy useammastakin maakuntakirjastosta, esim. Tampereelta, Lahdesta, Jyväskylästä jne. ja Mediaevel Baebesin ainakin Tampereelta. Frank-monihaun avulla voit hakea näitä ja muita levyjä Suomen eri kirjastoista osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/frank/. Hakutulos-sivulla pääset pääset suoraan kyseisen kirjaston nimeä klikkaamalla sen omaan aineistotietokantaan ja voit tarkistaa saatavuuden.
Kyllä, Espoon kaupunginkirjastosta lainattuja kirjoja voi palauttaa Helsingin kaupunginkirjastoon. Poikkeus ovat kaukolainat, joita ei voi palauttaa seuturajan yli.
Lisää tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa asioinnista löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j….
Margaret Durasin teosta LaivaNuit (Le navire Night et autres textes, suomentanut Kristiina Haataja, 1994) ei ole käännetty englanniksi.
https://www.bnf.fr/en/bibliotheque-nationale-de-france-catalogue-general
https://www.worldcat.org/
Niteen sivumäärä ei ole kriteeri kirjaston kokoelmaan pääsemiselle, vaan hyvinkin ohuita niteitä meiltä löytyy.
Kirjastot hankkivat aineistonsa pääosin välityspalveluiden kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi Kirjavälitys, Booky.fi ja Suomen Kirjastopalvelu. Omakustanteita voi tarjota kirjaston omaan hankintapalveluun tai niistä voi tehdä hankintaehdotuksen. Hankintaehdotuslomakkeita löytyy kirjastojen sivuilta.
Julkaisuajankohdaltaan varhaisin kokoelma, johon Siukosten Joulun odotuksessa sisältyy, taitaa tosiaan olla Joululauluja : pianon säestyksellä : koteja ja kouluja varten. Se ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1925.
