Kysymykseen on vaikea vastata tyhjentävästi, sillä televisiosovituksista ei löydy kattavaa luetteloa. Jos puhutaan valkokangassovituksista, vastaus on Mika Waltari. Waltarin tuotantoon perustuu 36 pitkää elokuvaa. Waltarin proosatuotannosta on sovitettu esimerkiksi kaksi ensimmäistä Komisario Palmu -elokuvaa, Vieras mies tuli taloon (kaksi sovitusta 1938 ja 1957) ja Sinuhen Hollywood-filmatisointi The Egyptian (1954). Waltarin näytelmiin perustuvat esimerkiksi Kuriton sukupolvi (kaksi sovitusta 1937 ja 1957), Gabriel, tule takaisin (1951) ja Noita palaa elämään (1952). Waltari kirjoitti myös alkuperäiskäsikirjoituksia, mm. elokuviin Kulkurin valssi (1941) ja myöhäisempiin Palmu-elokuviin.Waltari-filmatisoinneista tietoa löytyy Kari…
Ainakin C. S. Lewisin Velho ja leijona -kirjan vuoden 1992 painoksessa on kannessa lentävä leijona poika selässään. Kirjasta on useita painoksia, ja myös kansikuvia: kaikissa ei ei ole tuota samaa kuvaa kannessa. Lewisin kirjassa Taikurin sisarenpoika Narnia-taikamaailmasta tuotu omena parantaa päähenkilön äidin. Narnian tarinat ovat seitsemän fantasiakirjan sarja, jotka kirjailija C. S. Lewis kirjoitti 1950-luvulla.
Olisivatko muistamasi näitä Narnia-kirjoja? Alla kaikki sarjan kirjat. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi).
- Taikurin sisarenpoika
- Velho ja leijona
- Hevonen ja poika
- Prinssi Kaspian
- Kaspianin matka maailman ääriin
- Hopeinen tuoli
- Narnian viimeinen taistelu
En ole minkään tasoinen hyönteisten asiantuntija, mutta kun kysymykseen ei kukaan muukaan ole tarttunut, ajattelin yrittää. Kuvien tarkkuus ei ole kehuttava, mutta niiden perusteella veikkaisin, että kyseessä voisi olla jokin koisaperhonen, ehkä yleinen jauhokoisa, joka liikkuu öisin ja viettää valoisan ajan siivet supussa, kuten kuvissakin. Koisia on Suomessakin 76 lajia, joten kyse voi toki olla jostain muustakin lajista tai muustakin hyönteisestä. Tunnistaminen olisi helpompaa, jos eläimen siivet olisivat avoinna, mutta eiväthän ne käskemällä näy. Pikkuperhoselta tämä joka tapauksessa vaikuttaa ja aika samantyyppisiä kuvia löytyy googlaamalla.
Heikki Poroila
Kirsi Kunnaksen (ja työryhmän) Aikamme lukukirja 2:n ensimmäinen tarina on Kesä tuli, jossa kerrotaan Hietasen lapsista. Kuvassa on laituri, jonka raosta poika kurkkii alla uiskentelvia kaloja, toinen virittelee ongenvapaa laiturin edustalla ja sen vieressä tyttö, kuinkas muuten, pesee pyykkiä. Kirja oli juuri tuolloin tuore. Olisikohan kyse tästä?
Julkiseen arkistoon tallennettu vastaus tulee sekä antamaasi sähköpostiin että Kirjastot.fi kysymys -sivuille.
Yksityisen arkiston vastaus tulee vain sähköpostiisi.
Olisikohan kyseessä Jan Lööfin kirja Vaarini on merirosvo ja kaksi muuta satua (Tammi, 1987). Kirjan ensimmäisessä tarinassa poika ja vaari seikkailevat merirosvoina maailman merillä. Vaari vangitaan ja hänet suljetaan torniin. Kun vaari on päässyt vapaaksi, poika ja vaari pakenevat saarelta. He eivät tosin lähde tornista lentävällä matolla vaan ilmalaivalla, mutta kyllä lentäviä mattojakin tarinassa esiintyy.
Oikea muoto on tupamme. Kyse on tässä tapauksessa possessiivisuffiksista (-mme), joka liitetään sanan perusmuotoon eli nominatiiviin.
Lisätietoa possessiivisuffiksista:
Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=95
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/possessiivisuffiksit/ohje/5…
Humalniementie - Humleuddsvägen tulee vanhasta paikannimestä Hummeludden. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946.
Lähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupunki 1992.
Lähteemme eivät kerro mistä sitten tuo Hummeludd on saanut nimensä. Humle = humala ja udd = kärki; ehkäpä tuossa niemessä on kasvatettu humalaa. Ruotsin kielen sanalla humle ei ole juopumista ilmaisevaa merkitystä niinkuin suomen humalalla.
Tilastokeskuksen ja Suomen yleisten kirjastojen tilastojen (tilastot.kirjastot.fi) mukaan kirjastojen henkilöstön määrä on tosiaan supistunut.
Vuonna 2002 henkilötyövuosia oli kirjastoissa yhteensä 6688 (yleiset kirjastot 4818 ja tieteelliset 1870) ja vuonna 2016 vastaavasti 5798 (yleiset 4497 ja tieteelliset 1301) Henkilöstömäärän kehitys oli tasaisempaa koko 2000-luvun alun, mutta vuodesta 2012 eteenpäin määrä on selvästi vähentynyt vuosittain.
Tilastoja ks. esim.
http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Henkil%C3%B6ty%…
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0…
Lastenkirjallisuuden klassikoita voi aina suositella. Esimerkiksi Astrid Lindgrenin Ronja ryövärintytär ja Veljeni Leijonamieli, Marjatta Kureniemen Onneli ja Anneli -kirjat, Michael Enden Tarina vailla loppua.
Uudemmasta lastenkirjallisuudesta Tomi Kontion palkittu Keväällä isä sai siivet sekä Koira nimeltään Kissa -kirjat ovat sellaisia, joita voi lämpimästi suositella. Tuore Finlandia Junior voittaja Anja Portin Radio Popov on myös edellisten lailla lämminhenkinen ja jännittävä seikkailu.
Kirjasammon Sivupiiri-sivustolta voi etsiä lisää sopivaa lastenkirjallisuutta https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri
Tieto Ibn Saudin vaimoista vaihtelee eri lähteissä. Joidenkin lähteiden mukaan vaimoja oli 22 ja joidenkin 11.
Tarkistettuja lähteitä mm.:
Ibn Saud Wikipediassa https://en.wikipedia.org/wiki/Ibn_Saud#Relations_with_family_members
Wikidata: https://www.wikidata.org/wiki/Q151509
Suomenkielinen Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Ibn_Sa%E2%80%99ud
Muistisi toimii hyvin, sillä monet muutkin muistavat rallatuksen.
"Seuraavana kesänä Olavi Virran komea laulu kajahteli levylautaselta kylän seurantalon avoimista ikkunoista leppeään iltaan: Hei mambo, hei mambo italiano hei mambo. Oksasen kahvilan edessä isot pojat lauloivat omaa sovitustaan: Hei mambo, tehdäänkö Kekkosesta luuranko...” Linkki Putkilahti net
"Hei mambo, tehdäänkö Kekkosesta luuranko. Näin lapset lauloivat hiekkalaatikolla jo 60 vuotta sitten, kun Kekkosta valittiin ekan kerran presidentiksi, muistaa nimimerkki Mäkkylän Iivari." Linkki YLE 17.2.2016
Helmetin italiankielisiä lastenkirjoja pääseet selaamaan tarkennetulla haulla. Aseta Hakusanaksi *, Aineistotyypiksi kirja, Kokoelmaksi lasten kokoelma ja Kieleksi italia. Saat tällaisen hakutuloksen. Tuloksia voi rajata lisää sivun vasemassa laidassa olevista suodattimista kuten Genre.
Torjumistahto löytyy ainakin teoksesta Hakkapeliitta : runo- ja kuvakirja suomalaisesta sotilaasta (Karisto, 1997). Leino kirjoitti runon Hakkapeliitta-lehteä varten 18.12.1925. Alla linkki Kansalliskirjaston digitoimaan Hakkapeliitan numeroon 1/1926, jossa runo alkuaan julkaistiin. Julkaisussa ollut virheellinen päivämäärä 18.6.1925 oikaistiin lehden seuraavassa numerossa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1120966?page=17
Sain kollegalta tälllaisen ohjeen: Ainakin näin onnistuu:Valikoista Lisää à Erikoismerkit à etsi oikea merkki haulla (No-break space)Ohjeistus löytyy esim. täältä: https://support.google.com/docs/thread/268807740/how-do-you-add-a-non-b…
Hei
Tässä suora lainaus Fono.fi:n sivuston Esittely-välilehdeltä:
"Kun haluat kuunnella Fono.fi:stä löytämäsi kappaleen, voit joko:
kuunnella sen Spotifystä, jos kappaleen kohdalla on Spotify-logo
tarkistaa, onko äänitettä saatavilla kirjastosta tai
lähettää kappaleesta kuuntelijatoiveen Yleen https://palaute.yle.fi/ "
http://www.fono.fi/Esittely.aspx?
Avain-kustantamon julkaiseman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen mukaan Robinsonin Alan Banks -sarjaa on julkaistu seuraavassa järjestyksessä:Kuiva kuuma kesä, 2002Kylmääkin kylmempi, 2003Pinnalla ja kätkössä, 2006Suvi saapunut ei, 2007Savua ja tulta, 2009Outo juttu, 2011Paholaisen ystävä, 2013Pimeyden kaikki värit, 2014Paha poika, 2016Kohden pimeyttä, 2018Vallankumouksen lapset, 2019Maasta sinä olet tullut, 2021Viimeiset tahdit, 2021Maan poveen, 2021Varomaton rakkaus, 2023Lisäksi nyt vuonna 2024 on ilmestynyt teos Yli synkän virran. Ilmeisesti kuitenkin sarjan suomentaminen on aloitettu sarjan 10. osasta eli todellisuudessa Kuiva kuuma kesä ei ole sarjan avausosa. Kirjailijan englanninkielisestä Wikipedia-artikkelista löytyy selkeä…
