Clea-nimellä ei ole nimipäivää suomalaisessa kalenterissa. Bruce Lanskyn Baby names around the world -kirjan mukaan Clea on kreikkalainen nimi ja nimien Cleo ja Clio rinnakkaismuoto. Valitse nimi lapselle -teos (toimittaneet Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe) sanoo Clea-nimen olevan ranskalainen nimi ja, että Clealla on nimipäivä 13.7.
Kirjapaino ja kustantaja Oy Taidekorttikeskus Ab toimi vuosina 1941-52. Se oli erikoistunut postikortteihin, paperinukkearkkeihin ja satukirjoihin. Yhtiö johtajana oli alunperin saksalainen graafikko ja valokuvaaja Hans Brückner. Hän piirsi osan yhtiön kustantamista postikorteista. Sota-aikana Taidekorttikeskuksen graafikkona toimi myös Tove Jansson. Erityisesti Janssonin piirtämät postikortit ovat nykyään haluttuja keräilyharvinaisuuksia.
Lähteitä:
https://www.porssitieto.fi/kirjoitus/saksalaisyhtiot2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Br%C3%BCckner
Kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennican haussa eli juuri tuon nimistä teosta ei ilmeisestikään ole julkaistu.
Petri Jaakkonen ja kolme muuta kirjoittajaa julkaisivat vuonna 2010 kirjan nimeltä Sähkökitaran rakentaminen. Tämän perusteellisen opaskirjan liitteenä on Telecaster-tyyppisen sähkökitaran 1:1 piirustus. Kirjaa on saatavissa useista kirjastoista.
Jaakkosen yritys Korpi Instruments myy yksittäisiä työpiirustuksia suosituimmista sähkökitara ja -bassomalleista. Vastaavia työpiirustuksia on kirjastojen kokoelmissa. Niitä voi etsiä kirjastojen hakusivuilta esim. hakusanoilla sähkökitara työpiirustukset ja bassokitara työpiirustukset.
Päivämäärää varsinaisen Villin lännen päättymiseksi on vaikea määritellä. 1900-luvun alussa alkoivat revolverisankarien päivät olla ohi. Yhdeksi rajapyykiksi kirjassa Villi länsi arvioidaan viimeinen traditionaaliseksi Villin lännen junaryöstöksi kuvattu Texasin junaryöstö Drydenin ja Sandersonin paikkakuntien välillä, 13.3.1912. Ryöstö epäonnistui ja sen yhteydessä kuoli Ben Kilpatrick, joka oli kuulunut Hurjaan joukkoon, the Wild Bunch. Päivämäärä löytyi Legends of America -sivustolta ja Kongressin kirjastoon taltioidusta kuvasta, Wikipediassa näyttää olevan Kilpatrickin kuolinpäiväksi kirjoitettu 12.3.
May Robin, Villi länsi.
Ben Kilpatrick, https://www.legendsofamerica.com/we-benkilpatrick/
Library of…
Internettiä tutkiessa tulee vastaan tietoa, että ainakin toukkia ja siis varmaan myös matoja tai niiden munia voi kyllä ilmetä myös sitrushedelmissä tai banaaneissa. Aina välillähän tulee lehdissäkin vastaan juttuja, missä banaanitertusta on löytynyt jonkinlainen elävä toukka tai hämähäkki. Näyttäisi siltä, että samaan tapaan kuin muitakin hedelmiä, myös sitrushedelmissä ja banaaneissa käytetään hyönteisten torjunta-aineita. Eu on kieltänyt joidenkin aineiden käytön, kun muualla maailmassa esimerkiksi Israelissa (sitrushedelmien tuottaja) voi olla toisenlaiset säädökset torjunta-aineiden käyttöön. Kuluttajat voivat kysyä elintarvikelainsäädännöstä oman kuntansa elintarvikevalvonnasta. Yhteystiedot löytyvät tästä alta.https://www.…
Kyseessä on Michael Cunninghamin Villijoutsenet ja muista kertomuksia (A wild swan and other tales, kuv. Yuko Shimizu, suom. Kristiina Drews, Gummerus, 2016).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa alla olevasta linkistä Helmet-hakuun.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512403332&qtype=b
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä muutamia nuortenkirjailijoiden nimiä, joiden teoksia on ilmestynyt suomeksi 1970-1990-luvulla.
Bulgaria:
INKIOW, Dimiter
RADITSKOV, Jordan
Itä-Saksa:
DAVID, Kurt
HEIDUCZEK, Werner
HOLTZ-BAUMERT, Gerhard
KANT, Uwe
WELLM, Alfred
Puola:
JURGEL, Irena
KRUGER, Maria
LESKI, Janusz
Tsekkoslovakia:
JARUNKOVA, Klara
KALAS, Ivan
KNAPP, Hanna
PROCHAZKA, Jan
RUDOLF, Stanislav
Neuvostoliitto:
ASTAFJEV, Viktor
BULYTSEV, Kirill
DRAGUNSKI, Viktor
GAIDAR, Arkadi
GRIN, Aleksandr
KORINETS, Juri
ORESKIN, Boris
POGODIN, Radij
REKEMTSUK, Aleksandr
TROJEPOLSKI, Gavril
VORONKOVA, L.
Tyttäresi voi lainata kirjat omalle kirjastokortilleen. Vaski-kirjastoissa toinen henkilö voi lainata varauksen omalle kortilleen, mikäli hänellä on näyttää varauksesta lähetetty noutoilmoitus. Jos välität sinulle saapuneen noutoilmoituksen edelleen tyttärellesi, pystyy hän sen kanssa lainaamaan aineiston omalle kortilleen kirjaston asiakaspalvelutiskissä.
Valaiden kehityshistoria on yksi evoluution mielenkiintoisimmista. Nykytietämyksen mukaan valaat ovat todellakin kehittyneet maalla eläneistä sorkkaeläimistä. Lähin valaiden elossa oleva sukulainen on virtahepo. Tämä yhteys ei kuitenkaan tee valaista sorkkaeläimiä, vaan valaat kuuluvat valaiden (cetacea) lahkoon.
Jerry A. Coyne, Miksi evoluutio on totta (Vastapaino, 2011)
https://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(19)30220-9
https://areena.yle.fi/1-50266377
Lakko ajoittuu aikaan, jolloin työehtosopimus on umpeutunut ja uudesta neuvotellaan. Tällöin lakkoja voidaan käyttää vauhdittamaan neuvotteluja tai painostaa työnantajaa esimerkiksi korottamaan palkkoja enemmän tai parantamaan työoloja työehtosopimuskirjauksilla. Kun työehtosopimus on astunut voimaan (on voimassa), vallitsee ns. työrauha, jolloin lakkoilu ei ole laillista.
Tukilakot ja poliittiset lakot ovat tällä hetkellä laillisia. Ulosmarssit eivät ole laillisia, joten voi olla, että ulosmarsseista joudutaan maksamaan työtuomioistuimessa sakkoja.
Runo, jossa "eräs kundeista kertoo Arskalle miten ihmiset ennen viettivät juhannusta" sisältyy kokoelmaan Minä paljasjalkainen. Sisällysluettelosta se löytyy alkusanojen mukaan: "Ne meni johonkin strantsuun".
Enligt Finlands grundlag (11.6.1999/731: 17§ Rätt till eget språk och egen kultur) var och en har rätt att använda sitt eget språk (finska eller svenska) i egen sak hos domstolen och andra myndigheter och att få expeditioner på detta språk. Hos enspråkiga kommunala myndigheter används kommunens språk fast det är möjligt att önska att svenska (eller finska) används istället. I princip, är det alltid möjligt att begära att ärenden hanteras på svenska även i finskspråkiga kommuner, men sista beslutet fattas av myndigheten i fråga. Myndigheten i fråga med beaktande av parternas rätt och fördel kan bestämma att (i det här fallet) svenska används i stället. Var och en har dock rätt att bli hörd i sitt eget språk i ärenden som väcks av…
Loviisan Sanomat lähetti pyynnöstä artikkelin, jota ensimmäinen viite koski. Artikkelista selviää, että kyseessä on Seppo Vainion teos Poliittiset väkivaltaisuudet Itä-Uudellamaalla 1917-18 (Vantaa : Seppo Vainio, 2010 (Helsinki : Prinservice)). Kirjaa on Helmet-kirjastoissa 2 kappaletta.
Vinkkinä voisi sanoa, että kotoa pääset käsiksi Kansalliskirjaston Digitaalisiin aineistoihin ja vuonna 1918 ilmestyneisiin sanomalehtiin, joista saattaisi löytyä kiinnostavaa ajankuvaa ja tapahtumia.
Tässä esimerkki hausta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-1291?year=1918.
Palvelu on käytössä vuoden 2020 loppuun.
Toisesta viitteestä ei tosiaan löydy enää mitään tietoja, en myöskään löytänyt tietoja tekijästä,…
Ihmiset ovat eri syistä tatuoineet ihoaan tuhansien vuosien ajan. Näyttää siltä, että ihon koristelu tatuoinneilla on ollut historian saatossa yleismaailmallinen tapa, sillä sitä tavataan ympäri maailmaa, Etelä-Amerikasta Siperiaan. Hautalöydöistä tiedämme, että ihmisiä tatuoitiin jo Egyptin esidynastisella kaudella (n. 3400-luvulla eKr.). Alpeilta löytyneen Ötzi-jäämuumion ihossa oli kymmeniä tatuointeja. Ötzi eli 3300-luvulla eKr.
Euroopassa tatuoinnit alkoivat yleistyä 1500-luvulta alkaen, ensin lähinnä merenkulkijoilla ja rikollisilla. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tatuointien ottamisesta tuli sosiaalisesti hyväksyttyä myös yläluokalle. Esimerkiksi Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö V (…
Suomalaisten nimiä voi tarkastella Suomi.fi-avoindata-palvelussa. Helmikuussa päivitetyn tilaston mukaan sukunimi Witting on yhteensä 75 henkilöllä (sija 8453) ja Nurmi 7956 henkilöllä (sija 55). Yhteensä sukunimiä on yli 23 000. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot / sukunimitilasto 2026-02-03Digi- ja väestötietoviraston sukunimihaku näyttää haetun nimen nykyiset, entiset ja kuolleet haltijat, sekä myös naisten ja miesten sekä Suomessa ja ulkomailla asuvien lukumäärät. Digi- ja väestötietovirasto / nimipalvelu / sukunimihaku
IIHF:n (International Ice Hockey federation) tiedotteet ovat melko niukkoja, niissä kerrotaan, että kisat on peruttu ja lähinnä pohditaan, mitä tämä tarkoittaa järjestäjämaan kannalta,
Tiedote https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18344/2020-iihf-ice-hockey-…
Usein kysytyt kysymykset, https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18345/iihf-worlds-cancellat…
Tällä hetkellä näkyvissä ovat vuoden 2020 joukkueet ja voisi ajatella, että luontevinta olisi, että nämä joukkueet pelaisivat vuonna 2021. Tästä ei kuitenkaan vielä erikseen mainita IIHF:n sivulla
https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/teams
En löytänyt nopeasti selailemalla IIHF:n sääntökirjasta, miten tällaisessa tapauksessa menetellään, IIHF official rule book,…
Korpilahden veteraaneista ja heidän kokemuksistaan löytyy tietoa ainakin Korpilahden joulu- vuosijulkaisun artikkeleissa, Korpilahden veteraanimatrikkelissa vuodelta 2003 sekä mahdollisesti Korpilahden suojeluskunnan ja Lotta Svärd -järjestön historiikissa vuodelta 2016. Viitteet alla. Näitä voi tiedostella paikallisen kirjaston kaukopalvelun kautta. Suosittelen myös www.sotasampo.fi -palvelua, josta löytyy lisätietoja esimerkiksi Korpilahden kaatuneista ja paljon muuta.
Hyvärinen, Matti. ”Korpilahden miesten sotaanlähdöstä 70 vuotta - Taipaleenjoella oltiin jo 14.10.1939”. Keski-Suomen maanpuolustaja. -, 2009, 3.
Hyvärinen, Matti. ”Talvisodan brittivapaaehtoiset Korpilahdella”. Korpilahden joulu. -, 2015, 18–19.
———. ”Veteraanien…
Hei,
Kirjeitä Tove Janssonilta (Schildts & Söderströms, 2014) mainitsee, että keväällä 1948 Tove matkusti Ranskaan, ensin Pariisiin, sitten lähistöllä sijaitsevaan pieneen ja idylliseen Chevreuseen ja jatkoi sieltä Bretagneen St. Pierren kalastajakylään. Tovelta on Bretagne-aiheisia maalauksia ainakin jo vuodelta 1945, mutta mainintaa siitä, oliko kyseessä sama paikkakunta, en silmäillessäni huomannut.
