Jo lukion oppikirjassa sanotaan, että elämän pituus on yleensä perimän määräämä. Näin eri eliölajeilla on jo geneettisesti valtavan erilaiset elinajanodotteet.Puu kuolee vasta, kun kaikki sen solukot ovat kuolleet. Jos esimerkiksi koko puu juuristoaan myöten palaa metsäpalossa, se on peruuttamattomasti kuollut. Kuolleesta solusta ei voi rakentaa elävää solukkoa. Kun puu kaadetaan, se ei kuole heti. Uusi kasvu voi alkaa sekä juurakosta ja kannosta että kaadetusta rungosta niin kauan kuin niissä on eläviä osia jäljellä. Eri puulajit eroavat tässä toisistaan. Monilla lehtipuilla juuristo tuottaa kanto- tai juurivesoja, joiden kautta puu uudistuu ja jatkaa elämäänsä. Tuttu haapa on tästä hyvä esimerkki. Kun haapametsikön kaataa, maasta nousee…
Tällainen maininta ilman lähdeviitettä tosiaan löytyy esimerkiksi raportista Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa (Turvallisuuskomitea 2014) sivulta 59:"Suomalaisessa kylmyystutkimuksessa on päädytty siihen, että +10 astetta on asuintilojen lämpötila, johon asti terve ihminen pystyy pitämään yllä ruumiinlämpöä pukeutumalla hyvin. Tuossa lämpötilassa ihminen pystyy myös nukkumaan kohtalaisesti, jos hänellä on riittävästi vaatteita ja peitteitä. Jos huonetilan lämpötila laskee alle +10 asteen, ihminen tarvitsee ruumiinlämmön ylläpitämiseen myös lihasten tuottamaa lämpöenergiaa."Vanhempia mainintoja:"Kovilla pakkasilla lämmityskatkon aikana huonetilan lämpötilat laskevat jo muutamassa tunnissa tilanteeseen, jossa asunnossa on…
Valitettavasti en löytänyt tällaista tutkimusta.
Lähimmäs osunevat Helsinki-Vantaan lentoasemasta tehdyt lentokonemeluselvitykset. Ikävä kyllä näitäkin löytyy Helmet-kirjastoista ainoastaan Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmasta, joten en pääse tutkimaan, olisiko niissäkään mitään mainintoja melun vaikutuksesta eläimistöön. Tässä viitteet kyseisiin selvityksiin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slentomelu*%20helsinki-vantaan%20lentoasema__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Myöskään tieteellisistä kirjastoista kaipaamasi kaltaista tutkimusta ei näytä löytyvän. Ainoa löytämäni tutkimus, jonka luettelointitiedoissa on asiasanoina sekä lentomelu että eläimet, on alla olevassa linkissä mainittu …
Kyllä kyseessä on runo, josta tuli myös laulu. Suomen runottaren (1965) mukaan runon nimi on Kotomaamme ja runoilija Juhana Fredrik Granlund. Runo ilmestyi ensi kertaa Tähti-lehdessä numero 2 vuodelta 1863. Runosta on tehty laulu "Pohjantähden alla" suomalaiseen kansansävelmään. Kappaleesta löytyy useita levytyksiä ja nuotteja. Joissain lähteissä sanoittajaksi mainitaan Jaakko Juteini (mm. Toivelaulukirjassa). Granlund on kuitenkin useimmiten saanut nimiinsä tämän runon.
Pertti Virtarannan teoksessa Kylmällä kynällä - kädellä lämpimällä Väinö Linna kertoo, että trilogian nimen Täällä Pohjantähden alla hän keksi matkalla kotiin tyttärensä kuusijuhlasta, jossa tämä laulu oli juuri laulettu.
Lähteet:
Suomen runotar (1965)
Suuri…
Kyseisestä tanssista ei valitettavasti löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani kirjoista tai nettilähteistä. Sitä ei myöskään näytä olevan kirjastomme kokoelmissa musiikkina eikä tanssina.
Discogs-sivusto osoitteessa https://www.discogs.com/Robby-Schmitz-Ensemble-Luis-Steiner-Adams-Mixer… tietää kuitenkin kertoa, että tanssimusiikin sisältävän levyn genret olisivat ”Electronic, Jazz, Folk, World, & Country” ja ”Synth-pop, Ragtime, Folk”. Osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Mixer_dance löytyvän englanninkielisen WIkipedian artikkelin mukaan ”mixer” viittaa tanssiin, jossa vaihdetaan paria, mutta valitettavasti sen pidemmälle en päässyt selvityksessä.
Adams mixerin tahdissa on nähtävästi tanssittu Ranuan lukion vanhojen…
Kanadalaisen Mazo de la Rochen (1879-1961) Jalna-sarja kertoo Whiteoakin suvun vaiheista noin vuodesta 1854 vuoteen 1954. Adeline ja Philip Whiteoak muuttavat sarjan alussa Kanadaan ja ostavat sieltä suuren maatilan. Jo ensimmäisessä kirjassa mainitaan Viuluniekan mökki, joka sijaitsee Whiteoakien ostamalla maalla. Nimetön viuluniekka on paikallinen soittaja, jonka Whiteoakit antavat jäädä asumaan mökkiinsä. Adeline sanoo, että viuluniekka voisi soittaa heidänkin juhlissaan, mutta naapuri toteaa, että Whiteoakien tasoisissa juhlissa viuluniekka ei voi soittaa, hän kuuluu rahvaan juhliin.
Myöhemmissä kirjoissa Viuluniekka mainitaan kerrottaessa suvun ja maatilan historiaa. Adelinen vanhin poika, Nick-setä, oli lapsena ollut…
wikipedian mukaan on käännetty:
Irigaray, Luce: Sukupuolieron etiikka. (Éthique de la différence sexuelle, 1984.) Suomennos ja esipuhe Pia Sivenius. Eurooppalaisia ajattelijoita. Helsinki: Gaudeamus, 1996. ISBN 951-662-655-6.
Irigaray, Luce "Kauppatavaranaisia", ("Des marchandises entre elles", 1975.) Suomennos Aura Sevón. Megafoni-aikakausjulkaisu, 2008.
...ja on kirjoitettu:
Oksala, Johanna & Werner, Laura (toim.): Feministinen filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-953-9.
Itse artikkeli:https://fi.wikipedia.org/wiki/Luce_Irigaray
Hei,Brita Westerlundin kolmesta osiosta koottu sekatekniikalla toteutettu taideteos on huutokaupattavana HAGELSTAM & CO-huutokaupassa. HAGELSTAM & CO:n mukaan teos on tullut heille kauppiasvälittäjän kautta vuonna 2020. He eivät osanneet kertoa taiteilijasta enempää, mutta teos oli valikoitunut heille huutokaupattavaksi kiinnostavan aiheensa vuoksi. Teos on HAGELSTAM & CO:n mukaan arvioitu modernin tyylinsä vuoksi tehdyksi vuonna 1996.Lähteet:Hagelstam & Co | Etusivu
Merkittävimpiä kehityspsykologian teorioita on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä, 1997, 2. p. [2002].
Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia, 2001.
Näkökulmia kehityspsykologiaan : Kehitys kontekstissaan, 1995.
Saarinen, Pirkko: Kasvatuspsykologian kysymyksiä, 1989.
Kasvu, kehitys ja koulutettavuus, osa 2 : Psykologia, 1987.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyvät myös mm. seuraavat kehityspsykologiaa käsittelevät lukion oppikirjat:
Persoona 2 : Kehityspsykologia, 3. uud. p. 2005 (ISBN 951-37-4362-4).
Psykologia : 2 : Kehittyvä ihminen, 2000 (ISBN 951-0-22476-6).
Psykologian perusteet : Kehittyvä ihminen, 1994 (ISBN 951-1-12921-X).
Tarkista kirjojen saatavuus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…
Yleisradiolle voi lähettää palautetta tai toivoa ohjelmaa, yhteystiedot löytyvät linkistä
Ylen perus- ja yhteystiedot – Yleisradio – yle.fi
DVD-tallenteina Hovimäki-sarja on saatavana kirjastoissa. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät kaudet 2-4, muita kausia voi kysyä kaukolainaksi.
Ingeborg Bachmannin Kolmaskymmenes vuosi sisältää viisi novellia: Nuoruus eräässä Itävallan kaupungissa, Kolmaskymmenes vuosi, Kaikki, Wildermuth, Undine lähtee.
Kolmaskymmenes vuosi | Anders-kirjastot | Finna.fi
Kirja voisi olla Alena Mornštajnován Hana tai Ariana Neumannin Isäni sodan salaisuudet.LinkitHana: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7428058Isäni sodan salaisuudet: https://intokustannus.fi/kirja/isani-sodan-salaisuudet/
Tekstin on laatinut Jemma_Bella -niminen sosiaalisen median sisällöntuottaja, jonka videoita lyhyitä videoita voi katsella Youtubesta: https://www.youtube.com/@_Jemma_Bella. Hänellä on tili myös muissa sosiaalisen median palveluissa.Hänen videonsa käsittelevät kroonisen sairauden kanssa elämistä ja ne ovat tyyliltään koskettavan humoristisia.
Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö on jo saapunut kirjastoon. Sarja on ollut niin suosittu, että Nopolat tekevät siihen kyllä jatkoa.
Jos pidät hauskoista kirjoista, suosittelen esim. Tuula Kallioniemen Reuhurinteen ala-aste -sarjaa, Eoin Colferin Legenda Pottu-Mäkisestä ja Legenda kapteeni Korpin hampaista, Erlend Loen Kurt-sarjaa sekä Teemu Saarisen kertomuskokoelmia Konstaapeli Pamppu, Lihasmies ja Naurettava kirja.
Monet ikäisesi pitävät fantasiasta. Jos Harry Potterit ja C.S. Lewisin Narnia-sarja ovat jo tuttuja, voisit lukea Silvana DeMarin Viimeisen haltian tai M.I. McAllisterin Orrin-oravanpojasta kertovat kirjat.
Vähän jännittäviäkin kirjoja ovat Eoin Colferin Etsivätoimisto Puolikuu, Carl Hiaasenin Löyhkä sekä Michael Hoeyen…
Helsingin Sanomat uutisoi (5.3.2019), että ksylitolin raaka-aine ksyloosi on viime vuosina tuotu Suomeen ulkomailta, lähinnä Keski-Euroopasta. Lähteitä ovat mm. maissi, pyökki ja riisi, koivusta ksyloosia ei enää teollisesti tehdä.
Uutisen mukaan Fazer alkaa valmistaa kauran kuorista ksylitolia. Alla linkki uutiseen:
https://www.hs.fi/talous/art-2000006023813.html
Kysytty Riku Rassi -strippi julkaistiin V8-lehden numerossa 3/2000. Tämä ja muita lehtivuosikertoja on Oulun kaupunginkirjaston varastossa.
Tässä on linkki lehden v. 2000 kolmosnumeroon, jonka kautta siitä voi tehdä varauksen Outi-verkkokirjastossa. Varatessa tulee kirjautua oman kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla.
Palvelunestohyökkäyksessä pyritään estämään kohteena olevan verkkopalvelun käyttö. Palvelunestohyökkäykset kohdistuvat organisaatioiden verkkopalveluihin. Verkkopalveluun kohdistetaan niin paljon verkkoliikennettä, että asiakkaat eivät pysty käyttämään verkkopalvelua.
Tietokoneita voidaan kaapata tekemään palvelunestohyökkäystä. Tietokoneen kaappaus tapahtuu usein tietoturva-aukon, ohjelmistovirheen tai puutteellisten turva-asetusten takia. Siksi onkin tärkeätä pitää oman koneen ohjelmat ja tietoturva jatkuvasti ajan tasalla.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on laatinut ohjeen, jossa kerrotaan palvelunestohyökkäyksistä ja niiden torjunnasta. Löydät ohjeen tämän linkin kautta https://www.…
