Nimi Hesekiel - erilaisissa kirjoitusasuissaan - on alkuperältään hepreankielinen. Jehesk´el tarkoittaa 'Jumala antaa voiman, Jumala on väkevä'.
Suomen almanakassa Ezechiel/Hezechiel/Hezekiel/Hesekiel oli vuosina 1705-1928 (10.4.). Suomen ortodoksisessa kalenterissa Hesekielin päivä on 23.7.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Hevosaiheisia lauluja sisältävät esimerkiksi seuraavat cd-levyt:Suomenhevonen : kunnon hevonen (Grigori Star, 2007)Old faithful : songs from the saddle (Jasmine Records, 2007)Pinsiön mieskuoro: Hummani hei! : Suomenhevonen-kantaatti sekä muita hevosaiheisia lauluja (Pinsiön Mieskuoro, [2001])Hevosaiheisia lauluja on myös C-kasetilla Holma, Teuvo: Rahalla saa... ja hevosella pääsee (kustantaja tuntematon, [1980]).Suomalaisen rap-yhtye Horse Attack Sqwadin tuotanto on hevosaiheista, esimerkiksi cd-levy Suuren Yli-Hevosen armosta (Överdog, 2018). Aiheen perusteella lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspxhttp://www.fono.fi/Aihehaku.aspx?
Egyptin kansainvälisesti tunnetuin kirjailija on varmaankin vuoden 1988 nobelisti Naguib Mahfouz, jolta on suomennettu viisi teosta: Miramar (1989), Midaqq-kuja (1990), Palatsikatu (1992), Intohimon palatsi (1995) ja Sokerikuja (1996). Suluissa ovat teosten suomennosvuodet.
Myös seuraavien kirjailijoiden teosten suomennosten avulla voi tutustua egyptiläiseen kirjallisuuteen:
Husain, Taha: Päivät (1982)
El Saadawi, Nawal: Nainen nollapisteessä (1988), Imaamin tuho (1989), Herra ex-ministerin kuolema ja muita novelleja (1990), Eevan kätketyt kasvot (1992)
Rifaat, Alifa: Kaukaa siintää minareetti ja muita novelleja (1989)
Aswani, Alaa al: Yacoubian-talon tarinat (2009), Chicagolaisittain (2011)
Tawfiq, Ahmad Khalid: Utopia (2013)
Joistakin…
Kyseessä on Rainer Maria RIlken runo Yön partaalla (Am Rande der Nacht teoksesta Buch der Bilder II) vuodelta 1906. Runo sisältyy teokseen Rainer Maria Rilke: Hetkien kirja : Runoja vuosilta 1899 - 1908 (1992, s. 67), johon runot on suomentanut Anna-Maija Raittila.
Lohikäärme Glaurung esittää Silmarillionissa kahdessa eri kohdassa samankaltaisen tervehdyksen. Kyseiset tervehdykset kuitenkin poikkeavat hieman toisistaan sekä suomennoksessa että alkuperäiskielellä. Ensimmäinen tervehdys on suomennettu seuraavasti: "Terve kohdatessamme, Húrinin poika!" (s. 217) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu puolestaan: "Hail, son of Húrin. Well met!" (s. 254)Toinen tervehdys on puolestaan suomennettu seuraavasti: "Terve Nienor, Húrinin tytär." (s. 228) Alkuperäiseskielellä sama tervehdys kuuluu: "Hail, Nienor, daughter of Húrin." (s. 267)Suomennetun tervehdyksen "kohdatessamme" näyttää siis perustuvan alkuperäistekstin tervehdyksessä esiintyvään huudahdukseen "Well met!".Lähteet:Tolkien, J. R. R.,…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivilla raaka on useita eri merkityksiä. Ruoasta puhuttaessa se viittaa kypsyyden puutteeseen, mutta alkoholijuoman kohdalla laimentamattomaan, kun taas raaka ihminen on julma tai säälimätön. Sään yhteydessä raaka tarkoittaa koleaa, jolloin sen vastakohta olisi leuto tai lauha.Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/raaka?searchMode=all
Valitettavasti ei voi ostaa, kirjastoon hankituista filmeistä on maksettu tekijänoikeusmaksut. Ssuoraan kaupasta ostetuilla tallenteilla ei voi korvata rikki menneitä, koska kirjasto ei voi lainata niitä. Ainoa keino korvata kirjastoon aineiston hinta.
(Näin toimimme ainakin Helsingissä.)
HSY:n eli Helsingin seudun ympäristöpalvelujen sivuston mukaan valokuvat ovat kierrätykseen soveltumatonta sekajätettä. Niiden polttamista saunan uunissa ei siksi suositella. Alla lisää tietoa:
https://www.hsy.fi/jatteet-ja-kierratys/jateopas/jatteet/valokuva/
Vox Romana oli latinan oppikirjana kouluissa tuohon aikaan. Alkuperäisen Vox Romanan ovat luoneet Päivö Oksala ja Veikko Väänänen, siinä oli otteita roomalaisten kirjailijoiden teksteistä ja lisäksi erillinen sanasto- ja selitykset -kirja,
Vox Romana : excerpta e scriptoribus latinis, https://finna.fi/Record/vaarakirjastot.90995?sid=4079705318
Vox Romana: sanasto ja selitykset, https://finna.fi/Record/helka.995599743506253?sid=4079705318
Selitysvihko osa 1 pitäisi löytyä Heili-kirjastosta, joten sitä tutkimalla voisit tarkistaa, onko kyseessä käyttämäsi kirja. Valitettavasti tuota tekstiosaa ei ole Heili-kirjastossa, joten se pitäisi tilata kaukolainana, mutta ehkä jo selitysosan tutkiminen varmistaa asian…
Pilvet ovat näkyvää vesihöyryä ja ne voivat syntyä monin eri tavoin. "Esimerkiksi konvektio, orografinen noste tai säärintamat voivat laukaista pilvien kehityksen." https://www.foreca.fi/s%C3%A4%C3%A4pedia/s2hxn63m https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/20/miten-pilvet-syntyvat
"Ulkoilma on talvisin Suomessa lähes aina kuivaa, koska kylmään ilmaan mahtuu vain vähän vesihöyryä." https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_talvi_ilma_on_kuivaa Siksi pakkasilmassa ei muodostu kovinkaan helposti pilviä.
Pilviä voi kyllä kulkeutua muualta ja muodostua kylmän ja lämpimän ilmamassan kohdatessa. https://blogi.foreca.fi/author/kristian/page/4/
Tähän kysymykseen saa varmasti paljon asiantuntevamman…
Pettua valmistetaan kuivatusta ja hienoksi hakatusta tai jauhetusta männyn nilasta (kaarnan alla oleva osa). Nila kuivatetaan ja hienonnetaan jauhoiksi. Petun lisänä on käytetty mm. sammalta, olkia, jäkälää, herneenvarsia ja suolaheinää. Katovuosina ja pula-aikoina pettua käytettiin leivän valmistukseen joko jauhojen lisänä tai sellaisenaan. Pelkästään petusta tehty leipä on nimeltään silkko. Pettuleivän makua on kuvattu "kitkeräksi ja epämiellyttäväksi" ja sen ravintoarvo on vain noin kolmas- tai neljäsosa tavallisen leivän ravintoarvosta.Lähteet: Emännän tietokirja Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Kyseessä voisi olla Barbara Sleigh'n lastenkirja Carbonel, kuninkaallinen kissa (Carbonel - The King of the Cats, suom. Hannu Tolsa,1957). Kirjan jatko-osa on nimeltään Carbonelin kuningaskunta (The kingdom of Carbonel, 1961).https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/carbonel
Hei,
kiitos ehdotuksestasi. Välitin toiveesi eteen päin Helmetin monikielisyydestä vastaavalle ryhmälle. Toivottavasti asia edistyy sitä kautta, vastaaviahan on ollut Helsingin kaupunginkirjastoissa aina välillä.
Espoossa Lippulaivan kirjastossa toimii englannin kielinen keskusteluryhmä. Laitan linkin tähän oheen, ehkä siitä voisi olla hyötyä.
Englannin kielen keskusteluryhmä | Espoon kaupunki
kyseessä on tosiaan Anni Kytömäen Kultarinta. Kyseinen kohta löytyy sivulta 408: "Vuoret hajoavat vähitellen tuulessa ja sateessa, isä kuiskaa vieressä. Tunturit ovat muinaisten vuorten ytimiä. Ne säilyvät hamaan ikuisuuteen".
Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelusta löytyy paljon tietoa, hakuehtona ovat myös nopeusrajoitukset. Valitse karttatasot > liikenneverkot > nopeusrajoitus (Digiroad) https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi&ver=1.17&zoomLevel=1&coord=441748.469_7005532.876&mapLayers=base_35#
Vasemmalla olevista karttaselitteistä näkyy värien merkitykset.Tämän kartan mukaan nopeusrajoitus näyttäisi olevan 50 km/h.
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=11&coord=240661.4814117097_6715484.19686978&mapLayers=801+100+default,2128+100+digiroad:DR_Nopeusrajoitus&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&showIntro=false
Tietysti voi olla esimerkiksi joitakin tilapäisiä tietyömaita, jotka…
Tässä vaihtoehtoja: Kuopiosta junalla Hämeenlinnaan (osassa matkoja junanvaihto), Lahteen tai Helsinkiin, ja näistä vaihto bussiin, ja paluu toisinpäin. VR:n aikatauluhaku löytyy alta:
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/aikatauluhaku
Kaukoliikenteen bussien aikatauluja löytyy esim. Perille- tai Matkakeisari-palveluista:
https://www.perille.fi/?lng=fi
https://www.matkakeisari.fi/?lng=fi
