Pihlajamäkeä lähinnä on Viikin kirjasto. Myös Malmin kirjasto sijaitsee melko lähellä Pihlajamäkeä, helppojen kulkuyhteyksien päässä.
Alla olevista linkeistä löydät ko. kirjastojen yhteystiedot.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/viikki/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/yhteystiedot/
Tietolähdettä ei löytynyt. Öljy- ja biopolttoaineala ry:llä olisi voinut olla tietoa, mutta nyt heidän toimintansa on päättynyt. Kannattaa kääntyä suoraan Neste Oy:n puoleen.
Kappale on Alberte Windingin ja Benjamin Koppelin esittämä "Lyse nætter". Sen on säveltänyt Aske Bentzon ja sanoittanut Alberte Winding.Alberte Winding ja Benjamin Koppel: Lyse nætter YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=uiTNri4zwoU
Ilmeisesti ensimmäinen lempinimi 50mm:n pienoiskranaatinheittimelle oli jo 1941 SA-kuvien kuvateksteissä esiintyvä ”Tiltun pyssy” tai rintamalehdissä vilahtava ”Pikku Tiltu”. ”Naku” vaikuttaisi 1941 olleen vielä yleisnimitys kranaatinheittimien kranaateille, sekä omille että vihollisten. Esimerkiksi Rannikkorintama -rintamalehden numerossa 18.10.1941 kerrotaan, miten ”kranaatinheittimet sylkevät kidoistaan ’nakuja’, antaen vanjoille kuutamomusiikkia elokuun yössä.” Keväällä 1942 ”Naku” yhdistetään SA-kuvissa jo selvästi tiettyyn kranaatinheitinmalliin, tosin nimellä ”Naku Pelle”. Viimeistään 1943 pelkkä ”naku” vaikuttaisi jo vakiintuneen heittimen lempinimeksi. Simo Hämäläisen teoksessa Suomalainen sotilasslangi…
"Varkaan taikka suden muona oli lampaan lempivuona" alkaa Lauri Viidan runon "Victoria" toinen osa. "Victoria" sisältyy Viidan "Betonimylläriin" (WSOY, 1947; useita painoksia) ja myös "Koottuihin runoihin" (WSOY, 1966; useita painoksia).
Kuulostaa hyvältä! Kirjasammossa on listattu keskiajalle sijoittuvia nuortenromaaneja, ehkä ääneen luettavaksi sopiva löytyisi näistä: Keskiaikaan sijoittuvia nuortenkirjoja | Kirjasampo
Roomasta, Babyloniasta, Persiasta ja Egyptistä sen sijaan löytyy aika niukasti etsimäsi kaltaista aineistoa.
Roomaan sijoittuva ja mahdollisesti myös tarkoitukseesi sopiva on ainakin Simon Scarrowin nuortenromaani Gladiaattori: taistelu vapaudesta (Gummerus, 2011, suomentanut Pekka Tuomisto)
Egyptiin taas sijoittuu Christian Jacqin nuortenromaani Niilin poika (Gummerus, 2004, suomentanut Lotta Toivanen)
Toivottavasti näistä löytyisi jokin sopiva!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet…
Hei!
Löysin vain kaksi kirjaa.
Toinen on Kansallisgallerian kirjastossa, joka avautuu remontin jälkeen keväällä 22.
kts linkin vasen reuna: kysymyksiä tai palautetta aineistosta, klikkaa sitä kohtaa
https://finna.fi/Record/kirjava.41515442325164374141414148413d3d
Toista kirjaa saa kaukolainaamalla ilmaiseksi Varastokirjastosta oman lähikirjastosi kautta
https://finna.fi/Record/vaari.459939
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…
Kyseessä on Taru Mäkisen 4X-sarja, johon kuuluu seitsemän osaa:4X ja Vanain aarre (1990)4X ja Aulangonvuoren arvoitus (1991)4X ja Linnan ritari (1992)4X ja puiston salaisuus (1993)4X ja pitkät varjot (1993)4X ja harmaa veli (1994)4X ja vapaa keihäs (1996)Lisätietoa kirjoista Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/taru%20m%C3%A4kinen%204x
Tilastoa lainvalmistelun kestosta ei ole. Osviittaa lainvalmistelun kestoon antaa Eduskunnan verkkosivulla Lainvalmistelun vaiheet -sivu https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/lainvalmistelu_vaiheet/Sivut/default.aspx sanotaan näin: Useimpien esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia. Vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat. Näin yksittäisen lain valmistelu kestää enintään neljä vuotta eli vaalikauden ajan.
Jos kuitenkin lakiehdotus koskee perustuslain säätämistä, muuttamista tai kumoamista noudatetaan ns. vaikeutettua säätämismenettelyä.
Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä…
Hei,Tutkin tuota fraktuurakirjoitusta ja -aakkosia. Minusta näyttää, että tuo jälkimmäisen sanan ensimmäinen kirjain on pikemminkin H eikä G.K....o H...o voisi viitata Kaarlo Herman Tiihoseen, kirjailijanimeltään Kaarlo Hemmo (Hän kirjoitti myös nimimerkeillä Hemmo, K. Hemmo, K.H.T, K-o H-o ja Huvineuvos). Häneltä oli jo 1880-luvun loppupuoliskolla ilmestynyt mm. kaksi Kynäelmiä-kokoelmaa runosommitelmia (Project Gutenbergissa & Projekti Lönnrotissa) ja myöhemmin lisää (näiden sisältöjä en pääse tutkimaan).En tiedä, voiko tälle mistään vahvistusta saada. Noita runoja ja muita tekstejä eri julkaisuihin kirjoittaneita oli tuohon aikaan kuitenkin kohtuullisen paljon ja osan nimet ovat jääneet jo unholaan.
Rottia tavataan yleisesti siellä missä ihmisiäkin. Ne ovat älykkäinä ja kaikkiruokaisina oppineet tehokkaasti hyödyntämään ihmisten ruoantähteitä ja ruokavarastoja. Helpon ja monipuolisen ruoan vuoksi niillä ei juurikaan ole tarvetta siirtyä pois ihmisten läheisyydestä. Tilanne on tietenkin toinen, jos ihmisten tarjoama "pikaruoka" ehtyy. Silloin rotankin on itse hankittava ravintonsa ja se joutuu etsimään ruokansa luonnosta. Eri rottalajien elintapoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Rattus .
muita lähteitä:
- https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/ohjeet_yleista…
- https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/rotta
Kaunokirjallisuuden löytäminen eri aiheista on hieman hankalaa, koska romaaneja ei ole asiasanoitettu tietokantoihin kovin kauan. Löysin kuitenkin "kirjaston kätköistä" erilaisia listoja, jotka eivät kuitenkaan ole kattavia.
Seuraavassa listassa kuvanveisto/veistokset ja maalaustaide/maalaukset ovat hyvin sekalaisessa roolisssa suhteessa kirjan tarinaan:
Aalto, Kauko: Mies ja myllynkivi, 1963//Alasalmi, Päivi: Onnellisia ihmisiä, 1992//Backlen, Marianne: Ninjan varjo, 1989//Fowles, John: Eebenpuutorni, 1975//Bastider, F.R.: Valo ja ruoska, 1952 //Bärman, Annikki: Neljä muotokuvaa, 1994// Carpelan, Bo: Kuvanveistäjä (novelli)//Cary, Joyce: Jimson ja valaskala, 1955//Cronin, A.J.: Ristiretkeläisen hauta, 1957//Davis, Jonathan: Madridin…
Näitä teoksia voisi tutkia:
Pientalon suunnittelu ja rakentaminen / Satu Sahlstedt, Tuomas Palolahti, Anssi Koskenvesa. Rakennustieto | 2015
Talonrakentajan käsikirja -sarja.
Oman talon käsikirja / Risto Pekkala. Suomela | 2012
Talotohtori : rakentajan pikkujättiläinen / Panu Kaila ; [valokuvat: Panu Kaila] ; [piirrokset: Marko Huttunen] Kirja | WSOY | 1997 - 16. painos 2010
Apua löytyy myös RT-kortistosta, https://www.rakennustieto.fi/rt . Se on käytettävissä myös tätä kautta http://rt.rakennustieto.fi/
Rakennustiedon sivulla on myös palvelu, josta voi kysyä neuvoa, https://www.rakennustieto.fi/index/yhteystiedot/ota_yhteytta.html.stx
Eniten kirjoja perinteisestä kirjonnasta on Pasilan kirjastossa ja Pasilan kirjastossa sijaitsevassa kirjavarastossa, josta kirjat saa henkilökunnalta pyytämällä. Varaamalla kirjat saat myös itsellesi sopivimpaan Helmet-kirjastoon. Alla linkit Helmet-kirjastojen luetteloihin perinteistä kirjontaa, ryijyjä, karjalaista kirjontaa ja saamelaista käsityöperinnettä käsitteleviin kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20k%C3%A4sity%C3%…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sryijyt__Orightresult__U?la…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skirjonta%20karjala*__Origh…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sk%C3%A4sity%C3%B6perinne%2…
Ilman mitään vertailukohtaa, johon suhteuttaa hyönteisen kokoa, sen tunnistaminen on hieman haastavaa - muutamasta hyvästä tuntomerkistä huolimatta. Tutkimastani lähdekirjallisuudesta ei kuitenkaan noussut esiin yhtä ehdokasta yli muiden. Siitä huolimatta saattaisi kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen ja tutkailla, vastaisiko jokin esitelty laji havaitsemaanne.
Rohmut ja riesat
Thoirkil E. Hallas, Elintarviketuholaiset
Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula, Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta
Lars-Erik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Nimen lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias. Sakari on 1800-luvun lopulla yleistynyt lyhennelmä nimestä Sakarias
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Vilkuna: Etunimet
Kyseessä on valkopäämerikotka (eng. ”bald eagle”, lat. ”Haliaeetus leucocephalus”), ja kuva on Yhdysvaltojen vaakuna. Vaakunasta löytyy lisätietoa Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_vaakuna.
Jos syvällisempi perehtyminen Yhdysvaltojen vaakunan historiaan kiinnostaa, aiheesta löytyy englanniksi virallinen laaja selostus osoitteesta http://www.state.gov/documents/organization/27807.pdf. Englanninkielisen Wikipedian puolelta löytyvät artikkelit vaakunasta osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Seal_of_the_United_States ja itse Yhdysvaltojen passista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_passport.
Viola-tietokannan mukaan Viljo Marttilan sävellyksestä Haaveileva hanuri ei löydy nuottijulkaisua. Sävellyksen käsikirjoituksesta on kuitenkin saatu valokopio, jota säilytetään Musiikkiarkistossa ( info@musiikkiarkisto.fi puh. (09) 757 0040). Kopiota ei lainata, mutta sitä voi Musiikkiarkistossa tutkia. Kannattaa ottaa arkistoon yhteyttä ja neuvotella asiasta.
Heikki Poroila
Hei,
Suomen murteiden sanakirjan osassa neljä sivulla 156 on sana 'hurra' (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1994). Siellä mainitaan vähän samantyyppinen sanonta kuin mitä kysyit eli "Hurra perään ja hako häntään".
Suomen murteiden sanakirjan mukaan 'hurra' voi tarkoittaa:
1. leikkivälinettä, esim. hyrrä, puukiekko, peltinen lapsen tuulimylly
2. epämiellyttävän vieraan lähtien voidaan sanoa 'Hurra perään ja hako häntään'
3. vilkas, puhelias nainen esim. "Se on semmoinen hurra tai härrä"
Kysymääsi sanontaa on käytetty esim. Kalevan juttutuvan kommenteissa (https://www.kaleva.fi/juttutupa/muut/autiotalot/320422).
Suullisena tietona on myös, että sanontaa 'Hurra perään ja hako häntään' on käytetty, kun ollaan ihmetelty tai…
