Valitettavasti en onnistunut kyseistä leimaa yrityksistä huolimatta tunnistamaan. Jokunen lisäkuva itse astiasta voisi mahdollisesti auttaa, jolloin joku voisi ehkä tunnistaa valmistajan itse astian perusteella, vaikkei leima olisikaan tuttu.
Kirjastosta löytyy myös jonkin verran esineiden ja/tai niiden leimojen tunnistukseen liittyviä teoksia ja oppaita, joiden saatavuutta kannattaa tiedustella tarkemmin omasta lähikirjastosta.
Kannattanee olla yhteydessä myös alan asiantuntijoihin tai harrastajien keskustelufoorumeihin, joilta löytyisi mahdollisesti enemmän tietoa aiheesta. Netistä löytyy keskustelupalstoja, joilla keskustellaan astioista ja niiden tunnistamisesta, joitakin astioiden tunnistuspalveluja, ja …
Lastenkirjainstituutin vuonna 2011 järjestämän aapisnäyttelyn näyttelyluettelo on luettavissa internetissä: https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf. Näyttäisikö joku siinä esiintyvistä kansikuvista tutulta? Kansikuvia löytyy toki myös esim. laittamalla Googlen kuvahakuun hakunsanoiksi "vanhat aapiset".Lastenkirjainstituutin kirjasto sijaitsee Tampereella. Se on tällä hetkellä kesätauolla, mutta avautuu jälleen 12.8.: https://lastenkirjainstituutti.fi/info/yhteystiedotjaaukioloajat. Toki myös Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy paljon vanhoja aapisia. Niitä on mahdollista selailla ja varata PIKI-verkkokirjaston kautta: https://shorturl.at/uCC44.
Riikka Juvosen kirjassa "Pikku enkelin iltasadut" (Kirjapaja, 1999) on kuvaukseen sopiva satu "Tembo ja isoisä".(Nimeke kirjan kannessa ja selässä on "Pikku enkelin iltasatuja", mutta nimiösivulla "Pikku enkelin iltasadut".)
Matot rullautuvat tai niiden reunat käpristyvät usein siksi, että maton reunaan osuu tai sitä jatkuvasti hankaa jokin. Maton materiaali vaikuttaa myös rullautuvuuteen. Jos nämä syyt puuttuvat, on vaikea keksiä syytä ilmiön yhtäkkiseen ilmaantumiseen.
Mattoja voi yrittää suoristaa kääntämällä ne pidemmäksi aikaa toisinpäin, teippaamalla mattoteipillä lattiaan, kostuttamalla (jos materiaali sallii) ennen painon päälle asettamista, silttämällä (jos materiaali sallii) höyrysilitysraudalla tai ompelemalla alapuolelle kovikkeen. Nämä vinkit löytyvät mattotalo Helman ja Kysy mammalta -blogista:
https://blog.helma.fi/2014/06/03/apua-matonreuna-kapristyy/
http://kysymammalta.blogspot.fi/2010/02/matto-puhdistus-hoito-ja-pesu.h…
Teoksissa: Niiranen Timo / Miten ennen asuttiin, Pälsi Sakari / Eräelämän perinteitä, Kolehmainen Alfred / Suomalaiset uunit, Kolehmainen Alfred / Uunit, Kolmonen Jaakko / Ruokaa luonnonhelmassa ja ulkouunin lämmössä sekä Kolmonen Jaakko / Leivinuunit ja uuniherkut on tietoa maa- ja ulkouuneista.
Viimeisiä populaarimusiikin vinyylisinglejä on mahdoton nimetä, koska vinyylisinglejä ei ole vielä lakattu julkaisemasta. Ensimmäisenä CD-singlenä pidetään Dire Straitsin "Brothers in Armsin" promosingleä vuodelta 1985, ja seuraavana vuonna alettiin CD-singlejä julkaista kaupallisesti. Tässä mielessä kumpaa tahansa vuotta voi pitää sinä vuotena, jolloin valmistettiin viimeiset vinyylisinglet ennen CD-levyn tuloa singlemarkkinoille. Vinyylisinglejä kuitenkin valmistettiin jatkossakin joka vuosi, vaikka julkaisujen määrä laski rajusti 90-luvulla ja vähentyy koko ajan. Tanssimusiikissa vinyyli varsinkin pysyi kauan keskeisenä formaattina, mutta monet muutkin popmusiikin singlet on julkaistu myös vinyylimuodossa.
Asiaan voi…
Peter Lindholmin ohjaamaa Suo - ennen oli paremmin keskusteluohjelmaa esitettiin Ylellä kesällä 2006. Sarjaa tehtiin yhden kauden verran ja siinä oli kaiken kaikkiaan 10 jaksoa. Jaksojen kuvaukset löytyvät Ylen vintti-arkistosta osoitteesta: http://vintti.yle.fi/yle.fi/suo/
Myös IMDb (Internet Movie Database) listaa sarjan jaksot ja keskustelijat .
Valitettavasti sarjaa ei löytynyt ainakaan Yle Areenasta tai Ylen Elävästä arkistosta, joten sitä ei taida tällä hetkellä pystyä katsomaan mistään. Ylelle voi kuitenkin esittää ohjelmatoiveita Ylen asiakaspalvelun kautta.
Ainakin Turun seurakunnille ja Turun seudun vanhustuelle voi lahjoittaa puhtaita villalankoja.
https://www.turunseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/rahahuolet/vaateapu-karderoopi/lahjoita
Haluatko tukea toimintaamme? | Turun Seudun Vanhustuki ry
Kirjaston asiakkailla on mahdollisuus ottaa kopioita esim. kirjoista yksityiseen käyttöön Tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla. "Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen." (Tek.oikL 12§ 1mom). Kaupalliseen levitykseen kopioida ei saa ottaa.
Kyseessä on Einari Vuorelan runo Lokakuu, joka alkaa juuri noin. Runo on kokoelmasta Unhoituksen maa (1937), mutta se on sisältynyt myös ainakin alakansakoulun lukukirjaan Urho Somerkivi: Lasten neljäs lukukirja (ensimmäinen painos vuonna 1960).
Voit tarkastaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä
https://www.helmet.fi/fi-FI
Heikki Hellmanin ja Arto Vilkon tutkimusartikkelissa "Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne" vertailtiin kolmen kuunteluosuudeltaan suurimman radioaseman musiikkitarjonnan monipuolisuutta. Tutkimusartikkelin mukaan "Radio Suomen musiikkitarjonta on monipuolisuudeltaan, aikakausien kirjoltaan sekä esitysten ja artistien määrällä mitattuna täysin omaa luokkaansa".
Hellman, H., & Vilkko, A. (2018). Suuren yleisön soittorasiat: Radio Suomen, Radio Novan ja Radio Suomipopin soittolistat ja niiden rakenne. Etnomusikologian Vuosikirja, 30, 154–182. Koko artikkeli luettavissa verkkojulkaisuna osoitteesta https://doi.org/10.23985/evk.69184
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi sopia esimerkiksi Juliusz Machulskin ohjaama satiirinen elokuva "Sulatetut miehet" (alkup. Seksmisja, engl. Sexmission) vuodelta 1984.
Kyseinen elokuva on näytetty Suomessa (Yle TV2) helmikuussa 1986.
Muita kuvaukseen ainakin osittain sopivia puolalaisia elokuvia voisivat olla esimerkiksi "Venus on vaiti" (1960) sekä "On the Silver Globe" (Na srebrnym globie, 1988).
Puolalaiset scifi-elokuvat sisälsivät toisinaan neuvostojärjestelmän kritiikkiä, minkä johdosta ne saattoivat herättää huomiota myös länsimaissa.
Kyseessä saattaisivat olla Annie Hawesin Extra virgin : elämää Ligurian oliivilehdoissa, Kypsä poimittavaksi ja Calabrian perintö."Korkeilla kukkuloilla Italian Rivieralla Liguriassa on ränsistynyt, oliivipuiden ympäröimä talo joka on – täysin vastustamaton. Annie ja hänen sisarensa Lucy ostavat sen puoliksi sattumalta pilkkahintaan: alkaa pitkä ja monivaiheinen sopeutuminen Diano San Pietron, paikallisen pikkykylän, tavoille. Ruuhkainen Lontoo jää taakse ja italialainen maalaiselämä haasteineen odottaa. -- Annie Hawes kertoo lämpimästi ja ironisesti elämästään, talostaan ja ihmissuhderyteiköstä Ligurian oliivilehdoissa. Lähes kahdenkymmenen vuoden jälkeen hän asuu siellä edelleen."Extra virgin | Kirjasampo Kypsä poimittavaksi |…
Aalto-nimen alkuperää on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=00fccd9e-2d0a-4bd…
Lisäyksenä vielä: Nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän. (Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Eri kielten rakenne ei noudata mitään erityistä logiikkaa, koska kielen kehitys on pitkälle sattumanvarainen prosessi. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi asia, joka voidaan ilmaista monella eri tavalla, täytyisi ilmaista jollain tietyllä tavalla. Usein samankaltaiset sanat ja käyttötavat johtuvat siitä, että ne on suoraan lainattu toisesta kielestä. Yleensä kuitenkin myös lainasanoihin liittyy omaa kehitystä, joka ilmenee pienenä vaihteluna esikuvaan verrattuna.
Kysymyksessä olevan kaltainen erilaisuus ei kielissä itse asiassa ole ollenkaan harvinaista. Esimerkiksi ranskan kielessä kirjoitetaan lukusanat tavalla, joka on muunkielisten mielestä täysin omituista (70 on kuusikymmentä-kymmenen, 80 on neljä-kaksikymmentä ja 90 on neljä-…
Virallinen lehti on verkossa luettavissa https://www.virallinenlehti.fi/fi/sahkoinenlehti/index.html. Perjantain numerossa on aina Valtioneuvoston viikko, jonka yhteydessä on tasavallan presidentin esittely. Tämän vuoksi myös mahdolliset arvonimet julkaistaan lehdessä, jossa on valtioneuvoston viikko ja joka ilmestyy maanantaisin. Hannu Mäkelän arvonimiasia löytyy Virallisesta lehdestä nro 23.5.2016 /58 https://www.virallinenlehti.fi/fi/journal/pdf/2016058.pdf. En löytänyt kirjoista enkä netistä luetteloa muista vuonna 2016 myönnetyistä arvonimistä.
Katsoin, mitä, mitä lait ja asetukset ovat sanoneet oikeudesta ajaa autoa Suomen itsenäistymisestä 1917 lähtien. Venäjän vallan aikaisilla säädöksillä ei liene väliä, kun itse lentäminenkin yleistyi vasta 1920-luvulla.
Ensimmäinen löytämäni säädös, jossa ajo-oikeus määritellään, oli ”Asetus automobiililiikenteestä” vuodelta 1922. Asetuksen 11 §:ssä sanotaan: ”Automobiilia ei saa kuljettaa muu kuin se, jonka poliisiviranomainen on hyväksynyt ja joka on samalta viranomaiselta saanut n. s. ajokortin. --- Automobiilinkuljettajaksi hyväksyttäköön ainoastaan henkilö, joka katsastusmiehen antamalla todistuksella on osoittanut olevansa täysin perehtynyt automobiilin rakenteeseen, hoitoon ja ohjaukseen, on vähintään 18 vuoden ikäinen ja tunnettu…
Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060
Yksi ehdokas etsityksi animaatioksi voisi olla lasten piirrossarja Myttö ja vuodenajat, jonka Yleisradion tallennepalvelu julkaisi videokasettina vuonna 1989.
https://www.finna.fi/Record/vaski.3231911#toc
