Sitaatti on J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Säe kuuluu kokonaisuudessaan:
"Hämeenlinna, ensi kerran kun sun kuutamossa näin
Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!
Oli myöhä, ilta kylmä, matkast' olin väsynyt,
mut en lepoa, en suojaa minä muistanutkaan nyt."
Runon nimi on "Vänrikin markkinamuisto".
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että ”Janette” on rinnakkaismuoto nimelle ”Janet”. Molemmat perustuvan nimeen ”Johanna”. Se puolestaan on naispuolinen vastine nimelle ”Johannes”, jonka merkitys on ’Jumala on armollinen’. Kantamuoto on kreikan ”Ioanna”. Raamatussa Johanna on yksi Jeesuksen ystävistä.
”Janette” on suhteellisen uusi nimi Suomessa, sillä se tuli käyttöön vasta 1900-luvun alussa ja oli silloinkin harvinainen. Vasta 1970-luvulla nimen suosio alkoi kasvaa, ja eniten sitä on annettu 1990-luvulla ja 2000-luvulla, keskimäärin sadalle lapselle vuodessa. Osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 saat etunimihaulla esiin tarkempia tilastoja nimen suosiosta eri vuosikymmenillä.…
1) Viime sotien aikaan, erityisesti jatkosodan pitkittyessä kenttäarmeijassa pyrittiin mahdollisimman yksinkertaisiin ja käytännöllisiin ratkaisuihin sotilasarvojen merkintätapojen osalta. Suurimpana syynä tähän oli yleinen materiaalipula – kauluslaatat olivat suhteellisen kalliita valmistaa, eikä niitä riittänyt alunperinkään koko kenttäarmeijalle. Näin ollen kauluksissakin näkyi melkoista kirjavuutta, eikä aselajien väreistäkään pystytty läheskään aina pitämään kiinni. Värikkäitä kauluslaattoja vältettiin myös naamioitumissyistä, ettei sen kantaja erottuisi liian selkeästi. Voitaisiin siis sanoa, että sotilasarvon näkyminen tavalla tai toisella meni kaiken muun edelle, näin ollen ei ole siis lainkaan tavatonta että esim. talous- tai…
YouTubeen ladattu esitys näyttää olevan äänitteeltä 100 kaikkien aikojen iskelmää. Itselläni ei nyt ole käsillä tätä äänitettä, mutta se kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan ja sen luettelointitietojen perusteella esittäjä on Nekalan tyttökuoro ja alkuperäisen levytyksen julkaisuvuosi on 1950. Suomen äänitearkiston sivuilla ei mainita Nekalan kuoroa, mutta Nekalan tyttökuoro löytyy (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Kes%E4illan+valssi), samoin Viola-tietokannasta eli Suomen kansallisdiskografiasta (https://finna.fi). Tällä perusteella YouTube-linkin esitys on Nekalan tyttökuoron esitys.
Tamperelaisen Nekalan koulun kuoro- ja orkesteritoiminnasta 1940-luvulla voi lukea Pentti Saanilahden kokoamasta kirjasta…
Malagueña salerosa on meksikolainen laulu, joka kertoo Malagasta kotoisin olevasta naisesta, jonka kauneutta mies ylistää. Miehellä ei ole tarjota naiselle rikkauksia, mutta rakkautta sitäkin enemmän.
Lisää tietoa laulusta wikipedian englanninkielisessä versiossa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Malague%C3%B1a_Salerosa
Sarja on 11-osainen, mutta suomeksi on ilmestynyt tähän mennessä vain seitsemän osaa. Kahdeksas osa Under isen ilmestyi ruotsiksi jo vuonna 2001. Sarja päättyi vuonna 2007 osaan Komma igen. Luultavasti vähäisen menekin vuoksi sarjaa ei ole suomennettu enempää.
Sauna on ollut suomalaisille aina tärkeä paikka, mutta paloriskin takia se on yleensä rakennettu pihapiirin laidalle. Kun on haluttu teurastaa syötävät eläimet, sitä ei ole haluttu tehdä kaikkien näkyvillä vaan menty saunan taakse, pois silmistä, hoitamaan homma. Joissain tapauksissa lihan käsittelyä on sitten jatkettu saunassa, siinä myös on ollut vettä helposti saatavilla. Tästä on syntynyt sanonta "viedä saunan taakse", kun halutaan teurastaa, murhata tai vain pelotella jotakuta. Saunan takana on tunnettu syrjäinen teurastuspaikka. "Saunan takana on tilaa" on tästä samasta aiheesta väännetty uusi sanonta, jolla halutaan uhkailla saunan taakse viemisellä ja tappamisella.
viedä saunan taakse | Urbaani Sanakirja
5 saunasanontaa,…
Valjakka nimi tunnetaan sukunimenä Etelä-Savossa, mm. Hirvensalmella (ainakin 1700-luvulta). Mikkelin pitäjässä (1730-luvulta). Mäntyharjulla (Sigfredh Waljacka 1695) ja Ristiinassa (And. Waljacka 1736). Kangasniemellä on kirjattu sotilaan nimi Walack 1735. Sulkavalla nimi on kiteytynyt kylännimeen Valjakkala. Samoilla seuduin (mm. Lemiltä) on tavattu sanat valjakka ’vaalea, hailakka, kalvakka’ ja valjakoitua ’haalistua, menettää värinsä’. Sukunimi olisikin voinut saada alkunsa henkilökohtaisesta, vaalealle ihmiselle annetusta lisänimestä. Vuonna 2000 Valjakka nimisiä henkilöitä oli 770.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.
Sana syöpä on 1. partisiippi verbistä syödä.Taudin nimenä käytetään myös verbin tekijämuotoa syöjä.
Sormessa tai ihossa olevasta syövästä on käytetty jo 1600-luvulta ruotsinkielestä peräisin olevaa nimeä koiso, joka on eri murteissa myös koisa, koi, koiska, koisio, koisu. Teoksessa Suomen sanojen etymologinen alkuperä syövälle annetaan myös rinnakkaisnimi ruumiinkoi.
Lönnrotin Suomalaisen talonpojan kotilääkäri neuvoo (s.109) kuinka hoidetaan syöpäpahka, ruumiinmadon alku.
Fono-tietokannan perusteella alkuperäisestä John Denverin Annie's song -kappaleesta on tehty juurikin nuo kaksi suomenkielistä versiota: "Olet mun kaikuluotain" ja "Taas aurinko nousee".
"Olet mun kaikuluotain" -kappaleeseen sanat on tehnyt Hector. Kappaleen esittäjinä ovat toimineet Freemanin ja Menneisyyden vankien lisäksi Silhuetit, Mari Rantasila ja Ville Valo.
"Taas aurinko nousee" -kappaleeseen sanat on tehnyt Juha Tapaninen, ja kappaleen ovat esittäneet Ressu Redford ja Jaana Raivio.
Nämä versiot kappaleesta, lukuun ottamatta Jaana Raivion versiota, löytyvät CD-levyinä Lastu-kirjastoista.
http://www.fono.fi/
https://lastu.finna.fi/
Tupru- ja Kehrä-sarjat tosiaan muistuttavat toisiaan suuresti. Tuprun tuotanto aloitettiin ilmeisesti vuonna 1974, ja Kehrä aloitti sen "seuraajana" 1977.
Ilmeisesti sarjojen huomattavin ero on kuvioinnin pinnan rakenteessa. Tupru-sarjan pinta on ns. karkeampi ja urat syvempiä, kun taas Kehrän urat ovat matalampia. Astioissa on muitakin pieniä eroja, esim. Tupru-lautasien reuna on taittuvampi verrattuna ylöspäin kaartuvaan Kehrään.
Linkin takana on Designlasi-sivuston käyttäjien kommentteja, jotka saattavat auttaa erottamaan sarjojen astiat toisistaan: http://www.designlasi.com/forum/tupru-kehra
Kuvia kysesistä astioista ja tietoa niiden tuotantovuosista löytyy esim. kirjasta Nanny Still : design 45 anni (1996). Myös kirja Riihimäen lasi…
Hammaskeijun toiminnan kuvaukset ovat valitettavan yksipuolisia: ne keskittyvät yksinomaan ihmisen näkökulmaan; keijulle sinänsä ei huomiota uhrata, ja luovutettujen hampaiden kohtalo jää itse kunkin mielikuvituksen varaan. Yksi sangen elegantti teoria on, että taivaan tähdet ovat syntyneet keijun korkeuksiin sinkoamista hampaista.
Hammaskeiju ei kuulu alkuperäiseen suomalaiseen kansanperinteeseen. Meillä sen virkaa ovat toimittaneet uuninukko, tontut, lukki ja hiiri. Tärkeintä meidän kannaltamme on ollut päästä hampaasta eroon. Mitään irronnutta osaa ei saanut jättää heitteille ja ties kenen saaliiksi, ne oli visusti kätkettävä. Alkuperäisin tapa lienee ollut nakata ne tuleen. Myöhemmin irronneet hampaat heitettiin…
Hei!
Sähköinen kirjastokortti löytyy puhelimeltasi kun olet kirjautunut verkkokirjastoon. Kun menet omiin tietoihin (ukkelin kuva) ja edelleen kirjastokortteihin saat kirjastokorttisia viivakoodin esiin. Voit käyttää viivakoodia kirjaston automaateilla asioidessasi. Jos tallennat kirjautumistiedot puhelimeesi, kirjastokortin numeroa ei tarvitse muistaa. Automaatilla asioidessasi pin-koodi pitää naputella.
Tanja on lyhennelmä venäläisperäisestä nimestä Tatjana, joka on puolestaan Tatianuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kirkossa Tatjana on marttyyripyhimys, joka hoiti sairaita ja auttoi köyhiä. 1970-luvulla Tanja oli Suomessa yksi muotinimistä, ja se on käytössä myös Ruotsissa ja Saksassa. Samasta kannasta ovat lähtöisin myös nimet Taina ja Taija.
Tiedot löytyvät teoksista: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999); Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005).
Kun jokin innostaa oikein toden teolla, voidaan tämän asian aikaansaamaa positiivista reaktiota kuvata sanomalla, että se saa sukat pyörimään jaloissa. Se on jotakin niin mahdottoman hienoa, että seuraukset ovat yhtä lailla arkikokemuksen rajoja koettelevia. Vastaavia sanontoja on muissakin kielissä. Esimerkiksi englantia puhuvien innostuessa sukat hieman maltillisemmin vain nousevat ja laskevat: "It will make your socks roll up and down."
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille -nuottikirjassa (Tammi 2007) on runo seuraavassa muodossa:
Rup rup rullaa
reka reka rellaa
heissas toopeli heikkallaa.
Mi vatsoo nyy
mi vatsoo nyy
aavestikkaa kalliota röörää
rösäkömä aavestikka
röskähytti röh!
Oulussa laulua on laulettu 60-luvulla näin: "Prum prum rellaa, reka reka rallaa...".
Ruotsiksi loru alkaa näin: "Bro bro breja".
Kyse on ilmeisestikin monissa maissa vähän eri muotoisena lauletusta leikkilaulusta. Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelikin:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Bro_bro_breja
Alla olevalta sivulta voi katsoa, kuinka laulua on leikitty:
http://vetamix.yle.fi/media/14357
Charles Baudelairen Pahan kukat (tai Pahan kukkia, aiemman suomennoksen nimi) lienee se dekadenssin perusteos, johon kaikki perustuu. Toinen Baudelairen teos on Pariisin ikävä.
Toinen ranskalainen dekadenssin edustaja on Paul Verlaine, jolta on käännetty 1965 Paul Verlainen runoja ja 2002 Saturnisia runoja -kokoelmat. Suomalainen dekadenssikirjallisuus on saanut vahvoja vaikutteita myös Nietzschen ajatuksista.
Dekadenssin määrittely on vaikeaa, mutta tässä joitain muita teoksia:
- Louis-Ferdinand Celine: Niin kauas kuin yötä riittää, Kuolema luotolla
- Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
- J. K. Huysmans: Vastahankaan
Charles Bukowski, Henry Miller ja Michel Houellebecq tuntuvat myös osuvan rappion ja turmeluksen määritelmään.…
Bestseller-sivu Wikipediassa antaa myydyimpien kirjojen lisäksi tietoa myös eniten painetuista kirjoista. Täsmällistä tilastotietoa on olemassa painetuimmista kaunokirjallisista teoksista. Suomalaisen kaunokirjallisuuden painetuimmat teokset vuoteen 2001 mennessä olivat:
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1873, 1 506 000 kpl)
Elias Lönnrotin Kalevala (1836, 1849 1 400 000 kpl)
Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848-1860 1 209 000 kpl)
Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954, 708 000 kpl) sekä
Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864, 500 000 kpl).
Raamattu varmaan menee eri painoksineen yli kaikkkien näiden.
Vuoden 1992 Raamatun käännöstä on vuosina 1992–2004 myyty 1,6 miljoonaa kappaletta ja vuoden 1987 suomenkielistä virsikirjaa 3…
