Jaakko Syrjä ja Sinne tuli karhu ovat mukana Tampereen kaupunginkirjaston vuonna 1992 julkaisemassa kirjassa Paperin avaruuteen : Pirkanmaan kirjoituskilpailussa menestyneitä kirjailijoita ja heidän tekstejään.Paperin avaruuteen
Nimelle ei löydy muuta alkuperää kuin kaupungin nimi (http://www.behindthename.com/php/search.php?nmd=n&terms=siena&submit=Go). Nimipäivää ei lähteistämme löydy, yhtenä historiallisesti perusteltuna vaihtoehtona sitä valittaessa voisi esim. olla kaupungin suojeluspyhimyksen Sienan Katariinan muistopäivä 29.4.
http://www.heiligenlexikon.de/BiographienK/Katharina_von_Siena.htm
http://www.newadvent.org/cathen/03447a.htm
Tietosuojasta on tietoa Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilla, https://tietosuoja.fi/tietosuoja. Siellä mainitaan jokaisella olevan oikeus henkilötietojensa suojaan ja kerrotaan, että henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön. Esim. Kopiraittilan koulussa on kerrottu kuvien julkaisemisesta, https://kopiraittila.fi/teosten-kaytto/kuvien-kaytto/valokuvien-ottamin…. Valokuva katsotaan henkilötiedoksi, jos henkilön tunnistaa kuvasta. Jos siis luodut yleisluontoiset kasvot olisivat tunnistettavissa jonkun tietyn henkilön kasvoiksi, niitä ei voi todennäköisesti käyttää julkaisuissa, koska henkilö on tunnistettavissa, mutta jos eivät, ei käytölle…
Ensimmäinen 600-sarjan Mercedes-Benz rekisteröitiin Suomessa vasta vuonna 1975. Auto oli alunperin ostettu Saksasta.Tekniikan Maailma koeajoi auton vuonna 1969. Hinta-arvio Suomessa oli tuolloin n. 215 500 markkaa.
Enemmän aiheesta voi lukea kirjasta Mercedes-Benz Suomen teillä 1900-2019.
Hei,
Vastaavia on usein mm. Hesarin ristikossa. Vihje tarkoittaa, että "vi"-kirjaimet, kun lisää sanaan "ivat" muodostuu viivat, joita tavallisesti vedetään vaikkapa tukkimieheh kirjanpidossa. Hämää tuo villa (vi:lla/"vi":lla), joka harhauttaa ajattelemaan villaa.
Porkkalan parenteesia käsitteleviä teoksia löytyy enimmäkseen tietokirjoista, kuten mainitsemasi Jari Leskisen ja Pekka Silvastin teoksesta Suljettu aika: Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944–1956 (2001).Aiheeseen liittyen löytyy myös muutama romaani:Leino, Olle (suom. Juha Virkkunen ja Inkeri Lamér): Porkkala - Lupaus paluusta (Herren prövar blott). Schildt 1997.Vapaavalta, Pirkko: Tilapäisesti poissaoleva : muistikuvia lapsuuden ja nuoruuden ajoilta. Books on Demand, 2012.Willebrand, Rita von: Niin heidän kävi. 1949.Lipponen, Simo T. A. : Punalippu Porkkalasta : Partioromaani vaaran vuosien ja Porkkalan vuokra-alueen ajoilta. Partiokirjasto 9. 1996. Tässä lisäksi muutama poiminta tietokirjoista:…
Petauspatja tai sijauspatja näyttäisi englanniksi olevan matress pad tai matress topper. Nimitys riippuu vähän petarin paksuudesta. Selkeää englannin kielistä nimeä petauspatjan ympärillä olevalle päälliselle en löytänyt. Suomalaisilla sivuilla vinkattiin laittamaan petauspatjan päällys takaisin vähän kosteana, jolloin se venyy paremmin paikoilleen. https://www.ruokajakoti.fi/Petauspatjan+paallisen+pesu
Et ole ongelman kanssa kuitenkaan yksin, sillä myös Niksi-Pirkasta löytyi vinkkiä päällisen takaisin saamiseen. https://www.pirkka.fi/niksi/patja-kankaan-laittaminen-pesun-jalkeen
Hei! Pahoittelut että vastaamisessa kesti näin kauan, mutta nyt eivät edes kirjastonhoitajat valitettavasti löytäneet vastausta.
Lähin osuma oli Kraftwerk-yhtyeen kappale Autobahn, joka alkaa moottorin äänellä ja sitten ajetaan leppoisasti autobahnilla. Mutta Porsche-kohtaus puuttuu.
Terveisiä musiikkiosastolta
Tutkiskelin Kanada-maljasta ja jääkiekon mestaruusjuhlista vuosien varrella kirjoiteltua eikä vastaani tullut viitteitä siitä, ettei alkuperäinen palkinto olisi ollut ainakin hetkellisesti seremonioissa mukana joka kerta. Vuodesta 1992 alkaen alkuperäinen palkinto on luovutettu mestarijoukkueelle vain hetkeksi: aito malja annetaan voittajajoukkueelle jäällä mestaruuden ratkettua. Tämän jälkeen otetaan tarvittavat kuvat, alkuperäinen otetaan talteen ja tilalle vaihdetaan kopio.Alkuperäinen Kanada-malja on materiaaliltaan alpakkaa. Alun perin pokaalissa oli vain sen yläosa, malja ja puualusta. Palkintoa on jouduttu korottamaan jo kahdesti, kun vuodesta 1975 lähtien pokaaliin on kaiverrettu voittajajoukkueen lisäksi myös pelaajien nimet.…
Kyllä tällaisessa tilanteessa home- tai muun kosteusvaurion riski on olemassa. Alla linkki Ylen uutiseen aiheesta:
https://yle.fi/uutiset/3-7328528
Aiheesta on myös tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Alla linkki Evita Ruohosen opinnäytetyöhön nimeltä Sääsuojauksen vaikutukset asuinkerrostalon rakentamiseen:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/50562/Ruohonen_Evita.pdf?sequence=1
Suomen kielen tutkija Lari Kotilainen kirjoittaa kirjassaan Kielen elämä - suomen kieli eilisestä huomiseen (2016), mm. suomen kielen synnystä (s. 31-47). Pitkään oli niin, että ei ollut olemassa yhtä ja yhtenäistä suomen kieltä, vaan kieli oli erilaista eri puolilla Suomea. Nykyisten päämurrealueiden esimuotojen katsotaan syntyneen Rautakauden ajalla. Tämänkin jälkeen kielimuodot jakautuivat ja sekoittuivat monella tavalla. Oman lisänsä suomen kieleen, ja erityisesti sanastoon, toivat kaupankäynti ja kristinuskon levittäminen.
Artikkeli kirjoitetun suomen alkuvaiheista löytyy Kielikello-lehdestä (Riitta Palkki 1/2000). Siinä kerrotaan mm., että yhtään yhtenäistä suomenkielistä tekstiä ei keskiajaltakaan ole säilynyt:…
Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin. James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.
Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan…
Tietokirjallisuuden kirjoittamisen oppaita löytyy kirjastosta luokasta 86.18 (tietokirjallisuuden tutkimus ja historia). Myös luokasta 86.07 löytyvistä kirjoitusoppaista voi olla apua tietokirjan kirjoittamisessa. Tietokirjoittamiseen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi:
Mertanen, Virve: Tietokirjoittajan käsikirja (2007)
Jussila, Raimo ym.: Tieto kirjaksi (2006)
Raevaara, Tiina & Strellman, Urpu: Tietokirjailijan kirja (2019)
Seppänen, Esa: Raavi niskaa - löytöretki tietokirjailijan maailmaan (2016)
Hiidenmaa, Pirjo ym.: Hyvä kirja (2006)
Karjula, Emilia & Mahlamäki, Tiina: Kurinalaisuutta ja kuvittelua - näkökulmia luovaan tietokirjoittamiseen (2017)
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että elokuvien lipputulot jaetaan pääsääntöisesti teatterien, levitysyhtiön sekä tuotantoyhtiön kesken. Osuuksien määrät sekä muut yksityiskohdat luonnollisesti vaihtelevat aina sopimus- ja tapauskohtaisesti. Elokuvan menestys lippuluukulla heijastuu yleensä kuitenkin lopulta tekijöillekin tuotantoyhtiön kautta.
Nordisk Filmin tiedote Sisu-elokuvan kansainvälisestä levityksestä.
YLEn uutinen Sisu-elokuvan Pohjois-Amerikan ensi-iltaviikonlopusta.
Näyttää museokuoriaisen toukalta. Yleensä toukkia on sisätiloissa vain muutamia. Niitä saattaa tulla sisälle talvehtimaan, jos esim. linnunpesiä on lähellä hormia tai muita vastaavia kulkuväyliä. Jos kuoriaisia löytyy niin kannattaa pakastaa / puhdistaa kaikki mahdolliset hyönteis- tai eläinkokoelmat.
Lähteet:
Museokuoriainen - Hyönteismaailma (hyonteismaailma.fi)
Kodin tuholaiset | Helsingin kaupunki
Suomen Lajitietokeskus
Heli Laaksonen olisi hyvinkin voinut esittää tällaisen ajatuksen, ehkä muodossa "mailma o kauhia kauhistelemattaki". Tutkin kirjastomme hyllyssä olevat Heli Laaksosen teokset: Aapine, Aurinko. Porkkana. Vesi., Luonnos ja Maapuupäiv, mutta ainakaan niissä ei kysymääsi lausetta ollut. Kyseisiä teoksia ja muita Heli Laaksosen runokirjoja voit varata Helmet-kirjastoista, tässä on linkki teoslistaan heli laaksonen runot | Hakutulokset | helmet.fiJospa joku palstamme lukija tunnistaa, mistä runosta on kyse?
Kirjastosta löytyy paljon kirjoja ja lehtiä, joissa on lastenvaatteiden kaavoja. Pääkaupunkiseuden HelMet-tietokannasta löytyi useita Muotimuksu-lehden numeroita, joissa on pelkästään lastenvaatteiden kaavoja ja muita vinkkejä:
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kaavat+lastenvaatteet&searchscope=…
Internetistä kannattaa etsiä englanniksi hakusanoilla: 'baby clothes patterns', 'childrens clothes patterns' tai 'kids clothes patters'.
Emersonin teksteistä on suomennettu lähinnä esseitä ja filosofiaa, runoja ei niinkään. Runoista on suomennettu vain kaksi, Orava ja vuori sekä Päivät.
Emersonin runojen perään on kysytty palvelussa aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onkohan-ralph-waldo-emersonin-runoja?lang…
