Mikkelin pommituksesta on olemassa monta kirjaa, tässä poimintoja:
Asikainen: Tammenlehvän tarinoita, Hytönen: Perhe sodassa, Salovaara: Päämajakaupunki pommituksessa, Siiropää: Tehtävä Utissa sekä Aro: Mikkelin loppiaisaatto 1940 ja muita sodan ankaria päiviä
Kyllä kirjastoista saa nuotteja. Niitä voi lainata tai kopioida (omaan käyttöön). Keinussa kesällä kerran -laulun nuotit löytyvät Suuri toivelaulukirjan osasta 14 ja muutamasta muusta nuottikirjasta.
Nuotteja voi hakea laulujen nimillä kirjastojen aineistohakuohjelmilla. Lahden kaupunginkirjaston aineistohaku on osoitteessa lastukirjastot.fi sivun oikeasssa yläkulmassa. Hollolan kirjaston aineistohaku on toistaiseksi osoitteessa www.lahdenseudunkirjastot.fi/hollola/, mutta Hollolan kirjasto on suljettuna ajalla 7.7.-3.8.2014.
Nimeä Jarona ei löytynyt tutkimistani nimikirjoista, mutta se lienee feminiininen muoto nimestä Jaron tai Yaron. Se taas merkitsee osoitteesta https://www.behindthename.com/name/yaron löytyvän Behind the Name -sivuston artikkelin mukaan hepreaksi ’laulaa, huutaa’ (’to sing, to shout’).
Kyselin asiaa Suomen rautatiemuseosta. Heidän mukaansa lähtövihellyksen käyttäminen ei lakannut kaikkialla samaan aikaan. Junat ovat viheltäneet asemilla vielä 1990-luvulla, ja joissakin paikoin jopa 2000-luvun alussa. Vihellyksiä ei tehty huvikseen, vaan ne olivat eräänlaista merkkikieltä, jolla junat kommunikoivat asemahenkilökunnan kanssa. Vihellykset jäivät pois, koska tekniikka parantui ja toiminnot automatisoituivat. Niitä ei enää tarvittu.
Pyysimme apua vastaamiseen kotiseutututkija Torsti Saloselta, joka on koonnut tietoa Lohjan kadunnimistä ja pitänyt näistä useita esitelmiä. Hän antoi luvan kertoa nimensä lähdetietona.
Tässä hänen vastauksensa:
"Vellamonkatu kuuluu Lohjan keskustan siihen kadunnimistöön, johon on
saatu aihe kalevalaisesta mytologiasta. Vellamo on muinaissuomalainen
veden emäntä, Ahdin puoliso. Samaa nimiryhmää ovat esimerkiksi
Pellervonkatu, Nyyrikinkatu ja Tapionkatu. Nimet annettiin
1920-1930-luvun vaihteessa suomalaiskansallisromanttisessa hengessä.
Multapäänkatu kuuluu kadunnimiin, joihin on otettu aihe Lohjanjärven
maantieteestä. Multapää on saari Liessaaren ja Ojamon välissä. Samaa
nimiryhmää ovat esimerkiksi Liessaarenkatu, Immonkatu ja jo…
Laulun ja puheen välimailla olevalle esitystavalle on useampia nimiä, riippuen puheen sävelkorkeuden vaihtelusta ja esityksen kontekstista. Juice Leskisen tavallista puhetta muistuttava Dance allegro lienee lähinnä 'spoken word' -termin alle kuuluvaa musiikkia. Spoken word on puhe-esitys, joka sisältää kirjallisia ja teatraalisia elementtejä, ja sitä voidaan esittää musiikkitaustalla tai ilman.Räppäys on myös puhetta, mutta muodoltaan huomattavasti rytmisempää ja musiikkigenre on täysin eri. Länsimaisessa taidemusiikissa on termi puhelaulu, joka on kuitenkin ehkä lähempänä laulua kuin normaali puheääni. Myöskään oopperan tai uskonnollisen musiikin termi resitatiivi ei oikein sovellu tähän tapaukseen.https://fi.wikipedia.org/wiki/…
Tuija Lehtiseltä on ilmestynyt vuonna 1999 mainitsemasi kirja sekä nuorten salapoliisikirja Ystävänpalvelus, joka aloittaa uuden sarjan sekä aikuisemmalle yleisölle suunnattu Mallitoimisto Pandora ja Nottingham kesällä kello 6. Vuonna 2000 on ilmestynyt Laura, ystäväni.
Säädösten mukaan aikuisuus Suomessa saavutettiin 1930-luvulla 21-vuotiaana. "Joka ei ole täyttänyt yhtäkolmatta vuotta, olkoon holhottava, älköönkä hänellä siis olko valtaa hallita omaisuuttansa. Viisitoista vuotta täyttänyt holhottava saakoon kuitenkin hallita sitä mitä omalla työllänsä voi ansaita. ... Jos mies tahi nainen menee naimisiin, ennenkuin on päässyt yhdenkolmatta vuoden ikään ...lakatkoon holhunalaisuus." (Holhouslaki, Lakikirja 1936).
Sosiologiassa aikuisuudella on yleensä ymmärretty siirtymistä taloudelliseen riippumattomuuteen omista vanhemmista, siirtymistä lapsuudenkodista omaan kotiin, usein myös avioitumista ja siirtymistä lapsen roolista vanhemman rooliin. Näiden siirtymien sijoittuminen elämänkulkuun on vaihdellut eri…
Kyseessä on Michael Cunninghamin Villijoutsenet ja muista kertomuksia (A wild swan and other tales, kuv. Yuko Shimizu, suom. Kristiina Drews, Gummerus, 2016).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa alla olevasta linkistä Helmet-hakuun.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512403332&qtype=b
http://www.helmet.fi/fi-FI
Japan PI =private investigation eli yksityisetsivätoimiston sivuilta löytyy kirjoitusta, kuinka löytää henkilö Japanissa, https://www.japanpi.com/blog/missing-persons/how-to-find-someone-in-jap…. Sen perusteella tehtävä ei näytä helpolta.
Ensimmäiseksi siellä ehdotetaan tekemään Google-haku ja etsimään Facebookista. Niitä olet jo kokeillut. Väestörekisteriä vastaavia rekistereitä vaikuttavat olevan Juminyo ja Kosek, mutta niistä luovutetaan tietoa vain tietyillä syillä (lainopilliset, samaan rekisteriin kuuluvat), https://www.japanpi.com/legal-investigations/obtain-public-records/japa….
Ehkä keskustelufoorumeista olisi apua, löysin tällaisen, jossa etsitään japanilaisia ystäviä, https://jref.com/forums/japan-people-search…
Emme löytäneet tarkkaa Lopen kunnan perustamispäivämäärää. Lopen kunnan Loppi-infosta asiaa kannattaa vielä kysellä:
https://loppi.fi/loppi-info/
1600-luvun asiakirjoja on luultavasti seurakuntien arkistoissa, sillä "kunta" oli tuolloin seurakunta tai sitten alue, jolla pidettiin omat käräjät - joita niitäkin saattoi johtaa kirkkoherra.
Sukututkimusseuran mukaan Loppi on kenties seurakuntana vanhempi kuin 1632:
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=305&TYPE=HTML
Ensimmäinen kirkkoherra mainitaan 1632, mutta kappalainen on ollut jo 1500-luvulla. Lieneekö niin, että Lopin itsenäisyys lasketaan tuota oman kirkkoherran nimittämisestä?
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=305&TYPE=…
Hyvä kirjallisuuslista aiheesta löytyy hakemalla www:stä Googlella sanoilla narratiivinen terapia. Yksi hakutuloksista on Oulun yliopiston psykologian opiskelijan Saara-Leena Syrjälän tutkielma Narratiivinen lähestymistapa elämän ja minuuden jäsentämisessä (http://wwwedu.oulu.fi/sampo/00-01/appro/narratiivi/tutkimus.html). Tutkielman seitsemäs luku käsittelee narratiivista terapiaa. Luvussa käsitellyt Ihanuksen, Arvilammen ja Katajaisen teokset löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta. Ainakin Katajaisen artikkelissa, joka sisältyy Kunnon tarinoita -teokseen käsitellään toiminnan ja tietoisuuden maisemia.
Jos haluat vielä muuta suomenkielistä aineistoa narratiivisesta terapiasta voit hakea Lindasta eli yliopistokirjastojen yhteisluettelosta ja…
Kyseessä on Lucinda Rileyn kirja Varjon sisar. Teos kuuluu Rileyn kuuluisaan Seitsemän sisarta-kirjasarjaan. Varjon sisaren nykyaikaan keskittyvässä osiossa seurataan Tähti D’Aplièsen tarinaa, kun taas menneisyyden äänenä on Flora MacNichol, joka asuu maineikkaan Beatrix Potterin naapurissa.
Selvittelin asiaa mm. Kajaanin käupungilta ja Oulun yliopiston kielikeskuksesta.
Ulkomaalaisten kielitaidosta ei tiedustelujeni mukaan ole mitään säädöksiä, vaan
työnantaja voi määritellä työssä tarvittavan kielitaidon.
Tyttäresi voi lainata kirjat omalle kirjastokortilleen. Vaski-kirjastoissa toinen henkilö voi lainata varauksen omalle kortilleen, mikäli hänellä on näyttää varauksesta lähetetty noutoilmoitus. Jos välität sinulle saapuneen noutoilmoituksen edelleen tyttärellesi, pystyy hän sen kanssa lainaamaan aineiston omalle kortilleen kirjaston asiakaspalvelutiskissä.
Suomenkielisellä nimellä lauluun ei löydy nuotteja, mutta alkuperäisellä nimellä "Angel of the morning" löytyy. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Chip Taylor. "Kaipuu"-nimellä sen on suomeksi sanoittanut Pertti Reponen. Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
American rock & roll : the big hits of the late 50's and early 60's. Volume 5 (englanninkieliset sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit)
The best fake book ever : for keyboard, vocal, guitar, and all "C" instruments : over 1000 songs (4th edition, englanninkieliset sanat, melodia, sointumerkit)
Suomenkieliset sanat löytyvät verkosta, mutta kannattaa tarkistaa äänitettä kuuntelemalla, ovatko sanat oikein. Suomenkielinen sanoitus löytyy hakukoneella…