Hedelmät ovat aina olleet taiteilijoiden suosikkiaiheita, joten lista voi olla pitkä. Näin alkuun ainakin seuraavat taiteilijat ovat maalanneet muiden aiheiden lisäksi hedelmäasetelmia:
Balthasar van der Ast
Balthus
Caravaggio
Gertrude Metz
Giovanni Stanchi
Jan Davidsz de Heem
Jan Frans van Son
Paul Cézanne
Paul Gauguin
Vincent van Gogh
Willem von Aelst
Lisää voit etsiä esimerkiksi kuvahaulla googlaamalla sanat taidemaalarit ja hedelmäasetelmat tai englanniksi painters ja fruit still life.
Kannattaa myös selailla taidekirjoja, joita voit hakea kirjastosta. Helmet.fi https://www.helmet.fi/fi-FI
Ylen uutisjutussa mainitaan, että kun Suupohjan lottaperinneyhdistys teki uusia lottapukuja, se osti kaavat pukuun Lotta Svärd -museolta. Museon löytää osoitteesta https://lottasvard.fi/lottamuseo
Merkittävimpiä kehityspsykologian teorioita on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä, 1997, 2. p. [2002].
Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia, 2001.
Näkökulmia kehityspsykologiaan : Kehitys kontekstissaan, 1995.
Saarinen, Pirkko: Kasvatuspsykologian kysymyksiä, 1989.
Kasvu, kehitys ja koulutettavuus, osa 2 : Psykologia, 1987.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyvät myös mm. seuraavat kehityspsykologiaa käsittelevät lukion oppikirjat:
Persoona 2 : Kehityspsykologia, 3. uud. p. 2005 (ISBN 951-37-4362-4).
Psykologia : 2 : Kehittyvä ihminen, 2000 (ISBN 951-0-22476-6).
Psykologian perusteet : Kehittyvä ihminen, 1994 (ISBN 951-1-12921-X).
Tarkista kirjojen saatavuus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…
Löysin karttakirjan Viipurin karttakirja 1939, josta löytyy Viipurin kartta vuodelta 1939 ja siinä näkyy tuo mainitsemasi Vesikaivonkatu (s. 37). Kadun nykyinen nimi on Ulitsa Vodnogo Kolodtsa. Kun karttaa tarkastelee satelliittikuvana, saa vaikutelman siitä, että nykyisin kyse on tehdasalueesta.
Viipurin Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimitteita 5 kirja löytyy digitaalisessa muodossa netistä. Kirjassa s. 25 mainitaan myös Vesikaivonkatu. Mielenkiintoista luettavaa Viipurin kadunnimistä ja kaupunginosien synnystä. Tässä linkki.
https://wiipuri.fi/app/uploads/2018/08/Toimite-5.pdf
Finna.fi:stä löytyy kuvia mm. Viipurin Höyryleipomosta. Tässä esimerkkinä linkki yhteen kuvaan.
https://www.finna.fi/Record/musketti_lprmuseot.…
Käännyimme alan todellisen asiantuntijan puoleen ja näin hän vastasi :
Palvelukeskuksien ohjaajat tekevät edelleen työtä ikääntyneiden parissa. Lisäksi palvelukeskukset kuten seniorikeskuksetkin valmistuvat tulevaan Apottiin ja laajamittaisiin koulutuksiin jotka ovat jo osittain käynnistyneet.
Ohjaajat ovat jatkaneet työskentelyä erityistä tukea tarvitsevien ikäihmisten parissa ohjaten tuettuja pienryhmiä epidemiologisen yksikön antamien koronarajoitusten sekä hygieniaohjeiden mukaisesti esim. muistisairaiden, omaishoitajien ja erityistä yksinäisyyttä kokevien kanssa. Edelleen annetaan sosiaaliohjausta ja neuvontaa pääasiassa tukipuheluiden muodossa. Osa ohjaajista on myös siirtynyt muihin tehtäviin esimerkiksi kotihoitoon tai…
Hei,
patriisit olivat antiikin Rooman asukkaista varakkaimpia ja heillä oli paljon etuoikeuksia. Patriisien ryhmä koostui vanhoista ylimyssuvuista ja suurmaanomistajista. Patriisit olivat suljettu yhteiskuntaluokka ja he menivät naimisiin vain toisten patriisisukujen kanssa. Antiikin roomalaisen, varakkaan patriisin patriisitalo oli kadulle päin suljettu. Taloon pääsi vain yhdestä oviaukosta ja huoneet ja ikkunat avautuivat atriumiin. Atrium on huoneen ja sisäpihan yhdistelmä.
Lähteet:
Roomalainen taide:
5 ROOMALAINEN TAIDE – HI8 TAIDEHISTORIA (turku.fi)
Eriarvoiset roomalaiset:
Eriarvoiset roomalaiset (peda.net)
Kuvapankin kuvia patriisitaloista:
Kuvapankin valokuva otsikolla Renessanssin Patriisitalo – Lataa kuva nyt - Greifswald…
Alkuun nuorta lukijakuntaa koetettiin tutustuttaa Seitsemään veljekseen siten, että kirjan juoni kerrottiin "omin sanoin". Vähitellen kuitenkin ymmärrettin, että tällä tavalla Kiven runollinen kieli hävisi olemattomiin eikä tällaista tapaa pidetty enää hyväksyttävänä. 1930-luvun lopulla Eero Salola laati lapsilukijoita varten kirjasta lyhennetyn version, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä lapsille. Oppikouluikäisillä luetettiin jo lyhentämätöntä teosta.Salola piti kielen alkuperäisyyden säilyttämistä niin välttämättömänä, ettei hän lyhennelmässään muuttanut yhtään sanaa. Hän kuitenkin tunnustaa ottaneensa Kiven kielen "realistisuuden" huomioon tekstiä muokatessaan: "Monet epäilevät antaa Seitsemää veljestä nuorimman polven käteen siksi, että…
Elintarviketuotantoa (pääasiassa maataloutta) koskeva kansallinen lainsäädäntö löytyy osoitteesta http://finlex.fi/fi/ ja EU-tasoinen osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/homepage.html?loc
EU määrittää jäsenmaidensa maatalouslainsäädäntöä ja maatalouteen liittyviä ympäristöasioita, sillä maatalouspolitiikka on EU-maiden kesken yhteistä (CAP Common Agriculture Policy)
https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/future-cap_fi
Päästöistä puhutaan yleensä prosenttiosuutena entiseen. Tilastokeskuksen mukaan Suomen maatalouden päästöt vähenivät 2018 11 %.
https://www.stat.fi/til/khki/2018/khki_2018_2019-05-23_kat_001_fi.html
Moi,kiva kuulla, että teiltä löytyy innokas lukija. Kuvailusi nojalla uskaltaisin ehdottaa, että olisiko Paavali Pattinen -sarja mitään? Sitä näyttää löytyvän myös Bookbeatista.Helmet-verkkokirjaston tietohakuna voit käyttää vaikka asiasanaa supersankarit (rajaa haku lisäksi lasten ja nuorten aineistoon).Sitä kautta voit löytää lisää supersankari-teoksia. On toki vaikea sanoa tyhjentävästi, että kuinka niitä löytyy äänikirjana. Voisiko esimekiksi supersankareista löytyä mielekästä lukemistöa lasten tietokirjoista? Tietokirjoista löytyy myös muunlaisia aihepiirejä luettavaksi innostuneelle kuuntelijalle ja lukijalle.Lisäksi yksi keino olisi tulla sellaiseen lähikirjastoon, jossa on kattava valikoima lastenkirjoja. Jos saat tässä…
Soitin kollegalle Pasilan kirjastoon ja hän ystävällisesti etsi tietoa lääninlääkärin sijainnista vanhoista puhelinluetteloista, joita säilytetään Pasilan kirjavarastossa. Harmi kyllä, juuri vuoden 1954 luettelo oli kadonnut. Vuoden 1953 luettelossa lääninlääkärin osoitteeksi kerrotaan Aleksanterinkatu 10 ja vuoden 1955 luettelossa osoite on Mikonkatu 17. Pyysin tietoa Helsingin kaupunginarkistosta ja siellä säilyneestä puhelinluettelosta varmistui, että lääninlääkärin toimisto on sijainnut vuonna 1954 Aleksanterinkatu 10:ssä.Raitiovaunuaiheisen kysymyksen lähetin Suomen Raitiotieseuralle ja sieltä sainkin varapuheenjohtaja Jaakko Pertilältä tyhjentävän vastauksen: "Sekä nykyiseen Etelärantaan (eli myöhemmin v. 1952 valmistuneen Palacen…
Tekoälyn tuottamien vastauksien luotettavuutta yleensä voisi ehkä luonnehtia tekoälytutkija Tapio Salakosken sanoin – olkoonkin, että kirjoituksessaan Tekoälyä ja tekototuuksia, osa 2 hän puhuu ChatGPT:stä eikä Bardista: "Tekoälyn tuottamat vastaukset eivät välttämättä ole totta, vaan ne on luotu yhdistelemällä maailman kaikkea tietoa rajoittamattoman luovalla tavalla – puhutaan tekoälyn hallusinoinnista. Kun ChatGPT:n faktuaalisuus on käytettyjen mittareiden mukaan ollut keskimäärin noin 50% luokkaa, niin GPT-4 parantaa suoritusta lähes 80%:n tasolle. Täydellisyyteen on siis vielä matkaa, mutta etenkin vaikeimmiksi osoittautuneiden, eksakteimpien tehtävien kohdalla raportoitu parannus on vaikuttava ja kehityksen vauhti suorastaan…
Jaako Hintikan teokseen Kieli ja mieli : katsauksia kielifilosofiaan ja merkityksen teoriaan (1982) sisätyy essee "Conception et vision": Todellisuuden esittämäisen ongelmasta modernissa kuvataiteessa ja modernissa filosofiassa.
Teoksen sisältöa on kuvailtu Kansallisgallerian kirjastossa muun muassa asiasanoilla fenomenologia ja kubismi sekä nimillä Braque Georges ja Picasso Pablo.
https://finna.fi/Record/kirjava.415447344979494d4141414141413d3d
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.31211
Helmet-kirjastokortin voi saada vain käymällä jossakin Helmet-kirjastossa. Syynä on se, kirjastokortin saajilta tarkistetaan henkilöllisyys ja kortin saajalla täytyy olla jokin kuvallinen henkilöllisyystodistus mukanaan. Helmet-kirjastokortin voi saada jokainen, jolla on Suomessa osoite.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Ne asiakkaat, jotka esimerkiksi terveydentilan tai liikkumisesteen vuoksi eivät pääse kirjastoon, voivat valtuuttaa perheenjäsenensä tai tuttavansa hoitamaan kirjastoasiat puoletaan. Tällöin puhutaan joustoasiakkuudesta. Tällöin itse asiakkaan ei tarvitse käydä kirjastossa, mutta hänen valtuuttamansa henkilön tietysti täytyy.
Joustoasiakkauus
Vanhat Tuulilasin vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaton lehtiosastolla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1113017?sid=4965477670https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm sisältää usein esitettyjä kysymyksiä ja myös kysymyksen ja vastauksen karttojen kopioinnista kirjastossa. Kirjaston asiakkailla on oikeus valmistaa kartoista kopioita yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla.
LASTU-verkkokirjastossa lapsen kortin liittämiseksi vanhemman käyttäjätiliin tarvitaan oma pin-koodi myös lapsen kortille. Sen saa käyttöön käymällä henkilökohtaisesti missä tahansa Lahden kaupunginkirjaston toimipisteessä. Sen jälkeen kortti liitetään verkkokirjastossa vanhemman käyttäjätiliin Omat kirjastokortit -välilehdellä. Lapselle ei siis tarvitse tehdä omaa käyttäjätiliä.
Jonkin verran portugalinkielisia kirjoja löytyy Turun kirjastoissa. Romaanit löytyvät hyllyltä 84.64 ja lastenkirjat hyllyltä 85.264. Vaskin e-aineistoista ( https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot ) löytyy Pressreader niminen palvelu johon voit kirjautua kirjastokortin numerolla. Sieltä löytyy tällä hetkellä 39 portugalinkielisiä lehtiä joita voi lukea.
Katkelma on Friedrich Nietzschen teoksesta Hyvän ja pahan tuolla puolen : erään tulevaisuuden filosofian alkunäytös (1966, Jenseits von Gut und Bose). Teoksen on suomentanut J. A. Hollo.
Fennica https://finna.fi
Friedrich Nietzschen Jenseits von Gut und Bose Project Gutenbergissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/7204/pg7204-images.html
Löysin alueesta kaksi karttaa. Ensimmäinen on sotilaskartta vuodelta 1808:
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/vanhakartta/item/55252
Toinen on Kalmbergin kartastosta vuodelta 1855:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/6858/URN_NBN_fi_jyu-2007841.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Molemmissa näkyy mielestäni tielinjaus, joka lähtee Ispoisten kartanolta ja kulkee suunnilleen nykyistä Eteläkaaren linjausta (mahdollisesti Ilpoistentietä?) hautausmaan kohdalle ja siitä Uudenmaantietä kohti keskustaa, toisin sanoen tie on kiertänyt Luolavuoren etelä- ja itäpuolelta.
Lahden kaupunginkirjaston Runotietokanta ei ainakaan löydä Munkille muuta käännettyä runoa kuin "Ei sovintoa", joka löytyy teoksesta Kutsut minua nimeltä (Kirjapaja, 1981). Runotietokantaan kootaan tietoja myös useiden lehtien käännöksistä, mutta täydellinen sekään ei tietysti ole. Koska kyseinen runo on tanskaksi tunnettu myös lauluna, tarkistin myös musiikkitietokannat Violan ja Fonon, mutta näistäkään ei löytynyt tietoja kuin alkukielisistä esityksistä.
